
Karaisua vai kuumaa keittoa? – Näin pääset eroon jatkuvasta palelusta – Viisi vinkkiä
Hytisetkö vilusta läpi talven? Paleletko sisätiloissakin? Näillä konsteilla kestät kylmää paremmin.
1. Syö säännöllisesti
Monet asiat vaikuttavat siihen, miten herkästi meitä paleltaa. Aineenvaihdunnalla on oma roolinsa. Kun se käy hitaammalla, vilu iskee herkemmin. Aineenvaihdunnan hidastumisen taustalla on usein liian vähäinen syöminen tai laihduttaminen.
Myös ruumiinrakenne vaikuttaa kylmänsietoon. Pientä ja hoikkaa viluttaa usein enemmän kuin isoa ja vantteraa, sillä rasvakerros ja lihasmassa lämmittävät. Miehet ovat keskimäärin isokokoisempia kuin naiset ja kärsivät siksi vähemmän kylmästä. Hormonaalisilla eroillakin on merkitystä.
Naisten viluisuus johtuu myös siitä, että sisätilojen lämpötilat on asetettu miesten aineenvaihdunnan mukaan. Tämän vuoksi monilla naisilla on yleisissä tiloissa aina kylmä.
Iälläkin on vaikutusta, sillä ikääntyessä rasvakudos ja lihasmassa vähenevät. Samalla aineenvaihdunta hidastuu hieman.
Lisäksi väsymys ja stressi voivat saada jopa hytisemään vilusta. Matala verensokerikin saattaa viluttaa, minkä vuoksi olisi hyvä pitää kiinni säännöllisestä ateriarytmistä. Tupakka kannattaa tumpata, sillä tupakointi heikentää ääreisverenkiertoa. Se näkyy sormien ja varpaiden paleluna.
2. Pukeudu kerroksittain
Paras ase vilua vastaan on pukeutua sään mukaan. Kylmällä säällä kannattaa suosia kerrospukeutumista. Olennaisinta on, että alimmat kerrokset hengittävät ja uloin kerros on tuulen pitävä. Esimerkiksi merinovillainen kerrasto toimii hyvin alimpana kerroksena.
Hanki myös säähän sopivat sukat ja käsineet. Markkinoilla on jopa lämmitettäviä hanskoja, sukkia ja pohjallisia. Niissä on sisään rakennettu lämpöjärjestelmä, joka pitää kädet tai jalat lämpiminä napin painalluksella.
Ennen kehotettiin rasvaamaan naama pakkasvoiteella ennen ulkoilua, mutta nykyään tiedetään, että rasvaus edistää ihon paleltumista. Sen sijaan posket voi suojata viimalta huivilla, hupulla tai kypäräpäähineellä.
Kylmettymisestä kertoo se, että iho muuttuu ensin punakaksi ja sitten laikukkaaksi ja siinä tuntuu kihelmöintiä. Tällöin sisätiloihin kannattaa siirtyä heti. Jos ihosta häviää tunto tai siinä on kovaa kipua, se on ehtinyt paleltua ja vaurioitua pysyvästi.
3. Käytä villasukkia tai tohveleita
Mikäli sisään tullessa paleltaa, ota lämmin suihku tai valuta käsille ranteita myöten lämmintä vettä. Se saa lämmöntunteen leviämään. Myös lämmin keitto, juoma tai tuliset ruoat voivat tehdä olon lämpimämmäksi.
Jos jalkasi palelevat öisin, nuku villasukat jalassa. Se vähentää öisiä lihaskramppeja eli suonenvetoja. Tarvittaessa sänkykaveriksi voi ottaa myös kuumavesipullon. Päiväsaikaan palelevat jalat kannattaa sujauttaa lämpimiin tohveleihin.
4. Lisää sietokykyä
Jos olet terve aikuinen, voit halutessasi karaista itseäsi kylmää vastaan. Karaisu kannattaa aloittaa oleilemalla enemmän kylmässä ulkoilmassa. Älä pukeudu silloin superlämpimästi, vaan hieman kevyemmin.
Yhdysvaltain armeijassa käytössä on karaisuharjoitus, jossa ollaan ulkona 10 asteen lämmössä alasti niin pitkään kuin sielu sietää. Sitä ei kuitenkaan kannata kokeilla kuin toisen valvonnassa ja silloinkin ainoastaan hetken, jottei vain palellu. Myös säännöllinen pulahtaminen avantoon saattaa lisätä kylmänsietokykyä.
5. Mene lääkäriin
Joskus palelu saattaa olla merkki sairaudesta. Esimerkiksi kilpirauhasongelmat voivat oireilla paleluna. Myös B12-vitamiinin tai raudan puute voi viluttaa.
Jos sormet muuttuvat kylmässä vitivalkoisiksi, kyse voi olla Raynaud’n syndroomasta eli valkosormisuudesta. Se on useimmiten harmiton ilmiö, mutta saattaa joskus olla reumasairauden oire. Mikäli valkosormisuus ilmaantuu vasta keski-iässä, kannattaa mennä lääkäriin, jotta sen syy voidaan selvittää.
Lääkäriin on syytä mennä myös, jos palelu häiritsee jatkuvasti arkea tai se alkaa yhtäkkiä uutena ilmiönä tai epäilet saaneesi paleltumisvamman. Kerran paleltunut iho on alttiimpi uusille paleltumille, joten on tärkeää saada ohjeet sen suojaamiseen.
Asiantuntija: yleislääkäri Emilia Lagus, Terveystalo