Sähköauto taloyhtiössä on ongelma vain jos siitä tehdään sellainen

Motiva on julkaissut oppaan sähköautojen lataamisesta taloyhtiössä, ja se löytyy ilmaiseksi osoitteesta motiva.fi/latauspisteopas. Opasta on ollut tekemässä ja kommentoimassa monipäinen asiantuntijajoukko, ja se näkyy työn laadussa. Lukaisin oppaan läpi löytämättä yhtään asiavirhettä tai ennen kaikkea asennevirhettä. Olen aiemmin kritisoinut kiinteistöalan ohjeita, jotka ovat hieman pelotteluhenkisiä. Seurauksena on voinut olla, että jo ennestään tuntematon asia pelottaa vielä enemmän ja latausmahdollisuus jää saamatta.

Omassa taloyhtiössä mitään ongelmia ei ollut: koeajosähköautojen kanssa laskutus hoidettiin arviointipohjalta ja sen jälkeen kun ostin oman sähköauton, homma hoitui laittamalla oma mittari lämmitystolppaan ja vaihtamalla kellopistorasian tilalle tavallinen ulkopistorasia (kirjoitan näistä erillisen postauksen kun se sähkärin lasku viimein tulee…). Samansuuntaisia kokemuksia oli tamperelaisella Tuomo Pekkasella Leafinsa kanssa. Sähköauton lataamisessa ei ole siis mitään ongelmaa, jos taloyhtiö ei ole riitaisa.

Varsinkin ladattavat hybridiautot ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan ja alkukeväästä jo joka sadas myyty auto on ollut pistorasiasta ladattava, joten asia tulee ajankohtaiseksi yhä useammassa taloyhtiössä. Ladattava hybridi on sikäli helppo, että se kulkee eteenpäin vaikka latauspistettä ei heti saisikaan (ja jopa sillä kahden tunnin ajastimellakin kuittaa lyhyen työmatkan sähköt). Tapauksesta riippuen sähköautollakin voi pärjätä ilman kotilatausmahdollisuutta (jos saa esimerkiksi ladata työpaikalla), mutta ainakin tämän reilun vuoden sähköautoilukokemuksen perusteella on pakko sanoa, että "tankki täynnä joka aamu" on kyllä merkittävä osa sähköautoilun mukavuutta. Sähköautoa harkitsevan kannattaakin ottaa asia puheeksi taloyhtiön hallituksen kanssa jo ennen ostopäätöstä – mieluiten kasvotusten ja esitellä asia vaikka tämän tuoreen oppaan kanssa.

Erityisen positiivista oppaassa on, että se on riittävän tiivis, ja se käsittelee sekä byrokratiapuolen että teknisen puolen. Byrokratiapuolikin kerrotaan selkokielellä ja ilman tarpeetonta pelottelua, sivulla 9 olevassa näppärässä taulukossa.

Jos jostain pienestä haluaa valittaa, niin sivun 8 taulukon alaviitteiden tekstit:

1 Laskentaperusteena sähkön hinta 15 snt/kWh (sisältää siirtomaksun). 2 Sähkönkulutus 17,5 kWh/100 km. Sähkönkulutus voi vaihdella suuresti automallin, ajotavan ja ajo-olosuhteiden mukaan.

Muuttaisin seuraavassa painoksessa muotoon:

1 Laskentaperusteena sähkön hinta 15 snt/kWh (sisältää siirtomaksun). Sähkön hinta voi vaihdella suuresti asuinpaikan, sähkösopimuksen ja kellonajan mukaan. 2 Sähkönkulutus 17,5 kWh/100 km. Sähkönkulutus voi vaihdella suuresti automallin, ajotavan ja ajo-olosuhteiden mukaan.

Esimerkiksi itse espoolaisena maksan yösähköstä alle 10 senttiä kilowattitunnilta, eli hinta on yli 50 % yläkantissa. Sopivalla pörssisähkösopimuksella voi sähköä saada yön hiljaisina tunteina vielä kymmeniä prosentteja edullisemmin. No, eipä noilla 15 sentin kilowattituntihinnoillakaan laskettu "bensalasku" päätä huimaa…