Avun pääkirjoitus: Ruotsin järvien kuhat ja lohikalat ovat isompia kuin Suomessa – syy on verkkokalastus, jota meillä harrastetaan liikaa
Tuhansien järvien maassa syödään tilastojen mukaan vuodessa melkein puolitoista kiloa tonnikalaa henkilöä kohti, vaikka valtamerten raskaasti ylikalastetun tonnikalan voisi korvata kotimaisilla särkikaloilla, kirjoittaa toimituspäällikkö Mikko Vienonen.
Ruotsalaisten järvien kuhat ja lohikalat ovat kookkaampia kuin suomalaisten järvien arvokalat. Lisäksi Ruotsin sisävesien kalakannat ovat lähes täysin villejä toisin kuin Suomen sisävesien.
Syy löytyy pyyntikulttuurista ja kalaistutuksista. Suomessa harrastetaan liikaa verkkokalastusta. Se taas on sota-ajan peruja.
Kun Suomessa nyt joka tapauksessa lasketaan verkkoja sisävesiin, voitaisiin saaliin kanssa pyrkiä muilla tavoilla luontoystävällisempään lopputulokseen. Voisimme esimerkiksi käyttää hyväksemme myös vähemmän arvostetut saaliskalat – ne, jotka on syyttä suotta leimattu ”roskakaloiksi”.
Samalla niiden kasvava kulutus poistaisi hiiltä rehevöityneistä sisävesistämme ja vähentäisi ympäristöä kuormittavan kassilohen kysyntää.
Kun kuluttaja miettii ruokakaupan hyllyjen edessä, minkä tuotteen ostaminen olisi samalla ekoteko, hän voisi entistä useammin tarttua kotimaisiin kalasäilykkeisiin.
On noloa, jopa idioottimaista, että tuhansien järvien maassa syödään tilastojen mukaan vuodessa melkein puolitoista kiloa tonnikalaa henkilöä kohti, kun valtamerten raskaasti ylikalastetun tonnikalan voisi korvata kotimaisilla särkikaloilla. Samalla niiden kasvava kulutus poistaisi hiiltä rehevöityneistä sisävesistämme ja vähentäisi ympäristöä kuormittavan kassilohen kysyntää.
Mitä tulee makuasioihin, vastoin yleistä luuloa niistä voi kiistellä. Vaalea särkikala maistuu ruodottomaksi purkitettuna paremmalta kuin purkkitonnikala.
