Jos alkaa treenata, kannattaa valita tennis – Se vahvistaa kroppaa ja pitää luut ja ennen kaikkea pään kunnossa

The Atlanticin alkuperäisen, englanninkielisen jutun voit lukea tästä linkistä.

Tennis saa Yhdysvalloissa ansaitsemansa huomion harvoin. Yksi harvoista hetkistä vuoden mittaan on U.S. Open -turnaus. Yli miljoona ihmistä – kuten Simone Biles, Aaron Judge ja muut huippu-urheilijat – maksoi viime vuonna kiltisti lipuista, helteestä piittaamatta.

Tänä vuonna lippujen myynti on kasvanut 8 prosenttia. Loppuunmyyty jatkoklubi, jossa esiintyy Odesza-yhtye, muuttaa New Yorkin Louis Armstrong -stadionin tenniskentästä tanssilattiaksi. Kaikki prameus Openin ympärillä palauttaa mieleen tenniksen historian aristokraattisena huvina: ensimmäinen Openin esiaste järjestettiin vuonna 1881 Newportissa, Rhode Islandissa, ruohokentällä, niin sanotun Kultaisen ajan loiston aikaan. Silloin yleisöä viihdytti elektronisen musiikin sijasta jousikvartetti.

Mutta viimeisen puolen vuosisadan aikana tennis on demokratisoitunut valtavasti. Laji alkoi kasvaa jo koronaviruspandemian alkuvaiheissa, kun ulkona pelaaminen, 25 metrin päässä toisesta ihmisestä, vaikutti terveellisimmältä liikuntamuodolta. Viime vuonna yli 25 miljoonaa amerikkalaista pelasi tennistä.

Nykyään tennistä pelataan pääosin julkisilla kentillä. Saattaa olla, että kotikadulla on yläkoulun kenttä, jolla voi pelata – kunhan jättää huomioimatta takarajan poikki vedetyn sinisen pickleball-teipin.

Tarvitaan vain maila, pallo ja yksi ihminen, joka palauttaa syötön. Jos lyöminen ei onnistu, seitsemän Grand Slamia voittanut Venus Williams voi opettaa kämmenlyönnin YouTubessa.

Kaikki tämä tekee tenniksestä virkistävän helpon lajin aloittaa. Mutta sen todellinen valtti muihin urheilulajeihin nähden paljastuu vasta, kun pelaamista jatkaa.

Tennis on koko kehon harjoitus. Se kasvattaa lihasvoimaa ja nostaa sykettä. Laji on selvästi aerobisempi kuin pickleball, joka on viime vuosina vallannut tenniskenttiä ja julkista keskustelua.

Pallolle on ehdittävä ennen sen toista pomppua, mikä vaatii voimaa, ja pelaaja vastaa itse laajasta kenttäalueesta – kenttä on pinta-alaltaan yli kaksinkertainen pickleball-kenttään verrattuna. Tenniksen verkko on myös – kröhöm – viisi senttiä korkeampi keskeltä, mikä vaikeuttaa pallon saamista verkon yli.

Säännöllinen tenniksen pelaaminen parantaa luuntiheyttä, mikä ehkäisee murtumia ja osteoporoosia.

Tennis on ennen kaikkea koko elämän laji (kaksi valmentajaa kuvasi asiakaskuntansa iäksi 3–90 vuotta), joten sen hyödyt voivat jatkua keski-iästä aina vanhuspäiviin saakka, kunhan lajin parissa pysyy.

Useita vuosikymmeniä jatkunut tenniksen harrastaminen yhdistyi pienempään sydänsairauksien riskiin miehillä vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa. Tanskalainen tutkimus vuodelta 2018 puolestaan totesi tennispelaajien elävän lähes vuosikymmenen pidempään kuin sohvaperunat – ja pidempään kuin uimareiden, pyöräilijöiden tai hölkkääjien.

Mikään muu tutkimuksessa tarkasteltu laji ei ollut yhteydessä yhtä suureen eliniän kasvuun. (Näiden ja muiden tutkimusten ansiosta Yhdysvaltain tennisliitto markkinoi tennistä nimellä maailman terveellisin urheilulaji.)

John Rateyn, Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan psykiatrin ja teoksen Spark: The Revolutionary New Science of Exercise and the Brain kirjoittajan mukaan tenniksessä on pohjimmiltaan kyse liikkumisesta tilassa oikealla tavalla.

Kun pallo vastaanotetaan, sen lentorata – nopeus, kierre ja pompusta tuleva korkeus – arvioidaan, ja samalla päätetään tehokkain tapa ehtiä lyöntipaikalle. Kun juostaan maila ojossa, valitaan lyönnin kulma, nopeus ja kierre. Ihanteellista olisi, että pallo putoaa kenttään kohtaan, jossa vastustaja ei ole. Yhtä lailla tavoiteltavaa on, että kehon ohjaama maila tottelee mielen silmänräpäyksessä tekemää päätöstä.

On huomioitava myös tuuli ja aurinko. Laji vaatii niin monimutkaista motoriikkaa ja hienosäätöä, että se tarjoaa samat kognitiiviset, tasapaino- ja koordinaatiohyödyt kuin tanssi. (Riittää, kun katsoo miten Roger Federer liitää kentällä: tennis muistuttaa quickstepiä.)

Kuten mikä tahansa urheilulaji, tenniskin voi aiheuttaa vammoja. Yleisimpiä ovat nilkan nyrjähdykset, selkäsärky, olkapään rustovauriot ja jänteiden heikkeneminen. Silti riskitaso on hämmästyttävän alhainen.

Aspen Instituten vertailussa kymmentä suosituinta lukiojoukkuelajia tarkasteltiin turvallisuuden näkökulmasta. Tennis sijoittui ykköseksi: vakavia loukkaantumisia ja aivotärähdyksiä tapahtuu häviävän vähän.

Tennis voi jopa ehkäistä vammoja, etenkin iäkkäillä pelaajilla. Paul Wright, Nuvance Healthin neurotieteiden laitoksen johtaja, kertoi minulle, että jos tasapaino säilyy tenniskentällä, esteitä kotona todennäköisemmin väistetään ja kaatumisia vältetään.

Ehkä tärkeintä on, että tennis on treeniä aivoille. Uusien taitojen oppiminen – oli kyse kiipeilystä, neulomisesta tai shakin pelaamisesta – voi hidastaa kognitiivista heikkenemistä. Vuoden 2023 tutkimuksessa iäkkäämmät aikuiset, jotka osallistuivat viikoittaisille taitokursseille, saavuttivat työmuistin ja tarkkaavuuden tasot, jotka ovat tyypillisiä vuosikymmeniä nuoremmille.

Jokainen tenniksen pelaaja, taitotasosta riippumatta, voi kuitenkin odottaa saavansa kognitiivisia hyötyjä. Mailapeleissä tehtäviä tulee suorittaa poikkeuksellisen nopeasti peräkkäin. (Pallo tulee taas! Ja taas, uudessa kulmassa!) ”On oltava koko ajan valppaana”, Wright sanoi.

Ei siis ole yllättävää, että pitkäkestoinen tennisharjoittelu lyhentää reaktioaikoja; lapsilla se on yhdistetty myös parempaan päätöksentekoon.

Tenniksen ainutlaatuinen etu on, että se on sekä äärimmäisen monimutkaista että erittäin aerobisesti kuormittavaa. Kaikki aerobinen liikunta voi parantaa aivojen toimintaa mielialan kohenemisen kautta, mikä tukee muisti- ja kognitiivisia prosesseja.

Tenniksen nopeat spurtit – juoksu pallolle, pysähdys, sivuttaissyöksy, kevyt hölkkä takarajalle – tuottavat erityisen vahvoja tuloksia.

James Gladstone, Mount Sinain Icahn School of Medicinen urheilulääketieteen johtaja, totesi tenniksen muistuttavan intervalliharjoittelua. Sen on osoitettu parantavan kognitiota ja muistia terveillä vanhemmilla aikuisilla. Nuorilla vaikutukset näkyvät parempana kognitiivisena suoritustasona ja tarkkaavuuden parantumisena.

Jos haluaa aloittaa uuden lajin, väitän, että tennis vie voiton suoraan erin – ei vain siksi, että se edistää terveyttä, vaan myös siksi, että pallon lyöminen ja sen vastaanottaminen on valtavan hauskaa.

Hauskuus vähentää stressiä, ja mitä enemmän stressiä on, sitä enemmän keho tarvitsee liikettä, jotta aivot pysyvät vireessä, Ratey kirjoittaa Spark-teoksessa. Lisäksi, jos liikunnasta nauttii, sitä tekee enemmän ja terveyshyödyt kasvavat.

Useat pelaajat kuvaavatkin sitä, miten koukuttavan miellyttävältä tuntuu osua palloon oikein: kova poksahdus peruslyönnissä ja miellyttävä voiman vapautuminen, kun lyönti lähtee jaloista eikä käsistä.

Monet pelaajat kokevat, että tenniksen oppimiskäyrä lisää heidän kiinnostustaan. Lajin hallitseminen vie vuosia; se saattaa kuulostaa pelottavalta, mutta monille se on nimenomaan motivaatiotekijä.

Laurence Barrett, 89, on pelannut tennistä lähes 70 vuotta ja torjuu poikansa houkutukset siirtyä pickleballiin (yksi syy on, ettei hän kestä muovisen pallon kimeää poksahdusta). Keskustellessamme kevätaamuna hän oli omien sanojensa mukaan lyönyt ”parit pirun hyvät volleyt”.

Suurimman osan omasta elämästäni heilutin mailaa kerran vuosikymmenessä, tähtäsin summittaisesti ja selvisin jonkinlaisella alkeellisella tenniksellä. Pari vuotta sitten päätin kuitenkin opetella puhtaan kämmenlyönnin, joka ei karkaa taivaalle.

Aloin ottaa tunteja ja omaksuin keskeisiä neuvoja, kuten ”Älä mene liian lähelle sitä hemmetin palloa”. YouTubessa Williams opetti minulle, että kämmenlyönnissä ”hartiat liikkuvat yhdessä”, ja kun hän sai villin kortin D.C. Openiin viime kuussa, ostin lipun.

Saavuin paikalle kaksi päivää sen jälkeen, kun 45-vuotias Williams oli syöttänyt yhdeksän ässää ja voittanut vastustajansa, jonka ikä ei ollut edes puolta hänen iästään.

Katselin, kuinka Williamsin kämmenlyönnin viilsivät heinäkuista kosteutta, ja miten hänen hartioidensa liikkeestä avautui uusia kulmia ja purkautui palloon kiihtyvyyttä, joka hämmästytti paikan päällä vielä enemmän.

Kuinka monta sataa tuhatta kämmenlyöntiä hän on mahtanut uransa aikana lyödä? Kun katselin häntä, pystyin kuvittelemaan, että pelaisin itse loppuelämäni.

©2025 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.

Artikkeli on käännetty tekoälyn avulla.