Audi Q4 e-tron ja Polestar 2 – Varma suorittaja ja nautiskelijan suurkuluttaja

Automaahantuojien ja automyyjien kanssa kun keskustelee, viesti on joka puolella sama: sähköautot ovat viimeisen puolen vuoden aikana breikanneet Suomessa lopullisesti. Uusmyynnissä tilauskirjat ovat täynnä ja tehdastilausten toimitusajat puolesta vuodesta ylöspäin. Käytettyjen markkinoilla kaikki sähköautot katoavat myyntihalleista päivässä tai parissa.

Syitä sähköautoilun suosion nousuun ei tarvitse kaukaa hakea: bensan ja dieselin raju hinnannousu sekä inflaatio, joka oletettavasti tarkoittaa sitä, että ensi vuonna sähköautoista saa maksaa vielä nykyistäkin enemmän. Siispä on syytä toimia nopeasti!

Kun myös latausinfra on parantunut merkittävästi ja yksityisten toimijoiden lisäksi valtio on luvannut investoida miljoonia euroja uusien latausasemien rakentamiseen vielä tämän vuoden aikana, monet sähköautoilun yllä leijuneet tummat pilvet ovat väistymässä.

Toki niitä pilviä on edelleen. Sähköautot ovat jäätävän kalliita ja sähkön hintakin on noussut hurjasti. Oma latauspiste joko kotona tai työpaikalla on käytännössä välttämätön, sanoo asiointilatureiden varassa arkista selviytymistaisteluaan käyvä serkun kummin kaima mitä tahansa.

Valitsimme tähän parivertailuun kaksi pitkän kantaman sähköautoa: molemmilla WLTP-mitattua "rangea" noin 500 kilometriä. Käytännön elämässä puhutaan tällöin 400 kilometrin hehtaariluokasta sekalaisessa yleisajossa, mikä on täyssähköautolle vallan erinomainen suoritus – ja tällöin puhutaan siis nimenomaan kesäkeleistä. Pakkasellahan jokaisen täyssähköauton toimintamatka kärsii aika tavalla, ja 300 kilometriäkin voi olla ylioptimistinen kantama.

Vanhan vitsin mukaan sähköautolla pääsee oikein kätevästi Lappiin, kunhan vain asuu Rovaniemellä. Tänä päivänä kätevä Lapin matkailu onnistuu jo paljon etelämpääkin. Pari stoppia pikalaturilla, niin jopa sähköautoileva etelän mies pääsee huitomaan leirinuotiolle itikoita, ellei sitten ymmärrä käyttää "ohvia", kuten palkitussa tv-mainoksessa vuodelta 1989 neuvotaan.

Tämän vertailun Polestar 2 tuli Tuulilasin käyttötestiautoksi maaliskuussa. Kokemukset autosta ovat toistaiseksi olleet yksinomaan myönteisiä, mutta nyt parivertailussa se vietäisiin ihan eri tavalla äärirajoille kuin tähän asti.

Asiakkaat ovat ottaneet viime vuonna markkinoille tulleen uuden automallin vastaan innolla. Polestar onkin koko alkuvuoden selvästi myydyin sähköauto Suomessa.

Polestar on Volvon vanha alabrändi, joka on sittemmin erotettu kokonaan omaksi automerkikseen. Tämähän on automaailmassa tuttua imagoleikkiä: Toyota–Lexus, Seat–Cupra, Citroën–DS. Ja nyt siis myös Volvo-Polestar.

Perusrakenteeltaan ja voimalinjaratkaisultaan Polestar 2 on itse asiassa sama auto kuin Volvon täyssähköinen XC40. Asiakkaat todennäköisesti arvostavat tätä sukulaisuutta – sen verran vahva on myös Volvon brändi nykyisellään.

Hyvänä puolena tulee myös Volvon osaava ja maantieteellisesti laaja myynti- ja huoltoverkosto. Esimerkiksi sähköautojen markkinoita pitkään hallinnut Tesla on saanut sapiskaa huoltopalveluiden saatavuudesta. Tätä kirjoitettaessa Teslalla oli Suomessa tasan kaksi huoltopistettä: yksi Vantaalla ja toinen Lempäälässä. Osittain huoltopisteiden vähäisyyttä on korvattu Teslan omalla, asiakkaan luokse tulevalla liikkuvalla huollolla, mutta heinäkuussa Turkuun avautuva kolmas Tesla-huoltopiste tulee eittämättä tarpeeseen.

Polestar-asiakkaalla asiat ovat paremmalla tolalla. Palvelua saa samoissa paikoissa, joissa Volvojakin huolletaan – siis hyvin kattavasti joka puolella Suomea yhteensä 27 eri toimipisteessä.

Vertailumme Polestar 2 on etuvetoinen, niin sanottu Single Motor -malli, jossa on 231 hevosvoimaa. Tässä isoakkuisessa versiossa on 78 kWh (brutto) ajoakku ja WLTP-standardin mukainen toimintamatka 517 kilometriä.

Isoakkuisen version hinnat alkavat 52.000 eurosta ja nelivedon jos haluaa, kuvetta pitää kaivaa vielä neljän tuhannen euron verran syvemmältä. Toki tehoakin tulee tällöin melkein 200 hevosvoimaa lisää (408 hv).

Audi q4 e-tron on Volkswagen ID.4:n ja Skoda Enyaqin sisarmalli. Nyt ajettuna Coupé-versiona se on malliesimerkki varsin mielenkiintoisesta katumaasturi-coupé -ristisiitoksesta. Tätä autoluokkaahan on moni hieman ihmetellyt – miksi ison ja painavan citymaasturin tiloja on takaa leikattu niin rajusti vain hieman virtaviivaisemman ulkonäön takia? Toisaalta mitäpä tällaista ihmettelemään – asiakkaathan näistä asioista äänestävät lompakollaan.

Audi on konsernisisaruksiaan hieman kalliimpi, mutta rahalle saa myös vastinetta. Varsinkin tietoviihdenäyttö ja sen ympärille rakennetut ilmastoinnin säätöpainikkeet ovat monta luokkaa paremmat kuin Skodan ja VW:n vastaavissa malleissa. Muotoilu ja sisätilojen viimeistely ovat sitten enemmänkin vain makuasioita.

Kuten kaikki VW-konsernin MEB-rakenteeseen perustuvat autot, myös Audi Q4 e-tron on lähtökohtaisesti takavetoinen. Tässä vertailussa mukana on juuri tällainen versio: hevosia tarjolla 204 ja akuston bruttokapasiteetti 82 kWh. Virallinen toimintamatka-arvio tasan 500 kilometriä.

Isoakkuisen Q4 e-tronin hinnat alkavat 56.000 eurosta. Testaamastamme viistokattoisesta Sportback-mallista saa pulittaa reilut pari tonnia enemmän. Nelivetomallien lähtöhinnat nousevat jo reilusti 60.000 euron paremmalle puolelle. Polestarin tapaan tehot toki samalla nousevat nextille levelille.

Polestar 2 on kuljettajan silmin erittäin onnistunut ja laadukkaasti kokoonpantu auto. Jokainen yksityiskohta on mietitty tarkkaan. Mikään ei ärsytä. Vaikka auton tekniikka tulee Kiinasta, suunnittelu on tehty Ruotsin Göteborgissa. Viileää, harkittua, perin skandinaavista ja toimivaa. Ajoasennosta saa todella hyvän. Penkki on jopa harvinaisen miellyttävä.

Vaikka ylimääräistä ilmatilaa on juuri olekaan, mistään ei kuitenkaan ahdista. Sentit on käytetty viisaasti.

Takapenkillä mietteet ovat sitten erilaiset. Voimakkaasti alas kaartuva kattolinja sekä Plus-varustepakettiin kuuluvan panoraamalasikaton kehykset syövät pääntilaa, eikä 180-senttinen aikuinen pysty istumaan takapenkillä luontevasti. Keskipaikka on selkeästi suunniteltu vain tilapäiskäyttöön. Lapset todennäköisesti silti viihtyvät Polestarin kyydissä. Jalkatilaa on mukavasti, vaikka perusrakenteen polttomoottorihistoriasta kertova kardaanitunnelin jäänne leikkaa keskeltä aika ison siivun. Volvojen tapaan Polestarissa ajoakustoa on sijoitettu tämän ison möykyn sisään ja osin myös kuljettajan ja matkustajan välisen keskikyynärnojan alle. Muut valmistajathan ovat jo siirtyneet uusissa sähköautoalustoissaan suoriin lattioihin, mikä mahdollistaa auton sisustan vapaamman suunnittelun.

Takakontti on Polestarissa käytännöllinen, mutta vetoisuudeltaan (405 litraa) ainoastaan kohtuullinen. Konepellin alta löytyy lisäksi 35 litran potero vaikkapa latausjohdoille.

Audi q4 e-tron tuntuu kuljettajan paikalta luokkaa isommalta autolta kuin Polestar. Se ei ole ihme, sillä vaikka pituuden ja leveyden puolesta autot ovat lähes täsmälleen saman kokoisia, Audi on yli 10 senttiä korkeampi. Se tuo ohjaamoon mukavaa väljyyden tunnetta.

Myös Audin suunnittelijat ovat osanneet hommansa. Penkin ja ratin säädöt riittävät vaativallekin asentohifistelijälle.

Takapenkillä tilaa on vain jonkin verran Polestaria enemmän, mutta toisaalta tässä tapauksessa tuo pieni ero on aika ratkaiseva. 180-senttinen löytää Audissa vielä mukavan istuma-asennon, vaikka orastava pälvikalju vähän jo viistääkin kattoa.

520-litrainen tavaratila imee tavaraa mukavasti. Harmillista on kuitenkin se, että erillistä etutavaratilaa ei ole.

Polestar 2 on ajotuntumaltaan erinomainen. Etuvetomallin 231 hevosvoimaa on hyvässä sopusuhdassa auton muiden ominaisuuksien kanssa. Ja totuuden nimissä – kuka tarvitsee tätä enempää tehoja? Yli kaksi tonnia painava järkäle kiihtyy nollasta sataan reilussa 7 sekunnissa. Sen pitää riittää.

Auton alusta toimii hienosti. Kompromissi jämäkkyyden ja mukavuuden välillä on todella onnistunut. Kesärenkaiden jyrinä kantautuu kuitenkin ikävästi sisälle ohjaamoon.

Ääritilanteista Polestar 2 suoriutuu kiitettävin arvosanoin. Väistökokeessa auton helppo käsiteltävyys ja loogisuus ilahduttavat - toki kahden tonnin omamassa ja fysiikan lait tulevat vastaan tälläkin autolla.

Se tärkein, eli kulutus, on Polestar 2:n ainoa pieni kompastuskivi. Sekalaisessa yleisajossa 400 kilometriä on optimioloissakin ihan siinä ja siinä. Hyvät käytännön pikalatausominaisuudet onneksi paikkaavat tilannetta.

Audi q4:n keula tuntuu jonkin verran kankeammalta ja raskaammalta kuin ketteränoloisen Polestarin. Tähän ominaisuuteen kuitenkin tottuu nopeasti. Audin hienosti viestivää ohjausta voi kehua varauksetta. Tanakka jousitus kantaa yli 2100 kiloa painavaa autoa hienosti, matkustusmukavuudesta kuitenkaan tinkimättä.

Väistökokeessa ohjauksen progressiivisuus tosin aiheuttaa äkkitilanteessa helposti sen, että rattia kääntää liikaa. Tällöin Q4 e-tron aliohjaa aika voimakkaasti. Kitkaerojarrutuksessa auto kampeaa vain hieman pitävämmän pyörän suuntaan.

Polestarin tapaan myös Audin sähkönkulutus on aika suurta. Lähellekään 500 kilometriin yltäminen vaatisi jo ihan omantyylistään talou­dellisuusajoa.

Vertailun voittaja

Molempi parempi

Tasapisteistä huolimatta Audi Q4 e-tron ja Polestar 2 ovat erilaisia autoja ja niiden vahvuudet poikkeavat toisistaan. Audi on tasavarma suorittaja, joka ei suuremmin loista – mutta ei petäkään – millään osa-alueella. Polestar on nautiskelevan kuljettajan auto, jonka tilat ovat hieman ahtaat ja sähkönkulutus suurta. Kumpikaan autoista ei lähimainkaan pysty lunastamaan lupausta yli 500 kilometrin toimintamatkasta, mikä ei tietenkään ole yllätys. Näissähän on aina vähintään 20% ilmaa.

Loppuarvostelu Audi vs. Polestar

Ajettavuus

Tilat

Kulutus

Ilmastokerroin x 1,5

Turvallisuus

Suorituskyky