Sähköautot ovat kalliita eivätkä pärjää Suomen pakkasissa, vai onko näin? – 9 kysymystä sähköautoista, asiantuntija vastaa

Sähköautot ovat kalliita eivätkä pärjää Suomen pakkasissa, vai onko näin? – 9 kysymystä sähköautoista, asiantuntija vastaa
Sähköautoissa askarruttaa moni asia. Autoilun erikoistoimittaja Arttu Toivonen vastasi kysymyksiin.
Julkaistu: 27.5.2021

1. Miksi sähköautot ovat yleistyneet niin voimakkaasti juuri nyt?

Siihen on parikin syytä. Yksi on syyskuussa 2015 paljastunut Volkswagenin dieselskandaali. Dieselautoihin asennettu ohjelmisto tunnisti auton olevan päästötestissä ja sääti itsensä alittamaan Yhdysvaltojen viranomaisten dieselmoottorin typenoksidipäästöille määrittämät maksimirajat.

Vuosia kestäneen huijauksen paljastumisen vaikutus automaailmaan oli valtaisa, sillä dieselmoottorista tuli käytännössä yhdessä yössä automaailman paholainen. Lukuisat autonvalmistajat ilmoittivat lopettavansa dieselmoottorien valmistuksen ja siirtyvänsä kehittämään lähipäästöttömiä sähköautoja.

Toinen ja hieman monimutkaisempi syy on EU:ssa, joka laskee valmistajakohtaisia tavoitearvoja myytyjen autojen keskimääräiseksi hiilidioksidipäästömääräksi.

Vuonna 2020 ensirekisteröidyistä autoista laskettiin mukaan vähäpäästöisin 95 prosenttia, joiden mukaan annettiin tavoitearvo vuodelle 2021. Huomioitavaa on, että alle 50g/km päästävistä autoista annettiin niin kutsuttu superhyvitys, eli ne laskettiin mukaan kahtena. Niinpä jokainen vuonna 2020 ensirekisteröity sähköauto laski kunkin valmistajan keskimääräistä hiilidioksidipäästöä kahden sähköauton verran. Tästä syystä uusia sähköautomalleja ei juuri kannattanut esitellä tai myydä vuonna 2019, vaan vasta 2020.

Jos autonvalmistajan keskimääräiset päästöt ylittivät tuon annetun tavoitearvon, joutui se maksamaan 95 euroa jokaisesta ylittyneestä grammasta – ja jokaisesta myydystä autosta.

Esimerkki auttaa suhteuttamaan sakkojen vaikutusta: Autonvalmistajalle on annettu koko myydyn malliston tavoitearvoksi 95g/km, mutta se myykin autojaan niin että yhteenlasketuksi hiilidioksidipäästöksi tulee 105 g/km eli 10 grammaa yli tavoitteen. Tämä tarkoittaa 950 euron sakkomaksuja joka ikisestä sen myymästä autosta. Viiden miljoonan myydyn auton tapauksessa sakkomaksuksi vuodelta muodostuisi 4,75 miljardia euroa.

Eri kulkuvälineiden osuus suomessa tehtyjen matkojen kappalemäärästä

Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta matkasta Suomessa taitetaan autolla. Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2016.

2. Ovatko pienetkin sähköautot yhä kohtuuttoman kalliita?

Sähköautojen hinnat ovat laskeneet vuosi vuodelta, samalla kun valikoima on kasvanut selvästi. Esimerkiksi viisi vuotta sitten vaihtoehtoja oli kourallinen ja hinnat alkoivat 50 000 eurosta.

Sittemmin esimerkiksi Volkswagen myi seuraajan saanutta e-Golfia reilulla 29 000 eurolla ja Volkswagen, Skoda ja Seat yhteistä pientä kaupunkiautomalliaan jopa 17 000 eurolla. Ne kaikki ovat hieman Volkswagen Poloa pienempiä, eli niin kutsuttua B-segmenttiä. Samaa sarjaa on myös Renault Zoe Z.E., joka maksaa noin 28 000 euroa. Loppuvuodesta markkinoille saapuva Dacia Spring jäänee 20 000 euron tuntumaan.

Bensiinimoottorilla ajavien keskimääräiset polttoainekulut ovat Suomessa noin 1 300 euroa vuodessa, mikä vastaa noin 11 500 kilometrin vuotuista ajomäärää. Samalla ajomäärällä sähköauton lataaminen kotona maksaa noin 240 euroa.

3. Millaiset ovat sähköauton käyttö­kustannukset verrattuna poltto­moottoriautoihin?

Sähköauto on jo nyt käyttökustannuksiltaan edullisempi kuin polttomoottoriauto. Bensiinimoottorilla ajavien keskimääräiset polttoainekulut ovat Suomessa noin 1 300 euroa vuodessa, mikä vastaa noin 11 500 kilometrin vuotuista ajomäärää.

Samalla ajomäärällä sähköauton lataaminen kotona maksaa noin 240 euroa. Halvinta lataaminen on kotona, jossa 100 km ajomatkan lataaminen maksaa noin kaksi euroa vähän autosta riippuen – eli akullinen maksaa noin kuudesta kahdeksaan euroa tyhjästä täyteen.

Sadan kilometrin kustannus vaihtelee käytettäessä julkisia latausasemia. Niillä hinnoittelu pohjaa latauspisteellä käytettyyn aikaan (€/min) tai ladatun energian määrään (€/kWh). Taloudellisin yhdistelmä on esilämmitetty, lähes tyhjä akku ja kW-pohjainen hinnoittelu, joka ei verota pikalatausasemallakaan lompakkoa sadan kilometrin osalta kuin 5–8 euron verran. Selvästi vähemmän kuin mikään polttomoottoriauto siis.

Samoin huollot ovat selvästi polttomoottoriauton huoltoja edullisempia: öljyn, sytytystulppien, suodattimien, kytkinlevyjen, apulaitehihnojen ja jakopäiden vaihdot jäävät pois. Esimerkiksi Teslalla ei ole edes pakollista määräaikaishuoltoa.

Vuosittain säästyvä raha kannattaa ottaa huomioon sähköauton kokonaiskustannuksia miettiessä: jos laskee käyttävänsä 1 000–2 000 euroa vuodessa polttoaineeseen ja 500 euroa huoltoihin, viidessä vuodessa voi samoilla kustannuksilla ostaakin hankintahinnaltaan 7 500–12 500 euroa kalliimman sähköauton.

Eri liikkumismuotojen suosio eri alueilla

Viiden vuoden välein tehtävän Henkilöliikennetutkimuksen tulokset vuodelta 2016 näyttävät, että tiiviillä kaupunkiseuduilla joukkoliikenne ja pyöräily ovat autoilua korvaavia tapoja liikkua. Lähde: Henkilöliikennetutkimus 2016.

4. Kuinka käytetyn sähköauton ostaja voi varmistua siitä, että akku on kunnossa?

Sähköautojen akkutakuut ovat pitkiä, yleensä lähes 10 vuotta ja akuilla on todistettavasti ajettu ongelmitta satojatuhansia kilometrejä. Akun kuntoa ei kuitenkaan näe kuin merkkiliikkeen testerillä ja siksi vanhan sähköauton ostajan olisi ehkä hyvä käyttää auto tarkistettavana ennen ostopäätöstä, akut kun maksavat vaihdettuna helposti 10 000 euroa tai enemmän.

Sähköautojen ympärille tulee lähivuosina varmasti syntymään samanlainen bisnes kuin nyt on esimerkiksi matkapuhelinten akkuja vaihtavissa firmoissa: vanha auto saa uuden elämän tarvikeakustolla, joka maksaa paljon vähemmän kuin tehtaan ohjehintainen akku.

Sähköautojen akun kapasiteetti laskee kovalla pakkasella. Talvella toimintamatkaa lyhentää lumen ja loskan tuoma vastus sekä pakkasen tuoma lämmityksen tarve.

5. Sähköautojen toimintasäteet vaihtelevat paljonkin. Kuinka valita omaan käyttöön sopiva akku?

Nykyisten sähköautojen luvatut toimintamatkat vaihtelevat 260–600 kilometrin välillä. Keskivertosuomalainen ajaa autolla 32 kilometriä päivässä, joten minkä vain sähköauton toimintamatka riittää laskennallisesti keskivertoautoilijan ajoihin. Kaupunkiajossa sähköauto kuluttaa vähemmän kuin maantiellä, jossa ajovastuksiin tulee mukaan tuulenvastus.

Joissain keskihintaluokan sähköautoissa, kuten Hyundai Kona Electricissä (alkaen 43 900 euroa) toimintamatkaksi kerrotaan 660 kilometriä – se on saman verran kuin liki 100 000 euron Teslassa. Useita sähköautomalleja – kuten juuri Hyundai Kona Electricin – voi myös valita eri kokoisilla akkupaketeilla oman tarpeen ja budjetin mukaan. Latausinfra paranee koko ajan: latauspisteitä on jo paikoissa mihin bensa-asemia ei voida perustaa, kuten parkkihalleissa, kaupunkien ydinkeskustoissa ja kotipihoissa.

Sähköauton lataamista varten omakotitaloissa riittää usein ulkopistorasian muuttaminen niin kutsutuksi caravan-pistokkeeksi, ja jos talosta löytyy kolmivaihevirtapistoke, on siihen hyvin pienellä vaivalla asennettavissa jo tehokas latausasema, jolla isonkin sähköauton akun saa vaivatta yön aikana täyteen. Kerrostalojen lämmitystolppiin pystyy myös asentamaan caravan-pistokkeen, jolloin pihalla lataaminen onnistuu.

Autojen ensirekisteröinnit

Muutos ensirekeisteröitävien henkilöautojen käyttövoimassa on ollut nopea. Sähköpyörien myynnin on ennustettu nousevan tänä vuonna jo 45 000 kappaleeseen. Jos niin käy, ja polttomoottori- autojen suosio laskee nykyistä tahtia, tänä vuonna saatetaan myydä enemmän sähköpyöriä kuin polttomoottoriautoja.

6. Miten sähköautot sopivat Suomen pakkasiin?

Sähköautojen akun kapasiteetti laskee kovalla pakkasella. Talvella toimintamatkaa lyhentää lumen ja loskan tuoma vastus sekä pakkasen tuoma lämmityksen tarve. Akun kestoon voidaan kuitenkin vaikuttaa akun esilämmityksellä: lämmin akku varmistaa varauksen riittämisen ja nopeuttaa lataamista.

Eri merkeillä on hieman erilaisia tapoja huolehtia asiasta. Suuri osa sähköautoista käyttää nestekiertoista lämmitystä, joka muistuttaa hieman talon vesikiertoista lattialämmitystä. Sen avulla akusto voidaan lämmittää antamaan pidempi toimintamatka kylmällä sekä ottamaan tehokkaammin pikalatausvirtaa vastaan.

Aivan kaikissa sähköautoissa akun lämmitysjärjestelmää ei ole. Esimerkiksi Nissan Leafissa ei ole lainkaan lämmitystä eikä jäähdytystä.

Reilun viidensadan kilometrin matkalla Kia e-Niro vaatii yhden pysähdyksen (reilu tunti), Tesla Model S Long Range vain yhden 9 minuutin pysähdyksen.

7. Onko pitkillä matkoilla pysähdyttävä totuttua useammin lataamisen tähden?

Aivan pienillä kaupunkiautoilla on, mutta ei niillä normaalisti kukaan kovin pitkiä matkoja huvikseen muutenkaan aja. Esimerkiksi reilun viidensadan kilometrin matkalla Kia e-Niro vaatii yhden pysähdyksen (reilu tunti), Tesla Model S Long Range vain yhden 9 minuutin pysähdyksen.

Reittisuunnitteluun sähköautolla löytyy netistä loistava työkalu, www.abetterrouteplanner.com, johon voi syöttää reitin ja valita käyttämänsä auton. Järjestelmä laskee sopivan reitin ja lataustauot minuutin tarkkuudella.

Henkilöautolla ajettu matka vuorokaudessa asukasta kohden

Sinisen sävyillä karttaan merkitty vähäinen ajo henkilöautolla vuorokaudessa ei ole vain suurimpien kaupunkiseutujen ilmiö, vaan sininen väri täplittää koko keskistä Suomea. Kun latausverkko tihenee jatkuvasti, ei sähköautoilijalla pitäisi olla huolta tien päälle jäämisestä.

8. Uskaltaako polttomoottoriautoa enää ostaa vai sulaako sen arvo hetkessä?

Julkisessa keskustelussa pompsahti hetki sitten pinnalle väitteitä siitä, että polttomoottoriautojen hinnat romahtaisivat tämän vuosikymmenen lopulla.

Ensi vuosikymmenen alussa Suomen teillä on kuitenkin vielä yli kaksi miljoonaa polttomoottoriautoa. Jos niillä ajamisesta tehdään selvästi nykyistä kalliimpaa, tarkoittaa se sitä, että arvon laskiessa väliraha uuteen sähköautoon kasvaa entisestään – eikä autokanta ainakaan sillä muutu vähäpäästöisemmäksi. On siis vaikea uskoa nopeaan romahdukseen.

Autokäytöstä poistuneen, heikentyneen akun määränpää ei ole romutus, vaan uudelleenkäyttö, esimerkiksi kiinteistöissä, varastoimassa aurinkopaneeleilla ladattua energiaa tai sähkökäyttöiseksi muunnettujen jakeluautojen akustoina.

9. Millaisia ovat akkujen ympäristövaikutukset?

Joidenkin akkutyyppien maametallien louhimisessa on havaittu eettisiä ja ympäristöongelmia. Näiden valvontaan pitäisi kiinnittää huomiota.

Muutoin akuissa käytetään aivan samaa teknologiaa kuin matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden akuissa. Tulevaisuuden akkutekniikat eivät välttämättä vaadi tämän tyyppisten materiaalien käyttöä.

Autokäytöstä poistuneen, heikentyneen akun määränpää ei ole romutus, vaan uudelleenkäyttö, esimerkiksi kiinteistöissä, varastoimassa aurinkopaneeleilla ladattua energiaa tai sähkökäyttöiseksi muunnettujen jakeluautojen akustoina.

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
Kommentoi »