Yhden sanan alle on syntynyt yhteisö, joka kannustaa terveyttä romuttaviin tapoihin – Mistä Skinnytok-ilmiössä on kyse?

Videolla nuori nainen kuvaa kehoaan pettynyt ilme kasvoillaan. Hän kääntyy sivuttain ja vetää vatsaansa sisään. Kuvatekstiin hän on kirjoittanut: ”Haukkukaa minua kommenteissa, tarvitsen motivaatiota laihduttamiseen.” Mistä videossa on kyse?

Tiktokiin on rantautunut viime aikoina laihuutta ihannoiva ilmiö nimeltä Skinnytok. Se viittaa videoihin, jotka ovat merkitty kyseisellä hastagilla. Merkinnän avulla alustalle on muodostunut yhteisö, jolle algoritmi syöttää yhä enemmän samankaltaista sisältöä laihduttamisesta, kehoihanteista ja syömisen rajoittamisesta.

Nuoren naisen videon kommenttikenttä täyttyy toinen toistaan ankarimmista neuvoista. Osa kommentoijista ilmaisee toivovansa, että Tiktok tarjoaisi jatkossakin samankaltaista sisältöä, sillä he etsivät itsekin motivaatiota laihduttamiseen. Skinnytok-yhteisöön pääsee helposti mukaan: muutamalla klikkauksella, tykkäyksellä tai haulla uuden käyttäjän etusivu alkaa täyttyä videoista, joiden keskelle terveen kehosuhteen voi helposti kadottaa.

Ilmiöstä on keskusteltu tämän kevään aikana sosiaalisen median alustoilla myös Suomessa. Suurin osa pitää ilmiötä haitallisena, mutta myös jotkin suomalaiset käyttäjät ovat tehneet laihuutta ihannoivia videoita tunnisteen kanssa.

Psykologi ja psykoterapeutti Monica Ålgars on erikoistunut syömishäiriöihin ja niiden hoitoon. Hän sanoo, että vanhat, laihuutta ihannoivat ilmiöt lehdistä ja muotilavoilta ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan. Tiktokin kaltaisilla alustoilla kehoihanteet tulevat kuitenkin vielä lähemmäksi kuin ennen. Enää ei katsota supermalleja lehdissä, vaan samanikäisiä nuoria, joihin voi samaistua. Tämä tekee sisällöstä vaikuttavampaa ja henkilökohtaisempaa.

– Näen, että jos jatkuva kalorien laskeminen tai yltiöterveellinen syöminen normalisoituu arjessa, voi se altistaa syömishäiriöoireille ja syömishäiriöille, Ålgars painottaa.

Sisältö voi vaikuttaa hänen sanoin psyykkiseen hyvinvointiin erityisesti teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla. Nuoret hakevat usein suhdettaan itseensä ja kehoonsa sekä ovat alttiita vaikutteille.

Jos vertailee jatkuvasti itseään muiden kehoihin, itsetunto-ongelmat voivat vahvistua ja kehonkuva vääristyä. Trendit voivat vaikuttaa alitajuisestikin ruokasuhteeseen ja minäkuvaan.

Sosiaalisessa mediassa vastaan tulee paljon tietoa ja vinkkejä, sellaisiakin, joiden kohderyhmää ei koe olevansa.

Syömishäiriössä voi Ålgarsin mukaan olla vaiheita, joissa ihminen kokee sairautensa jopa hyödylliseksi. Tässä vaiheessa sairastava voi hakeutua herkemmin laihdutusta ihannoivan sisällön äärelle.

Hän huomauttaa, että nykyiset laihdutustrendit voivat esiintyä terveellisyyteen verhoutuneina. Esimerkiksi ”puhtaasti syöminen” ja detox-kuurit ovat hänen mukaansa osa samaa 1980-luvun dieetti-ideologiaa, jossa kaalikeittodieetit olivat arkipäivää – mutta nykyään ne ilmenevät eri sanoin.

– Tyttöjen ja naisten kehot ovat olleet historiallisesti objekteja ja katseen kohteena. Ajattelen, että nykyinen ilmiö on osa samaa jatkumoa, Ålgars mainitsee.

Hän kehottaa nuoria ja aikuisia tarkastelemaan sisältöjä kriittisesti: Kuka tämän on tehnyt? Mihin tämä minua vie? Tukeeko tämä hyvinvointiani? Vastaako se arvojani?

Myös tauon pitäminen somesta voi olla hyödyllistä.

– Itseltään voi kysyä, mitä ajatuksia sisältö aiheuttaa, Ålgars sanoo.

Jos se on riittämättömyyden tai kelpaamattomuuden tunteita, kannattaa hänen mielestään niiden ääreen pysähtyä ja miettiä, voisiko omaa sosiaalisen median käyttöä muuttaa, vähentää tai jopa poistaa sovellukset itseltään kokonaan.

Hänen mukaansa somessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ketä seuraa ja millaisille videoille antaa näyttökertoja. Algoritmeja voi yrittää hallita katsomalla esimerkiksi matkailuvideoita tai eläinvideoita, jotain mikä ei liity itseensä tai kehoonsa mitenkään.

– Jotkut hyötyvät jopa siitäkin, että suuttuvat normeille, joita meillä on. Voi auttaa, että kyseenalaistaa sen, miksi meille oikein syötetään näitä vahingollisia ihanteita ja paineita, Ålgars pohtii.

Syömishäiriöt ovat vakavia, usein pitkäkestoisia psyykkisiä sairauksia, jotka voivat vaikuttaa laajasti sekä fyysiseen terveyteen että mielenterveyteen. Terveyskirjaston mukaan syömishäiriöt voivat johtaa aliravitsemukseen, hormonaalisiin ongelmiin, luuston haurastumiseen sekä sydämen toimintahäiriöihin. Ne heikentävät usein itsetuntoa, lisäävät ahdistuneisuutta ja voivat eristää ihmisen sosiaalisesti.

Vaikka ulospäin oireet eivät aina näy, voivat vaikutukset olla vakavia ja pahimmillaan jopa hengenvaarallisia. Oikea-aikainen apu ja tuki mahdollistavat toipumisen.

Ålgars muistuttaa, että syömishäiriöihin voi liittyä salailua ja häpeää. Jos vanhempi kokee nuoren suhtautumisen ruokaan tai kehoon huolestuttavaksi tai epäilee hänen kuluttavan haitallista sisältöä, voi asian ottaa puheeksi rauhallisessa hetkessä ja tarjota tukea. Nuorelle voi kertoa huolensa ja yrittää kysellä, haluaako hän keskustella mahdollisesti omista huolenaiheistaan.

– Keho on kuitenkin vain yksi osa ihmistä, eikä se määrittele kenenkään arvoa, Ålgars painottaa.