
12-vuotiaana tehty päätös piti: Maarit Yli-Korpula elää unelmaansa Lontoossa, vaikka on joskus herännyt rotta sylissään
Maarit Yli-Korpula tiesi jo lapsena haluavansa muuttaa Lontooseen. Hän nauttii edelleen kaupungissa asumisesta, vaikka Brexit on muuttanut Isoa-Britanniaa asuinympäristönä.
Pääkuva: Maarit Yli-Korpula (vas.) käy kumppaninsa Harrietin kanssa paljon keikoilla niin Lontoossa kuin ympäri Britanniaa.
Tampereelta kotoisin oleva Maarit Yli-Korpula totesi jo 12-vuotiaana, että heti täysi-ikäisenä hän aikoo muuttaa Lontooseen. Välissä ehtii mieli vielä muuttua, hänelle sanottiin, mutta täytettyään 18 vuotta Yli-Korpula todellakin muutti Ison-Britannian pääkaupunkiin, jossa hän parikymmentä vuotta myöhemmin edelleen asuu.
Yli-Korpula on nähnyt, miten monelle suomalaiselle voi ensimmäinen vuosi valtavassa Lontoossa olla vaikea. Hänen oma henkinen karttansa Lontooseen olivat 1990-luvun brittipopkappaleet ja -videot, joten hänen Englanti-kuvansa ei ollut liian ruusuinen. Siinä ei ollut vain kuninkaallisia tai Kensingtonin luksusasuntoja, vaan työväenluokkalaista arkea.
– Luokkaerot osuivat kyllä suomalaiselle hermoon, mutta ei tullut kulttuurishokkia. Kerran heräsin alkuaikoina siihen, että oli rotta aivan naaman edessä, mutta sekään ei ollut sellainen hetki, että nyt laukut kasaan ja takaisin Suomeen, Yli-Korpula kertoo.
Yli-Korpulan ensimmäinen työpaikka oli hyvin lontoolainen. Hän työskenteli matkamuistomyymälässä. Varsinainen työura on löytynyt markkinatutkimuksen puolelta, ilman varsinaista alan tutkintoa.
– Se, mikä on täällä huippua verrattuna Suomeen, on, että täällä arvostetaan paljon enemmän työn kautta oppimista.


”Jollain määritelmillä koko Lontoon kaupungin voi määritellä metsäksi. ”
Noin vajaan kymmenen miljoonan asukkaan Lontoon jälkeen Suomi vaikuttaa Helsinkiä myöten jo hiljaiselta ja erilaiselta. Suomessa Yli-Korpula tykkää viettää aikaa luonnossa, mutta loman loppua kohden hän alkaa kaipaamaan taas jättikaupungin vilinään.
Suurin osa lontoolaisista asuu ja elää kuitenkin yllättävän pienellä alueella. Vain noin kerran viikossa työpaikallaan toisella puolella kaupunkia vieraileva ja muuten etätöitä tekevä Yli-Korpula muistuttaa, että Lontoo on historiallisesti rakentunut useista pienemmistä kylistä ja kaupungeista, jotka ovat sittemmin kasvaneet yhteen. Kylärakenteet ovat säilyneet.
– Jos asuu vaikka Tottenhamissa, niin se on osa Lontoota, mutta siellä on omat palvelunsa ja oma yhteisö, joka on asunut siellä pitkään.
Koillislontoolaisella Leytonstonen alueella asuvan Yli-Korpulan mielestä Lontoo on viime kädessä sitä, mitä siitä itselleen tekee. Vaihtoehtojen kirjo on niin valtavaa. Hän täyttää itse lontoolaiselämäänsä musiikilla. Peruskonserttipaikkojen lisäksi on Lontoo täynnä pieniä keikkapaikkoja ja trendaavia klubeja.
– Niissä näkee sellaisia bändejä, jotka menevät maailmanmaineeseen, kun ne ovat ensin soittaneet 20 ihmiselle jossain pubissa.
Yli-Korpula tykkää myös kierrellä Lontoossa. Arkipäivän seikkailuja voi hänen mukaansa tehdä loputtomasti.
Ja jos suomalaisena haluaa välillä kadota metsään haahuilemaan, onnistuu se Lontoossa helposti. Yli-Korpulan kotikulmilta pääsee suoraan Eppingin metsään, josta voisi kävellä 15–20 kilometriä metsää pitkin kohti pohjoista.
– Jollain määritelmillä koko Lontoon kaupungin voi määritellä metsäksi. On niin paljon luontoa, puita ja puistoja.


”Vielä vaikka 2010-luvun alkuvuosina oli hirveän avoin ja hyväksyvä tunnelma. ”
Yli-Korpulan Lontoo-kuva on elänyt sitten ensihurman ajoista, mutta ennen kaikkea vain maailmanmenon kautta. Tunnelma oli kuulemma hyvin erilainen ennen kuin britit vuonna 2016 äänestivät Brexit-kansanäänestyksessä EU:sta irtautumisen puolesta.
– Vielä vaikka 2010-luvun alkuvuosina oli hirveän avoin ja hyväksyvä tunnelma. Olympialaisten tiimoilta oli hirveä kansainvälinen huuma. Sitten tuli Brexit ja kaikki kääntyi ympäri. Välillä miettii, että pitääkö ihmiset minua ulkopuolisena vai ei, hän sanoo.
Brexit oli jakamassa yhteiskuntaa, minkä Yli-Korpula on arjessaan huomannut. Britanniasta erottuu selkeästi se puoli, joka ei tunnu Yli-Korpulalle tutulta ja itselle sopivalta.
– Toisaalta sellainen vieraanvarainen puoli on vahvistunut, mikä peilaa täysin sitä, miten yhteiskunnat polarisoituvat.




Leytonstone on Yli-Korpelan mukaan vapaamielinen ja monikulttuurinen alue, jossa on hyvin yhteisöllinen ilmapiiri. Hänen naapurissaan asuu toisella puolella muslimiperhe ja toisella iso intialaistaustainen perhe. Heidän kanssaan Yli-Korpula juttelee viikoittain.
Lontoosta yritetään maalata varsinkin ulkomailta käsin vaarallista,no go -aluetta, mutta se ei Yli-Korpulan mukaan vastaa yhtään todellisuutta. Hän pitää itse Lontoon parhaimpana puolena sitä, että koko maailma on ikään kuin siellä.
– Kaikissa sen muodoissa. Ihmiset, kulttuuri, ruoka. Aina kun tänne palaa, niin olen iloinen, että palaan Lontooseen.
Lontoo
Ison-Britannian pääkaupungissa Lontoossa asuu määriteltämästä riippuen 9–12 miljoonaa asukasta.
Maarit Yli-Korpulan kotialueella Leytonstonessa asuu noin 55 000 asukasta eli se on väestöltään isompi kuin Kotka tai Mikkeli.
Lontoossa on laskettu olevan yli 3 000 puisto- ja viheraluetta. Metro-asemia on Lontoon metroverkostossa peräti 272.

Kommentit