– Hallitusohjelmaan on osattu tiedostaa oikeita ongelmia, joita ammattikouluissa on, sanoo Ammatilliset opettajat ry:n hallituksen jäsen Jaana Antila.

Petteri Orpon tuoreessa hallitusohjelmassa on monia suunnitelmia ammattikoulujen varalle.

Hallitusohjelma lupaa esimerkiksi vähentää ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella ”määrätietoisesti”, turvata riittävän lähiopetuksen määrän ja uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. Rahoitusmallia uudistettaisiin niin, että hallitus loisi kannusteita suorittaa myös tutkintoa pienempiä osaamiskokonaisuuksia.

– Mikään ei silti käytännössä tule muuttumaan, jos emme saa lisää rahoitusta eli resursseja, huokaa Antila.

Antilan työstä suurin osa on Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n pääluottamusmiehenä toimimista, minkä lisäksi hän opettaa hyvinvoinnin koulutusalalla lähihoitajaopiskelijoita. Hän tapaa työssään paljon ammatillisen koulutuksen opettajia ja kuulee opettajien ongelmista myös henkilökohtaisesti.

Vuoden 2021 syksystä lähtien voimassa ollut uusi oppivelvollisuuslaki laajensi oppivelvollisuuden koskemaan myös toisen asteen koulutusta. Osa opettajista kokee, että ammattikouluissa ongelmiin ei pystytä vastaamaan resurssipulan vuoksi.

Hallitus aikoo antaa pysyvää lisärahoitusta ammattikouluille 5 tai 10 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä ei Antilan mukaan yksinään riitä.

– On se hyvä alku, mutta jos suoraan puhutaan, ottaisin meidän oppilaitokseemme siitä heti jo miljoonan.

Antilan mukaan olisi myös erityisen tärkeää, että jokin taho seuraisi sitä, mihin opetusministeriön rahoitusta käytetään. Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjät voivat käytännössä itsenäisesti päättää tämän. Rahojen käytön seuraaminen mahdollistaisi Antilan mukaan myös sen, että opetuksen taso pysyisi tasaisempana ympäri Suomea.

Hallitusohjelmassa on myös kirjaus, joka mukaan ”varmistetaan, että jokainen opiskelija saa lain edellyttämät henkilökohtaiset suunnitelmat”.

– Kyllä kaikki tälläkin hetkellä saavat HOKS:it – niiden toteuttaminen opiskelijan todellisen tarpeen vaatimalla tavalla ei onnistu rahoituspulan takia, Antila sanoo.

Nuorten pahoinvointi näkyy Antilan mukaan ammattikouluissa entistä selkeämmin, sillä oppivelvollisuusmuutoksen myötä koko ikäluokka tulee toisen asteen oppilaitoksiin.

– Uudistuksen jälkeen meille on tullut paljon sellaisia opiskelijoita, jotka aiemmin eivät olisi edes hakeutuneet ammatilliseen koulutukseen. Monella heistä on ongelmia esimerkiksi elämänhallinnan, oppimisvaikeuksien tai mielenterveyden kanssa, hän kertoo.

Tämä taas aiheuttaa Antilan mukaan ongelmia oppilaitoksille, sillä niillä ei ole tarpeeksi resursseja vastata opiskelijoiden kasvaneeseen tuen tarpeeseen.

– Tarvitsisimme rahaa, jotta voisimme palkata lisää erityisopettajia. Nykyisellään opettajilla ole enää aikaa kohdata eikä opettaa opiskelijoita kunnolla.

Samaan aikaan, kun ammatillisen koulutuksen reformi vuonna 2018 tuli voimaan, ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin merkittävät leikkaukset. Sipilän hallitus leikkasi vuosina 2015–2018 ammatillisen koulutuksesta noin 250 miljoonaa euroa. Aikavälillä 2012–2018 ammatillisesta koulutuksesta leikattiin 328 miljoonaa euroa.

Leikkauksien määrä on vaikuttanut muun muassa opiskelijoiden ohjaamiseen, lähiopetukseen ja työelämäyhteistyöhön.

Hallitusohjelmaan on tehty kirjaus siitä, että riittävä lähiopetuksen saanti turvataan. Tämä ei kuitenkaan Antilan mukaan ole mahdollista ilman riittävää rahoitusta eli sitä, että rahoitus palautettaisiin vuoden 2012 tasolle.

Antila kertoo oppilaitosten painiskelevan myös myöhästymisten ja poissaolojen kanssa. Hänestä nuorison elämänhallinnan taidot ja sitä kautta ajanhallinta ovat menneet aiempaa huonompaan suuntaan.

– Osa opiskelijoista tuntuu valuvan tunneille mihin aikaan vaan, sanoo Antila.

Samaan aikaan opiskelijaterveydenhuoltoon on vaikea saada aikoja esimerkiksi psykologeille tai kuraattoreille, mikä vaikuttaa ongelmien taklaamiseen.

– Moni opettaja on jopa pohtinut vaihtavansa alaa ja osa on tehnytkin sen, kertoo Antila.

Ammattikoulujen opettajilla alan vaihtaminen on myös suhteellisen helppoa, sillä taustalla on aina jokin ammatti. Huoli onkin suuri sille, mistä saadaan ammatillisiin oppilaitoksiin päteviä opettajia. Tekniikan aloilla näkyy jo työnhakijoiden vähyys.

Oppivelvollisuuslain mukaan opiskelija katsotaan kuukauden kuluessa eronneeksi, jos hän ei ole aloittanut opintojaan eikä esittänyt poissaololleen perusteltua syytä. Tämän jälkeen ohjaus- ja valvontavastuu opiskelijasta siirtyy asuinkunnalle. Asuinkunta selvittää oppivelvollisen tilannetta ja osoittaa hänelle opiskelupaikan kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen tekemisestä.

– Osa kouluakäymättömistä nuorista on joutunut oravanpyörään asuinkunnan ja oppilaitoksen välille. Laissa ei ole rajattu sitä, kuinka monta kertaa opiskelijalle voidaan osoittaa opiskelupaikka, kertoo AMKEn eli Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen johtava asiantuntija Satu Ågren.

Nykyisen lain mukaan kunnan on tarjottava alle 18-vuotiaalle nuorelle uusi opiskelupaikka aina, kun hän on ilman sellaista. Vastuu nuoresta saattaa siis vaihdella useinkin oppilaitosten ja asuinkunnan välillä, jos nuori ei pysty pitämään opiskelupaikkaa. Kun nuori ei ole kirjoilla missään oppilaitoksessa, on asuinkunta vastuussa nuoren koulutuksesta.

– Tällainen tilanne ei ole mitenkään tarkoituksenmukainen kenenkään kannalta, ja tilanteeseen tarvittaisiin uusia ratkaisumalleja, sanoo Ågren.

Apu selvitti eronneiksi katsottujen ammatillisten opiskelijoiden määriä opetushallituksen tilastoista. Lukuvuonna 2021–2022 eronneiksi katsottuja opiskelijoita oli yhteensä 189 ja lukuvuonna 2022–2023 yhteensä 494. Eronneiksi katsottujen määrässä on siis ollut ensimmäisen lukuvuoden jälkeen suhteellisen iso hyppy.

Tilaston mukaan opinnoista ”tipahtaminen” tapahtuu usein opintojen ensimmäisen vuoden jälkeen lähempänä oppivelvollisuuden päättymisikää.

Satu Ågren kertoo, että osa nuorista hyötyisi kuntouttavasta työpajatoiminnasta.

Hallitus aikoo mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen myös työpajatoiminnassa sekä lisätä nivelvaiheen koulutusta kaksinkertaistamalla Kansanopistojen Opistovuosi -koulutuksen aloituspaikkoja.

– Tähän me olemme tyytyväisiä, kertoo Ågren.

TUVA-koulutuksen, eli tutkintoon valmistavan koulutuksen, laajuus on nykyisellään 38 viikkoa, mutta osa nuorista ei ole Ågrenin mukaan senkään jälkeen valmiita siirtymään esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen.

– Jotta opiskelu oppilaitosympäristössä onnistuisi, on ensin saatava elämänhallinnan taidot ja opiskelutaidot kuntoon, sanoo Ågren.

Viime vuonna TUVA-koulutuksen aloitti runsaat 8 000 opiskelijaa, selviää opetushallituksen tilastoista.

Orpon hallitus aikoo laatia selvityksen TUVA-koulutuksen toimivuudesta. Hallitusohjelman mukaan TUVA-koulutuksen vaatimuksia aiotaan keventää niin, että koulutusta voidaan järjestää osatoteutuksena.

Ågrenin mielestä on myös hyvä, että tällä hallituskaudella ammatilliseen koulutukseen ei näytä olevan tulossa mitään yksittäistä suurta uudistusta, vaan nyt keskitytään korjaamaan ongelmia, joita on esiintynyt.

Erityisen tyytyväisiä Ågren ja Antila ovat siihen, että perusopetuksen ongelmat on huomattu. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tavoitteeksi asetetaan, että jokaisella peruskoulun suorittaneella on riittävät tiedot ja taidot.

– Perustaitojen kertaamisen sijaan ammatillisessa koulutuksessa pitäisi pystyä keskittymään ammattiopintoihin. Siksi perusopetuksen vahvistaminen on todella tärkeää, sanoo Ågren.

Päivitetty 28.8.2023