Treffipäivä, ei perhejuhla – Korealainen joulu yllätti suomalaisen Julia Bärlundin

Toisin kuin suomalaisille, korealaisille joulu ei ole Julia Bärlundin, 31, mukaan vuoden suurin juhla. Se nähdään enemmänkin pariskuntien treffipäivänä, eikä perhejuhlana.

Bärlundilla on jo yli kymmenen vuoden kokemus Etelä-Koreassa asumisesta ja siten useammasta joulustakin.

– Monet haluavat poika- tai tyttöystävän vain sen takia, että he voivat mennä joulutreffeille, Bärlund kertoo korealaisten joulutavoista.

Tärkeämpiä juhlia korealaisille ovat kiitospäivä ja uudenvuodenpäivä, jolloin perheet kokoontuvat yhteen.

Aasia kiinnosti Helsingistä kotoisin olevaa Bärlundia jo alakoululaisesta asti. Ensikosketuksen Etelä-Koreasta hän sai 15-vuotiaana perheen lomamatkalla.

Sittemmin hän asui maassa vuoden lukiovaihdossa ja kävi korealaista lukiota. Kieli oli vaikeaa ja Bärlund kuvailee puhuneensa alkuun muutaman kuukauden ajan ”siansaksaa”. Vaihto karaistutti ja toi rohkeutta.

Vaihdon jälkeen hän palasi Suomeen, mutta kävi muutaman vuoden aikana useamman kerran Soulissa. Bärlund päätti hakea Souliin yliopistoon. Hän sai paikan ja apurahan opintoihin.

Neljän vuoden ajan Bärlund opiskeli korealaisessa yliopistossa liiketaloutta, sekä koreaksi että englanniksi. Kandidaatintutkinnon suoritettuaan Bärlundin oli tarkoitus palata Suomeen, mutta silloin tarjoutunut työpesti sai jäämään maahan pysyvästi.

Etelä-Korean metropolialueella asuu noin puolet koko maan asukkaista ja maaseutu on harvaan asutettua. Bärlundkin asuu Soulissa korealaisen puolisonsa kanssa.

Työkseen hän tekee monenlaista median saralla, kuten tv– ja radiokeikkoja, tulkkausta sekä juontamista. Bärlund suorittaa tällä hetkellä myös maisteritason jatkotutkintoa. Vuosien harjoittelun jälkeen korean kielen puhuminen onnistuu sujuvasti ja sillä pärjää arjessa sekä työssä.

Korealaiset ovat Bärlundin mukaan hyvin ylpeitä maastaan ja haluavat nähdä, kuinka ulkomaalaiset reagoivat kaikkeen näkemäänsä. Bärlund on itsekin ollut mukana erilaisissa tv-ohjelmissa. Jopa hänen vanhempiensa matkasta Souliin tehtiin tv-ohjelma, jossa he tutustuivat maan kulttuuriin.

Syy, miksi korealaiset ovat niin kiinnostuneita matkailuohjelmista, etenkin ulkomaalaisten silmin tehdyistä, johtuu Bärlundin mukaan esimerkiksi rajoittuneista lomista. Moni käyttää vain kymmenen lomapäivää vuodessa, eikä matkoille ole aikaa.

– Kummalliset ja oudot kulttuurierot ovat korealaisista kiinnostavia ja he tykkäävät väitellä asioista, Bärlund kertoo.

Korealaiset ovat Bärlundin mukaan hyvin huomaavaisia, ja huomiota kiinnitetään esimerkiksi ilmeiden ja olemuksen muutoksiin.

Myös Suomesta ollaan kiinnostuneita ja Bärlund on monelle korealaiselle ensimmäinen suomalainen ihminen, jonka he ovat tavanneet. Bärlund kokee, että hänen suomalaisuutensa viehättää paikallisia.

– Monet tietävät ksylitolin tai saunan, mutta usealle muodostan koko Suomi-kuvan, Bärlund kertoo.

Kotimaassaan asuessaan Bärlund ei ollut vielä yhtä ylpeä suomalaisuudestaan. Oma isänmaallisuus ja arvostus maata kohtaan ovat tulleet vahvemmiksi Etelä-Koreassa asuessa.

Bärlund on kiinnostunut lisäämään korealaisten tietoisuutta kotimaastaan juuri työnsä kautta. Tämän vuoden marraskuussa hän alkoi tekemään myös korea-aiheista videoita suomeksi sosiaaliseen mediaan.

Monelle korealaiselle joulu on ulkomailta tullut juhla. Se kuluu ja näkyy usein vain kodista poistuttaessa – musiikkina kahviloissa ja joulukuusina katukuvassa. Monet korealaiset haluavatkin matkustaa Eurooppaan kokemaan joulutorien tunnelman.

Bärlund on joulun aikaan pyrkinyt tuomaan suomalaisia perinteitään esille, esimerkiksi ruoassa ja lahjojen annossa.

– Yritän tehdä edes jotain jouluruokaa. Tänä vuonna kokeilemme tehdä joulukinkkua ja tein puolisoni lapselle suomalaisen joulukalenterin.

Nykyään kaupasta saattaa löytyä jonkinlaisia suklaakalentereja, mutta aikaisemmin mitään sellaisia ei ollut, kertoo Bärlund. Hänen joulun viettoonsa liittyy aina myös soitto kotiin.

– En odota joulua kauhulla, mutta silloin olo on haikea ja tulee pahin koti-ikävä.