Petteri Orpo ja Riikka Purra ovat esitelleet valtion ensi vuoden budjetin. Mitään kovin isoa ja uutta ei nähty, ellei lasketa sitä, että vanhojen tekstien sijaan nyt siirrytään uusiin numeroihin.

Mutta faktat ovat silti faktoja. Paitsi, kun puhutaan ennustamisesta, ja tulevan vuoden 2024 osalta kyse on juuri ennustamisesta. Taloustieteilijät käyttävät faktaa eli dataa malliensa pohjalla. Mutta kun he painottavat eri tekijöitä laskentamalleissaan, siitä seuraa, että ennusteet antavat meille useammanlaisia vuosia 2024.

Näyttää siltä, että valtiovarainministeriön ennusteet ovat ryhtyneet näyttämään selvästi ruusuisempaa talouskuvaa kuin muut alalla.

Vielä hallitusohjelman julkaisemisen aikoihin kesäkuussa VM arvioi vuoden 2024 talouskasvuksi 1,4 prosenttia. Kesän mittaan näkymät ensi vuodelle ovat synkenneet: kaikilla kymmenellä muulla hallitusohjelman valmistumisen jälkeen ennusteensa julkaisseella kotimaisella asiantuntijalla ensi vuoden kasvu arvioidaan 0,0 prosentista 1,0 prosenttiin.

Elokuussa ennen budjettiriihtä VM lausui: ”Taloustilanne on paranemassa.”

Ensi vuoden talouskasvuarvio on tärkein yksittäinen luku budjetin poliittisten päätösten takana. Jos arvioidaan Suomen siirtyvän taantumaan, hallituksen pitäisi pehmentää iskua löysentämällä verotusta ja leikata vähemmän, jos taas edessä on nousukausi, verotusta voi ja pitää kiristää eivätkä leikkauksetkaan aiheuta suurta hammastenkiristystä.

Erityisen vaikeaa arviointi on käännekohdissa: onko nolla muutoksena laskun vai nousun alku? Tällaisina hetkinä korvien pitää olla auki moneen suuntaan. Poliitikkojen johtaminen on tiedolla johtamista vain, jos tietoa hankitaan monipuolisesti ja sitä myös arvioidaan.

Riikka Purra ilmoitti haastattelussani luottavansa ministeriönsä virkamiehiin kuin seinään. Mutta entä jos virkamiehetkin ovatkin väärässä?

Erityisen vaikeaksi virkamiesten lukujen arviointi menee, jos niitä ei kerrota kuin hallitukselle. Hallitus ei nimittäin omissa poliittisissa neuvotteluissaan syyskuun budjettiriihessä tehnyt päätöksiä elokuun lopussa julkistetun VM:n pohjaesityksen perusteella, vaan sen jälkeen päivitetyn talouskasvuennusteen pohjalta.

Yritin selvittää VM:stä, mikä tuo 2024 kasvuluku on. Vastaus oli: sitä ei kerrota kenellekään muulle kuin hallitukselle ennen kuin lokakuussa. Ennenaikainen kertominen voisi nimittäin vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja talous voisi alkaa ottaa toista suuntaa kuin mitä ennusteessa on ennustettu.

Toden totta! Helpointa olisi pitää ennusteet ikuisesti salaisina, etteivät ne ala vaikuttaa mihinkään...

Näin ollen koko keskustelu budjetista on siis tähän asti perustunut jollekin, josta kukaan paitsi hallitus ei tiedä, mille. Tiedämme vain, että VM ei ole enää niin paljon optimistisempi kuin muut ennustajat, mutta ilmeisesti kuitenkin aika paljon optimistisempi? Entä ovatko lisäleikkaukset tarpeen ja minkä suuruisina?

Kaukana demokratiasta on ajatus, että hallituksen päätöksenteon pohjana oleva ennuste ei ole julkinen, vaikka päätökset ovat. Toivottavasti se on edes ”oikea”, eikä lokakuussa käy ilmi, että tarvitaan taas miljardi lisää.