Pieni kolhu sähköauton akussa – auto heti lunastukseen?
Vakuutusyhtiö If kieltäytyi joksikin aikaa kaskovakuuttamasta tiettyjä autoja, kun mitättömät lommot ovat johtaneet koko akun vaihtoon – kun muka korjata ei voi. Valmistaja voi katsoa peiliin, sieltä se vika löytyy, kirjoittaa Vesa Linja-aho.
Sähköistyminen on tuonut autoalalle uutta ihmeteltävää niin teknisesti kuin juridisestikin. Kuka saa korjata autoja, ja miten ne pitää katsastaa? Pitkään sähköautoja katsastettiin kuten muitakin autoja. Jos alustassa ei repsottanut selvästi viallista korkeajännitekaapelia, auto hyväksyttiin.
Kun kotimaiset katsastusmääräykset uudistettiin Wienin katsastussopimuksen päivityksen jälkeen 2022, alkoi spekulointi sähköautojen akkukolhujen aiheuttamista hylkäyksistä. Määräyksen mukaan ajoakun "vaurioituneet tai syöpyneet komponentit" tai "vahingoittuneet tai puuttuvat suojat" johtavat hylkäykseen.
Toistaiseksi hylkypäätöksiä ei ole ollut nimeksikään, mutta senkin edestä sähköautoilijoita on juoksutettu hakemassa "merkkiliikkeestä" todistusta siitä, että akussa oleva lommo on sallitun rajoissa. Ymmärrän tämän tavallaan: koska katsastajakin on ihminen ja ihminen pelaa mieluiten varman päälle, katsastaja ei halua kontolleen sitä, että lommotettu akku polttaa jonkun omakotitalon vaikkapa tukkeutuneen jäähdytyskanavan aiheuttaman tulipalon seurauksena.
”Rakettitieteestä ei ole kysymys: piirros siitä, minkä kokoinen painuma akussa saa olla missäkin kohtaa, ei luulisi olevan kallis operaatio toimittaa viranomaiselle ja sitä kautta katsastusyrityksille.”
Juoksuttamisen juurisyy on, että meillä on laki, jota noudatetaan ja valvotaan heikosti. Ajoneuvolain 203 § toteaa selvästi, että jos ajoneuvon katsastuksessa tarvitaan jotain erityisohjeita, ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan on toimitettava Traficomille sen edellyttämät ajoneuvon katsastuksessa tai teknisessä tienvarsitarkastuksessa tarvittavat ajoneuvon valmistajan erityisohjeet.
Rakettitieteestä ei ole kysymys: piirros siitä, minkä kokoinen painuma akussa saa olla missäkin kohtaa, ei luulisi olevan kallis operaatio toimittaa viranomaiselle ja sitä kautta katsastusyrityksille. Jos lakia noudatettaisiin, katsastajan olisi helppo katsoa ja mitata, että kolhu on sallitun rajoissa.
Insinöörin näkökulmasta akussa – tai missä tahansa tuotteessa – on suunnitteluvirhe, jos se kestä normaalia käyttöä. Tavallisen auton pitäisi kestää pohjakosketus kiveen mökkitiellä tai hieman hutiloiden hidastetöyssyyn ajaminen ilman, että auto on katsastushylkykunnossa. Puhumattakaan siitä, että se olisi oikeasti vaarallinen.
Kehno suunnittelu on johtanut esimerkiksi siihen, että vakuutusyhtiö If kieltäytyi joksikin aikaa kaskovakuuttamasta tiettyjä autoja (mm. Porsche Taycan, Audi e-tron GT), kun mitättömät lommot ovat johtaneet koko akun vaihtoon – kun muka korjata ei voi. Valmistaja voi katsoa peiliin, sieltä se vika löytyy.
