Ruskea rasva töihin – Statiinilääkitys voi pienentää rintasyöpäpotilaan kuolemanriskiä – Hengityssairaat tahtovat lisää rokotuksia

Ruskea rasva töihin

Elimistön ruskea rasva aktivoituu kylmässä, jolloin se lisää energiankulutusta ja lämmittää kehoa. Samalla myös sokerinaineenvaihdunta voi parantua. Kannattaisiko talviliikuntaa siis harrastaa mahdollisimman niukoissa vaatteissa?

Onneksi tähän ei ole tarvetta, sillä ruskea rasva aktivoituu kylmässä, vaikka olisi pukeutunut sään mukaan. Paleltumien riskiä on turha ottaa. Toisaalta ruskean rasvan määrä voi kasvaa esimerkiksi säännöllisen avantouinnin ansiosta.

Ruskea rasvakudos aktivoituu myös ruokaillessa. Samalla lämmöntuotanto lisääntyy, mikä voi hillitä ruokahalua.

Lähde: Jyväskylän yliopisto / liikuntafysiologi, yliopistonlehtori Enni-Maria Hietavala

Statiineja rintasyöpäpotilaille

Rintasyöpää sairastavan naisen kuolemanriski saattaa pienentyä, jos hän käyttää statiini-kolesterolilääkkeitä. Suomalaistutkimuksen perusteella riski kuolla rintasyöpään pieneni lähes 50 prosenttia, jos statiinit olivat käytössä rintasyöpädiagnoosin jälkeen. Tosin yhteys havaittiin vain silloin, kun statiinilääkitys laski kolesterolitasoja merkittävästi. Statiineja käyttävät kuolivat harvemmin myös muiden syiden vuoksi, mutta yhteys oli heikompi. Havainnot perustuvat yli 13 000:n rintasyöpää sairastavan naisen rekisteritietoihin ja keskimäärin viiden vuoden seurantaan.

Statiinien ja rintasyövän yhteydestä on saatu viitteitä aiemminkin, mutta tutkimusten tulokset ovat vaihdelleet. Jos suomalaistulokset saadaan varmistettua, statiinilääkitys ja kolesterolin alentaminen voisivat auttaa monia rintasyöpäpotilaita elämään pitempään. Vuosittain rintasyöpä todetaan noin 5 000 suomalaisnaisella ja arviolta 900 menehtyy siihen. Noin 90 prosenttia potilaista on kuitenkin hengissä viisi vuotta diagnoosin jälkeen, ja valtaosa paranee hoitojen ansiosta kokonaan.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim / JAMA Network Open

Toiveena lisää piikitystä

Monet rokotukset ovat erityisen tärkeitä hengityssairaille, sillä he kuuluvat muun muassa koronan, influenssan ja pneumokokin riskiryhmiin. Hengitysliiton kyselyn mukaan hengityssairaat huolehtivatkin rokotussuojastaan paremmin kuin muu väestö. Esimerkiksi influenssarokotteen oli ottanut 86 prosenttia hengityssairaista, mutta vain noin 60 prosenttia kaikista 65 vuotta täyttäneistä.

Kolme neljäsosaa hengityssairaista myös tiesi tarkasti, mitä rokotteita oli saanut. Toisaalta kolmannes ei ollut varma, milloin rokotukset pitäisi uusia. Vastaajista 70 prosenttia oli joskus hankkinut jonkin rokotuksen omalla kustannuksellaan ja yli 90 prosenttia toivoi lisää rokotteita aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan.

Kyselyyn vastasi reilut 1 300 Hengitysliiton jäsentä, joista lähes kaikilla oli jokin hengityssairaus.

Lähteet: Pfizer ja Hengitysliitto