Apu

Suonet tukossa, rehut eivät innosta – Nuorilla miehillä vanhusten vaivat

2

Verenpaine korkealla, suonissa kovaa rasvaa ja edessä pitkä työura? ”Mahdoton yhtälö’, tutkija sanoo.
Kuvat Getty Images

Viidenneksellä 18–29-vuotiaista miehistä on suorastaan surkeat elintavat. He syövät ja juovat epäterveellisesti, käyttävät tupakkatuotteita ja liikkuvat liian vähän. Lähes puolet nuorista miehistä on ylipainoisia tai selvästi lihavia.

Vaarallisin lihavuuden laatu on vyötärölihavuus. Ympärysmitaltaan yli metrin vyötärö on viidenneksellä nuorista miehistä. Naisilla tilanne on samankaltainen.

Neljännes nuorista aikuisista ei harrasta riittävästi liikuntaa, ei edes reipasta kävelyä. Savukkeiden polttaminen on vähentynyt. Sen ovat korvanneet sähkötupakat ja nuuska, jotka eivät ole terveellisiä vaihtoehtoja.

Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uudessa tutkimuksessa.

HUONO KOLESTEROLI KOHOLLA: 30 % miehet ja 22 % naiset

Ainutlaatuiset verinäytteet

THL:n tutkijat ottivat nuorilta myös verinäytteitä ja analysoivat sitä, mitä on tekeillä kehon sisällä. Verinäytteet paljastivat karun totuuden.

Huonon LDL-kolesterolin pitoisuus veressä on kohonnut peräti kolmanneksella nuorista miehistä.

– Aiemmissa väestötutkimuksissa ei tämän ikäisiltä ole mitattu kolesterolia ja verenpainetta. Yleinen käsitys on ollut, että ne ongelmat ovat nuorilla harvinaisia, tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen sanoo.

VERENPAINE KOHOLLA: 14 % miehet, 6 % naiset

Verenpaine on koholla 16 prosentilla. Painetta nostaa suolainen ruoka, kuten pikaruoka. LDL-kolesterolin määrä veressä nousee syömällä kovaa eläinrasvaa.

– Usein luullaan, että sairastuminen näkyy vasta keski-iässä. Niinhän se yleensä onkin. Nyt nuorillakin alkaa esiintyä kakkostyypin diabetesta, Koponen kertoo.

Korkea huonon kolesterolin määrä, ylipaino ja verenpaine kasvattavat riskiä sairastua esimerkiksi aivohalvaukseen, infarktiin ja kakkostyypin diabetekseen.

EI HARRASTA LIIKUNTAA: 21 % miehet ja 26 % naiset

Lue myös: Poikien huono kunto on aikuisten vika – "Sitten sanotaan, että voi voi, kun ei liikuta"

Tuoreet kasvikset eivät maistu

Suomen kuvalehti (18/2019) kertoo, että koulujen kasvisruokapäivinä vain 40 prosenttia yläkoululaisista tulee syömään. Kun tarjolla on kalapuikkoja, lähes kaikki yläkoululaiset saapuvat apajalle. Ravitsemussuositusten mukaan ruoan pitäisi olla kasvisvoittoista. Vihanneksia, marjoja ja hedelmiä kannattaa syödä monta kertaa päivässä, osa kypsentämättömänä.

Nuorista miehistä vain seitsemän prosenttia syö kasviksia suositusten mukaisesti. Naisilla tilanne on hiukan parempi.

– Tulos ei ole mairitteleva. Se on huolestuttava, tutkija Tuija Jääskeläinen summaa.

Nuoret miehet ovat vähentäneet tuoreiden kasvisten syöntiä 2000-luvun alusta.

EI SYÖ KASVIKSIA RIITTÄVÄSTI: 93% miehet ja 82 %

Runsaasti ruutuaikaa

Lähes puolella nuorista miehistä tietokoneet ja muut ruudut vievät vapaa-ajasta yli kolme tuntia päivässä. Naisilla osuus on 33 prosenttia.

Tapa on haitaksi muun muassa siksi, että istuminen on epäterveellistä.

– Tutkimuksesta ei voi päätellä, ovatko eniten aikaa ruutujen ääressä viettävät nuoret niitä samoja, jotka eivät syö kasviksia ja ovat ylipainoisia. Aiomme selvittää sitä tarkemmin, Koponen kertoo.

Viime vuoden lopulla julkaistu Suomi nuorten kasvuympäristönä -tutkimus jo osoitti, että terveys- ja talousongelmat sekä heikko koulutus kasautuvat samoille nuorille.

RUUDULLA YLI 3 TUNTIA VAPAA-AJASTA PÄIVÄSSÄ: 46 % miehet, 33 % naiset

Jaksaako eläkkeelle asti?

Huomattavan huonot elintavat piinaavat kahtakymmentä prosenttia nuorista miehistä ja kymmentä prosenttia naisista. Se ei ole surullista ainoastaan heidän itsensä vaan myös yhteiskunnan kannalta.

Sairauksien hoitaminen ja työkyvyttömyyseläkkeet käyvät yhteiskunnalle kalliiksi. Huonokuntoiset eivät ehkä jaksa tehdä töitä lähes 70-vuotiaaksi – niin kuin tulevaisuudessa pitäisi.

– Samaan aikaan pitäisi nostaa työllisyysastetta ja edistää ikääntyneiden työssä jaksamista. Kyllä tämä on mahdoton yhtälö, jos terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen ei panosteta, Koponen sanoo.

Tutkituille nuorille kerrottiin mittaustulokset, laadittiin terveysprofiilit ja annettiin parannusehdotuksia. Ne eivät herättäneet kysymyksiä. Moni ajattelee, ettei sairastumisriski koske juuri häntä.

– Suomessa on myös todella terveiden nuorten ryhmä, jossa kaikki terveyteen vaikuttavat elintavat ovat myönteisiä, Koponen muistuttaa.

"Haista maista kesä, tupakatta tottakai"

Mikään pirteä tsemppikampanja ei yksin innosta nuoria. Tutkijoiden mukaan ennen on keskitytty saarnaamaan liikaa yksittäisistä terveyden osa-alueista, kuten tupakoinnista.

– Pitäisi keskittyä kokonaisuutena terveellisiin valintoihin, joiden pitäisi olla kaikkien saatavissa. Pitäisi kannustaa pyöräilemaan ja kävelemään ja panostaa hyvään joukkoruokailuun töissä ja opiskelussa, Tuija Jääskeläinen sanoo.

Elintavat opitaan pitkälti lapsuudenkodissa. Nuorten itsenäistyminen on taitekohta elämässä. Lähteekö lapsuudenkodista mukaan hyviä vai huonoja elintapoja?

– En korostaisi nuorille sairauksia ja terveysriskejä vaan hyvää oloa, vireyttä ja tapoja, jotka auttavat jaksamaan, Päivikki Koponen sanoo.

THL viestittää tutkimustuloksensa päättäjille. Koponen sanoo, että nyt päättäjien on tärkeä tarttua toimeen.

– Jottei meille muodostu ryhmää, joka putoaa ja syrjäytyy. ●

THL tutki nuorten terveyttä FinTerveys 2017 -tutkimuksessa, joka julkistettiin huhtikuussa. 

Julkaistu: 9.5.2019