Pitkittyvätkö flunssat tai tuntuuko rintakehällä painon tunnetta? Näin tunnistat astman – 5 vinkkiä
Astma voi saada hengityksen vinkumaan, mutta joskus sen oireet ovat lieviä ja melko epämääräisiä. Kiinnitä huomiota näihin merkkeihin.
Yleisimmät syyt
Astman taustalla on keuhkoputkien tulehdus. Oireet vaihtelevat, mutta tavallisimpia ovat pitkittyneet flunssat, sitkeä yskä, hengästyminen rasituksessa, puristava tunne rintakehällä ja hengityksen vinkuminen. Astma voi kehittyä hitaasti, eikä se aina näy tutkimuksissa.
Mitä voit tehdä?
Astmaa hoidetaan säännöllisellä lääkityksellä, joka hillitsee tulehdusta ja pitää oireet hallinnassa. Hoitoa tukevat tupakoinnin lopettaminen, liikunta, painonhallinta ja rokotusten pitäminen kunnossa. Myös stressin ja ahdistuksen vähentäminen voi helpottaa oireita.
Milloin lääkäriin?
Tutkimuksiin kannattaa mennä, jos flunssa tai yskä pitkittyy, hengitys vinkuu, rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai rintakehällä tuntuu jatkuvaa painetta. Lääkäri voi tehdä PEF-seurannan, spirometrian tai provokaatiotutkimuksia ja aloittaa hoidon ajoissa.
Tämä on tekoälyn avustuksella laadittu, toimittajan tarkastama tiivistelmä.
1. Flunssa ja yskä pitkittyvät
Mielikuvissa henkeään haukkova astmaatikko tuodaan sairaalan päivystykseen ambulanssilla pillit soiden. Todellisuudessa astma oireilee harvoin näin dramaattisesti, sillä sairauden hoito on Suomessa erittäin hyvää. Maailmalla astmakuolleisuus on paljon suurempaa.
Astman kehittyminen voi olla nopeaa, jopa kohtauksenomaista, mutta usein se vie aikaa. Tavallinen sairauden merkki on, että flunssat eivät tahdo parantua, vaan kestävät viikkotolkulla. Toinen selkeä astman oire on yskä, joka voi olla sitkeää tai köhämäistä. Astmayskä herättää tyypillisesti aamuyöstä.
2. Henkeä ahdistaa rasituksessa
Astma lisää limaneritystä keuhkoputkissa. Limaa voi erittyä pitkin päivää, ja monet ärsykkeet, kuten pöly, kuuma tai kylmä ilma tai jopa tietyt asennot, voivat voimistaa sen eritystä. Lima voi olla sitkeää tai juoksevaa. Vihertävä tai keltainen lima saattaa kertoa infektiosta, mutta toisaalta hoitamaton astma voi altistaa infektioille, kuten keuhkoputkitulehdukselle.
Astma laskee suorituskykyä. Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että rappusissa ja ylämäessä happi tuntuu loppuvan. Muutenkaan ei jaksa kuntoilla entiseen tapaan. Hengenahdistus voi tuntua todella pelottavalta.
3. Rintakehällä on painon tunnetta
Jos rintakehällä on epämääräistä painon tai puristuksen tunnetta, mieleen tulee useimmiten närästys tai jopa sydänperäinen syy. Painon tunne on kuitenkin tavallisimpia astman oireita. Voi tuntua, kuin keuhkot olisivat liian pienet tai joku istuisi rintalastan päällä. Suuri osa astmaatikoista kertoo tällaisista oireista.
Vaikeiden allergisten oireiden taustalta löytyy joskus hoitamaton astma. Kun se saadaan hoitoon, allergiset oireet saattavat vähentyä merkittävästi.
4. Hengitys alkaa vinkua
Astmassa hengitystiet ovat tulehtuneet. Kyseessä on elimistön puolustusreaktio, jota kutsutaan inflammaatioksi. Joskus inflammaation voi laukaista infektio tai jokin allergeeni.
Keuhkoputkien pienissä ilmateissä on sileitä lihaksia, jotka supistuvat tahdosta riippumatta. Astmassa ne supistuvat tavallista herkemmin, mikä voi saada uloshengityksen vinkumaan. Lääkäri kuulee stetoskoopilla ilmavirtauksen vastuksen, mutta joskus vinkumisen voi kuulla korvallakin. Kova rasitus saattaa laukaista hengityksen vinkumisen ja saada lähtemään päivystykseen. Astmaa voi kuitenkin sairastaa, vaikkei hengitys vinkuisi.
5. Sairaus ei näy aina tutkimuksissa
Astman toteaminen voi olla haastavaa, sillä PEF-seuranta ja spirometria eivät aina paljasta lievää tai keskivaiheen astmaa. Keuhkoputkia avaavan lääkkeen vaikutuskaan ei välttämättä näy, elleivät keuhkoputket ole juuri sillä hetkellä supistuneet. Diagnoosia voidaan tarkentaa hoitokokeilulla tai provokaatiotutkimuksella, kuten metakoliinialtistuksella, jossa arvioidaan keuhkoputkien supistumisherkkyyttä.
Hoidon kulmakivi on tulehdusta hoitava lääke. Vaikka oireet välillä hellittäisivät, lääke kannattaa ottaa säännöllisesti. Lääkitys on riittävä, kun oireet pysyvät taustalla, antibiootti- tai kortisonikuureja ei tarvita ja keuhkojen toimintakyky säilyy hyvänä. Vaikean astman hoitoon on nykyään myös tehokkaita biologisia lääkkeitä.
Jos tupakoi, sauhuttelu olisi tärkeää lopettaa. Keuhkoille tekee hyvää liikunta, jossa hieman hengästyy. Suositellut rokotukset kannattaa ottaa ja vaikea ylipaino hoitaa. Stressi ja ahdistus pahentavat astman oireita herkästi, jolloin lääkitystä voi joutua rukkaamaan. Myös uniapnean tunnistaminen on tärkeää, sillä se voi vaikeuttaa astmaa.
Asiantuntija: keuhkosairauksien vastuulääkäri Jere Reijula, Mehiläinen Oy
