Varhaisissa silmälaseissa ei ollut sankoja, koska ne eivät olisi mahtuneet peruukkien alle
Kiinalaiset keksivät 1000-luvulla, että kaarevat lasinpalat taittavat valoa. Meni vielä 300 vuotta, ennen kuin ensimmäiset silmälasit keksittiin 1200-luvun lopussa Italiassa ja Kiinassa.
Näkökykyä yritettiin parantaa jo ennen silmälaseja antiikin Kreikassa ja Roomassa. Kerrotaan, että keisari Nero (37– 68) seurasi gladiaattoreiden taisteluja ”smaragduksen” läpi. Smaragdi saattoi toimia joko näön parantajana tai aurinkolasina. 800-luvulla Euroopassa kehitettiin puolipallon muotoisia lukukiviä, jotka saattoi laittaa tekstin päälle suurentamaan sitä. Tällainen löytyy muun muassa The British Museumin kokoelmasta.
Kiinalaiset keksivät 1000-luvulla, että kaarevat lasinpalat taittavat valoa. Meni kuitenkin vielä 300 vuotta, ennen kuin ensimmäiset silmälasit keksittiin 1200-luvun lopussa Italiassa ja Kiinassa. Ensimmäisissä laseissa oli vain yksi linssi, joka muistutti suurennuslasia.
Varhaisissa silmälaseissa ei ollut sankoja. Kerrotaan, että kun sangat keksittiin, ne olivat hyvin lyhyitä. Syynä olivat peruukit, joita tuohon aikaan käyttivät myös miehet. Sangat eivät olisi voineet mennä korvien taakse. Silmälasit alkoivat yleistyä kirjapainotaidon myötä, kun myös lukutaito alkoi kehittyä.
