Nivelrikko yleistyy iän myötä, mutta tuleeko se kaikille? Totta vai tarua? Asiantuntija vastaa
Terveys ja hyvinvointi
Nivelrikko yleistyy iän myötä, mutta tuleeko se kaikille? Totta vai tarua? Asiantuntija vastaa
Sanotaan, että nivelrikko tulee jokaiselle, jos elää tarpeeksi pitkään. Pitääkö tämä paikkansa? Ortopedian erikoislääkäri Esko Kaartinen vastaa.
3Kommenttia
Julkaistu 28.11.2022
Apu Terveys

Totta

Nivelrikko yleistyy iän myötä. Lähes jokaisella yli 80-vuotiaalla on nivelrikkoa ainakin selkärangassa selkänikamien välisissä nivelissä. Polven nivelrikosta kärsii noin 32 prosenttia yli 75-vuotiaista naisista ja lähes 16 prosenttia saman­ikäisistä miehistä. Joka viidennellä yli 75-vuotiaalla on lonkkanivelrikko. Nivelrikkoa sairastaa ainakin miljoona suomalaista. Se on maailman yleisin tulehduksellinen nivelsairaus.

Nivelrikko voi tulla mihin tahansa niveleen, ja sitä voi olla useissa nivelissä. Sen perimmäistä syytä ei tiedetä. Sairaus syntyy, kun terveen nivelruston normaali uudistumisprosessi häiriintyy niin, että rustoa tuhoutuu enemmän kuin korjautuu. Sen sijaan nivelruston kuluminen ei tarkoita nivelrikkoa. Sairastumisriskiä lisäävät ikääntymisen lisäksi perintötekijät sekä suurienergiset tai toistuvat tapaturmat. Vammautumisesta voi olla vuosikymmeniä, ennen kuin nivelrikko alkaa oireilla. Myös reilumpi ylipaino ja liikkumattomuus altistavat sairaudelle. Jos niveltä ei liikutella riittävästi, nivelruston ravinteiden saanti heikkenee eikä rusto uusiudu enää kunnolla.

Huono lihaskunto, tupakointi sekä tiettyjen vitamiinien ja ravintoaineiden puute lisäävät nivelrikon riskiä. Etenkin D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää. Jos luu sairastuu D-vitamiinin puutteen vuoksi, myös sen päällä oleva rusto sairastuu herkemmin. Elintavoilla on suuri merkitys.

Tarua  

Jopa hyvin iäkäs voi säästyä oireilevalta nivelrikolta. Nivelet voivat toki tuntua aiempaa jäykemmiltä, mutta sairautta ei varsinaisesti huomaa. Nivelrikon ensioire on usein liikeratojen rajoittuminen. Tosin nivelet voivat jäykistyä myös sidekudosmuutosten vuoksi – aina kyse ei ole nivelrikosta. Muita oireita ovat jomottava kipu ja nivelen turvotus.

Lääkäriin on syytä hakeutua, kun oireet alkavat haitata arkea ja toimintakykyä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa nivelrikko havaitaan, sitä todennäköisemmin itsehoito-­ohjeista ja mahdollisesti lääkehoidosta on hyötyä. Tavoite on estää taudin paheneminen. Itsehoidossa avainsana on liikunta. Se voi tuottaa aluksi kipua, mutta kipu usein lievittyy liikkuessa. Nivelystävällisiä lajeja ovat kävely, pyöräily, hiihto ja vesiliikunnan eri muodot. Niveliä voi liikutella myös vaikkapa tv:tä katsoessa. Lisäksi on tärkeää vahvistaa sairaan nivelen ympärillä olevia lihaksia voimaharjoittelulla. Ylipainoinen hyötyy pienestäkin painonpudotuksesta.

Kipua voidaan hoitaa myös parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä, vaikeissa tapauksissa joskus opioideillakin. Osa potilaista voi saada hetkellistä apua niveleen pistettävästä kortisonista tai hyaluronaatista. Jotkut kokevat hyötyvänsä inkivääristä tai kurkumasta. Jos kipu on invalidisoivaa eikä sitä saada muilla keinoilla hallintaan, harkitaan tekonivelleikkausta.

Asiantuntija: Nivelyhdistyksen asiantuntijalääkäri, ortopedian erikoislääkäri Esko Kaartinen, Eiran sairaala

Tästä on kyse

Jos liikunta on ollut vähäistä 50–60-vuotiaaksi asti, nivelrikko on saattanut jo syntyä tai sitä ei voi enää estää. Taudin etenemistä voi silti hidastaa liikunnalla ja muilla terveillä elintavoilla missä iässä hyvänsä.

3 kommenttia