Uniapnea, stressi vai masennus? Psykologi Pirkko Lahti suosittelee, ettei unen katkeamisen syyksi kannata heti lähteä etsimään sairautta tai ongelmaa
Jokainen kärsii ajoittain unen puutteesta tai yöheräilystä. Se ei ole vielä syy hakea apua, Pirkko Lahti kirjoittaa.
Alkukesällä ennen helteitä heräsin monesti yöllä. Harmitti, kun myrsky ulvoi mökin nurkissa ja sisälläkin tuntui kylmältä. Oliko kesä nyt tässä? Harmitus tuli uneen ja pätki sitä. Eipä minulla kai ollut muita tärkeitä ongelmia!
Stressi ja sairaudet herättävät. Keskeneräinen, päätöstä odottava asia havahduttaa öisin, kuten myös särkevät lonkat ja polvet. Juuri saatu vakavan sairauden diagnoosi mietityttää ja syö unta, kun yöllä miettii edessä olevia toimenpiteitä. Heräilyyn riittää yksilöllisiä syitä.
Uniapneasta on tullut yleinen sairaus, joka kiusaa satojatuhansia suomalaisia. Sairastunut nukkuu pätkittäin, koska hänellä on öisiä hengityskatkoksia. Aamuisin potilas voi olla rättiväsynyt. Kurkkukin saattaa olla kipeä. Tutkimusten jälkeen monet saavat uuden nukkumiskaverin eli CPAP-laitteen, joka tasaa hengitystä yöllä. Laitteeseen tottuu, ja sen käyttäjät kokevat itsensä virkeämmiksi ja toimintakykyisemmiksi.
”Jos iltauutisten aikana nukahtaa nojatuoliin hetkeksi, sen jälkeen ei tahdo enää saada unta.”
Masennus on usein selkeä syy pätkittäiseen nukkumiseen ja väsymykseen, jota edes pitkä uni ei pysty poistamaan. Masennus on toivottomuutta, usein kyvyttömyyttä nähdä kantavia elementtejä elämässä. Masentunut voi pohtia päivittäin, mitä syytä on elää. Masennuksen hoidon tärkeisiin tavoitteisiin kuuluu säännöllisen unen palauttaminen potilaalle. Hyvä uni hoitaa meitä: unessa järjestelemme alitajuntaa, aivot lepäävät, ja niistä poistuu päivän aikana kerääntyneitä myrkyllisiä kemikaaleja. Siten uni on tärkeimpiä mielen ja myös kehon lääkkeitä.
Toisaalta jokainen kärsii ajoittain unen puutteesta tai yöheräilystä. Se ei ole vielä syy hakea apua, vaan asiantuntijaa tarvitaan vasta pitkään jatkuneisiin uniongelmiin. Monelle lienee tuttua, että jos iltauutisten aikana nukahtaa nojatuoliin hetkeksi, sen jälkeen tahdo enää millään saada unta. Unen laatuun ja uneen pääsemiseen vaikuttavat sekä ympäristötekijät että mielessä aktiivisesti pyörivät asiat, kuten työpaikan tai parisuhteen ongelmat. Suuria päätöksiä tehdessä alitajunta on hyvin virittynyt, mikä näkyy unen laadussa.
”Ihminen vaihtelee nukkumisasentoaan yön aikana noin 15 kertaa.”
Monissa tutkimuksissa on selvitetty nukkumisasennon merkitystä unen laadulle. Jos nukut kyljelläsi, oleellista on, kummalla kyljellä. Jos nukut vasemmalla, sydän saattaa rasittua. Jos taas nukut selälläsi, voit kärsiä hengitysvaikeuksista. Vatsalla nukkuessa uhkaa närästys. Niin tai näin, aina on mahdollisuus häiriöihin. Ei kuitenkaan hätää, sillä ihminen vaihtelee nukkumisasentoaan yön aikana noin 15 kertaa.
On hyvä, ettei lähde heti etsimään unen katkeamisen syyksi jotakin sairautta tai ongelmaa. Päivittäinen toimintamme rytmittää koko elämistä, myös nukkumista. On selvää, että jos kiinnittää erityistä huomiota verenpaineeseen, niin arvot varmasti heiluvat. Samoin tapahtuu myös unelle.
Usein kehotetaan tarkkailemaan tilannetta – ja juuri silloin kehittyy häiriöitä. Unesta voi siis tehdä ongelman. Siksi on tärkeää erottaa aidot unihäiriöt ja hyväksyä loput sattumina, ajoittaisina heittoina. Siis hyvää yötä!
Pirkko Lahti Kirjoittaja on psykologi ja eläkeläinen.
