Uniapneaa sairastava Heli taisteli löytääkseen sopivan maskin ja se kannatti – Näin saat hyödyt irti CPAP-laitteesta
Uniapnean hoito
Uniapneaa sairastava Heli taisteli löytääkseen sopivan maskin ja se kannatti – Näin saat hyödyt irti CPAP-laitteesta
Hengityskatkoksia, jäätävää väsymystä, seksihalujen heikentymistä ja riski sairastua vakaviin lisäsairauksiin. Uniapnea on mainettaan vakavampi sairaus. CPAP-laite hoitaa sitä tehokkaasti.
1Kommenttia
Julkaistu 2.1.2023
Apu

Alku oli vaikea. Kolme vuotta sitten Heli Piispasella, 39, todettiin keskivaikea uniapnea. Diagnoosi ei ollut yllätys, sillä Heli kuorsasi, oli päivisin väsynyt ja ylipainoakin oli. Uniapneaa alettiin hoitaa CPAP- eli ylipainehengityslaitteella.

Se pitää paineellaan auki pehmeitä ylähengitysteitä, tekee sinne niin sanotun ilmalastan, jolloin hengitysteiden seinämät eivät pääse painumaan kasaan.

CPAP-laitteessa on laiteosa, kasvoille tuleva maski ja ne yhdistävä letku, jota pitkin ilma kulkee. Lisäksi siinä on säiliö, jonka voi täyttää vedellä. Laite lämmittää veden ja kosteuttaa ylähengitysteitä.

Heli kokeili ainakin viittä erilaista maskia, kuten nenämaskia, kokomaskia ja sierainmaskia. Eri kokoisia, mitä ikinä löytyi.

– Kun pyörin yöllä, letku kietoutui kaulani ympärille ja meinasin kuristua siihen. Nenämaskin kanssa taas nukuin suu auki eikä siitäkään tullut mitään. Ehkä se johtui kasvojen mallista, hän kertoo.

Heli ei kuitenkaan antanut periksi. Hän halusi hoitaa itseään ja uniapneaansa.

– Olin päättänyt, että sopiva maski löytyy. Motivaationi oli vahva. Ei käynyt mielessäkään luovuttaa.

Maskimalli, jossa letku tulee pään päältä, ratkaisi ongelman. Tähän meni puolisen vuotta. Sopiva maski tuntuu niin huomaamattomalta, että joskus Heli on herännyt ja ihmetellyt, onko hänellä maskia lainkaan.

Uniapneassa uni ei virkistä

Uniapneassa unen aikana on täydellisiä tai lähes täydellisiä hengityskatkoksia, jotka kestävät vähintään kymmenen sekuntia. Kun hengitystiet ovat tukossa, hapensaanti heikentyy.

– Pahimmillaan katkokset voivat kestää minuutinkin. Hengitystä ohjaavat mekanismit kuitenkin havahduttavat meidät hengittämään pitkänkin katkoksen jälkeen, sanoo apulaisylilääkäri Ulla Anttalainen Turun yliopistollisesta sairaalasta.

Normaalisti tietyt univaiheet toistuvat yön aikana jaksoittain. Uniapneapotilaalla näin ei kuitenkaan käy eikä uni virkistä. Kuvaan kuuluu usein kuorsaus.

Koska uniapneaa sairastava voi nukahtaa kesken kaiken, kuten kirjaa lukiessaan tai jopa autoa ajaessaan, joskus ajatellaan, että he ovat hyviä nukkujia. Kuitenkin iso osa kärsii unettomuudesta.

Osalla uniapneapotilaista hengityskatkokset painottuvat aamun REM-univaiheeseen. Jos käyttää CPAP-laitetta vain alkuyöstä, voi käydä niin, ettei saa hoitoa lainkaan uniapnean vaikeimpana ajankohtana.

Uniapnea aktivoi sympaattisen hermoston, joka valmistelee meitä pakenemaan tai taistelemaan kuin kannoilla olisi sapelihammastiikeri. Tällöin nukahtaminen vaikeutuu. Normaalissa unessa parasympaattinen eli rauhoittava hermosto on vallalla.

– Aamuisin olo voi olla nuutunut ja päänsärkyinen, ja tarvitsee pannullisen kahvia, että saa silmät auki, Anttalainen sanoo.

Unirekisteröinti on yksi osa diagnostiikkaa, mutta lisäksi pitäisi selvittää, kuinka paljon oireita on ja miten ne haittaavat elämää. Katkosten lisäksi tutkitaan yönaikaista happeutumista. Mitä enemmän on happipudotuksia, sitä suurempi on liitännäissairauksien riski.

– Hengityskatkosten, kuorsauksen ja päiväväsymyksen hoidon lisäksi pyritään ehkäisemään muita sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, aivoverenkiertohäiriöitä ja diabetesta. Uniapnea voi altistaa myös mielialaongelmille ja lisääntyvän tutkimustiedon valossa jopa syöville ja muistisairauksille.

Ylipaino on uniapnean riskitekijä, mutta kolmasosa potilaista on normaalipainoisia. Joillakin ihmisillä ylähengitystiet ovat ahtaat ja leuka pieni ja vähän taakse painottuva, mikä myös altistaa sairaudelle. Riskiä lisäävät myös tupakointi ja alkoholi, erityisesti ennen nukkumaanmenoa nautittuna.

Naisilla uniapnean esiintyvyys nousee miesten tasolle vaihde­vuosi-iässä.

CPAP-hoito voi avittaa seksielämääkin

CPAP-laitehoitoa suositellaan keskivaikeaan ja vaikeaan uni­apneaan. Nykyisin käytetään pääasiassa laitteita, jotka säätävät paineen automaattisesti sopivaksi. Laite poistaa kuorsaamisen, hengityskatkokset ja happilaskut yöllä. Unen laatu kohenee ja päiväväsymys hellittää.

– Jotta hoidosta saa apua, suositellaan, että laitetta käytettäisiin vähintään neljästä kuuteen tuntia yössä, mielellään koko yön. Osalla hengityskatkokset painottuvat varhaisen aamun REM-univaiheeseen, jolloin nähdään unia. Jos käyttää laitetta vain alkuyöstä, voi käydä niin, ettei yön vaikeimpana uniapnean ajankohtana ole hoidon alla lainkaan, Ulla Anttalainen sanoo.

On yksilöllistä, miten nopeasti laitehoito tehoaa. Jotkut huomaavat eron voinnissa melkein heti, toisilla siihen voi mennä muutama kuukausi.

Hengityskatkosten hoidon lisäksi CPAP-laite voi avittaa seksielämää. Yksi uni­apnean oire voi olla heikentynyt libido. Kun uniapneaa hoidetaan, tilanne voi parantua. Sama koskee muitakin vaivoja.

– Hengityskatkokset aiheuttavat rintakehällä paineenvaihtelua, jolloin sydämen eteinen venyttyy ja vanuttuu. Tällöin käynnistyy hormonaalinen reaktio, ja virtsaa syntyy enemmän. Pahimmillaan vessassa pitää ravata yhtenään. Se myös korjaantuu, jos taustalla ei ole muuta ongelmaa. Miespotilaat ovat kommentoineet, että eivät he ajatelleet, että laite korjaa eturauhasvaivatkin.

Joillakin ihmisillä on taas niin vaikea verenpainetauti, että he tarvitsevat 3–4 lääkettä. Kun heidän uniapneaansa hoidetaan, verenpaine pysyy helpommin aisoissa ja lääkkeet tehoavat paremmin.

CPAP-laite kulkee mukana matkoilla

Heli Piispasella CPAP-laite on muuttanut elämää. Unen laadussa ja vireystilassa on huima ero. Myös päänsärky ja hartiasärky katosivat.

– Jos nukkuu ilman maskia yhdeksän tuntia, se vastaa karkeasti neljää tuntia unta maskin kanssa. Laite mahdollistaa normaalin virkeyden. Sellaista vaikutusta ei kuitenkaan ole, että juoksisin kuin aropupu pitkin maita ja mantuja.

Laite on Helillä mukana matkoillakin. Se kulkee kätevästi laitteen säilyttämiseen tarkoitetussa laukussa. Laite tarvitsee sähköä toimiakseen. Myynnissä on kuitenkin myös akkumalleja. Kostuttimen kanssa laite painaa reilun kilon. Laitteen saa adapterilla toimimaan esimerkiksi tupakansytyttimellä, jos vaikkapa ammattiautoilija joutuu nukkumaan autossaan.

Toisinaan CPAP-laitteen maskin pitäminen voi herättää ahtaan paikan kammoa. Sitä voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä.

Myös Helin puolisolla on CPAP-laite, eivätkä laitteet ole alkutotuttelun jälkeen häirinneet kumpaakaan. Heli laittaa maskin kasvoilleen hetkeä ennen nukahtamista ja nukahtaa jopa minuutissa.

– Se on silloin silmät kiinni ja hyvää yötä, Heli sanoo.

CPAP-hoitoa voidaan räätälöidä. Joskus potilas tarvitsee korkeita paineita, jotta ylähengitystiet pysyisivät avoinna. Se voi tuntua epämiellyttävältä. Silloin voidaan kokeilla kaksoispaineventilaattoria. Tällöin säädetään erilainen puhalluspaine sisään- ja uloshengitysvaiheisiin, jolloin korkean paineen tarve vähän jakaantuu.

Maskeissakin on valinnanvaraa. Perusvaihtoehdoissa maskin alla ovat vain nenä tai nenä ja suu. Kokoja on useita.

– Uniapneahoitajat ovat taitavia maskin löytämisessä ja pystyvät silmämääräisestikin arvioimaan kasvojen muotoon istuvan maskin. Tarvittaessa käytetään mittalaitteita, Ulla Anttalainen sanoo.

Jos maski ahdistaa, voidaan kokeilla mielialalääkitystä

Toisinaan maskin pitäminen voi herättää ahtaan paikan kammoa. Joskus käytetäänkin mielialalääkitystä lievittämään ahdistusta tai nukahtamislääkettä muutaman viikon ajan, jotta ihminen tulee sinuiksi laitteen kanssa. Lääkkeettömät vaihtoehdotkin, kuten rentoutuminen, voivat joskus auttaa.

Jos hoito tuntuu ylitsepääsemättömältä, kannattaa ennen laitteen nurkkaan viskaamista olla hoitopaikkaan yhteydessä.

– Jos kaikki konstit on kokeiltu, täytyy vain todeta, että tämä ei ole minun hoitoni ja miettiä muita vaihtoehtoja. Kaikki eivät myöskään koe hyötyvänsä laitteesta.

Säännöllinen liikunta, tupakoinnin ja alkoholin välttäminen sekä ylipainoisella laihdutus auttavat myös. Keskivaikeassa tai lievässä taudissa kelpo hoitokeino voi olla uniapneahammaskisko.

– Jos katkoksia tulee enimmäkseen selinmakuulla, on selällään nukkumisen estävä apneavyö harkinnan arvoinen.

Ylähengitysteitä voi voimistaa hengi­tysharjoituksilla ja fysioterapeuttisilla laitteilla. Tutkimuksia on tehty esimerkiksi puhallinsoittimilla. Osalle saattaa olla näistä apua. Lääkkeitäkin kehitetään, mutta vielä sairauteen ei ole lääkehoitoa.

Uniapneaa sairastavalla voi olla myös nenän tukkoisuutta.

– Jos se ei hoidu nenän kostutushoidolla tai nenän väliseinä on vino, korvalääkäri voi auttaa. Sitten laitehoitokin voisi onnistua paremmin. Asioita yhdistämällä voidaan saada parempia hoito­tuloksia, Anttalainen sanoo.

1 kommentti