On paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä lukemaansa, vaikka osaavatkin mekaanisesti lukea
Mielenkiintoista ja hieman karmeaa anonyymeissa verkkokeskusteluissa on, että moni riita niissä näyttää perustuvan silkkaan tyhjyyteen, kirjoittaa psykiatri Hannu Lauerma.
Selaan anonyymejä verkkokeskusteluja aniharvoin, sillä moni niistä on tuskastuttavaa luettavaa. Mielenkiintoista ja hieman karmeaa on, että moni riitakin niissä näyttää perustuvan silkkaan tyhjyyteen.
On paljon ihmisiä, jotka eivät varsinaisesti ymmärrä lukemaansa, vaikka osaavatkin mekaanisesti lukea, eivätkä hallitse edes alkeismatematiikkaa, kuten prosenttilaskentaa tai osajoukon ja todennäköisyyden käsitteitä.
Otan esimerkkejä harvakseltaan sähköpostitse saamistani palautteista. Olin kerran todennut, ettei pelkän tiettyyn etniseen ryhmään kuulumisen tulisi leimata ketään yksilöä, koska tiedossa ei ole yhtään etnistä ryhmää, jonka kaikki jäsenet tai edes enemmistö syyllistyisi tiettyihin rikoksiin. Siihen muuan ikääntynyt nainen reagoi aivan kuin kyseessä olisikin ollut tuolloin meneillään olleen kontrolloimattoman maahanmuuttoaallon hyväksyminen ja toivoi, että läheisiäni raiskattaisiin ja tapettaisiin. Kun huomautin väärinymmärryksestä, hän reagoi vastaamalla, ettei hän esittänyt laitonta uhkausta.
Numerotaidottomuutta esiintyy jopa journalistien keskuudessa.
Numerotaidottomuus ei rajoitu kouluttamattomiin tai muistisairaisiin ihmisiin, vaan sitä esiintyy jopa journalistien keskuudessa. Aikanaan tuli yleiskäyttöön lääketieteellisiin hoitomuotoihin liittyvä laskentatapa, englanninkieliseltä lyhennelmältään NNT, sanoista ”number needed to treat”. Se on jotakin tiettyä sairautta sairastavien potilaiden määrä, joka on hoidettava, jotta vältetään yksi niin sanottu päätetapahtuma, kuten sydän- tai aivoinfarkti, joutuminen psykoottisena sairaalaan tai äkkikuolema.
Mitä pienempi on NNT, sitä vaikuttavampaa hoito on. Sitä tarkastellaan yhdessä vastaavan, haittavaikutusten tiheyttä kuvaavan lukeman ja muiden parametrien kanssa. Esimerkiksi kolesteroli- ja verenpainelääkitysten NNT vaihtelee sen mukaan, kuinka monta infarktin riskitekijää kullakin on.
Mitä tekikään muuan intomielinen toimittaja? Otsikoi, että valtaosa kyseisistä lääkityksistä on turhia.
Ei noin. Jos lääkkeen NNT on vaikkapa viisi, ei neljä viidestä käytä sitä turhaan. Toimivaa kristallipalloa ei ole, joten emme vain tiedä, kehen vaikkapa varhainen kuolema iskee. Jos riskiä voi pienentää ja ainakaan merkittäviä lääkityshaittoja ole, en mielelläni nostaisi arpaa, jos joka viidenteen liittyy äkkikuolema.
Joukkomurhaaja Breivikin mahdollisesta mielisairaudesta käytiin luokaton keskustelu.
Vastaava luokaton keskustelu käytiin joukkomurhaaja Breivikin mahdollisesta mielisairaudesta. Oikein hoidettu ensipsykoosi ei kasvata henkirikosriskiä, mutta potilaisiin kohdistuu silti aiheetonta syrjintää, joten katsoin aiheelliseksi vastata MOT:n kysymykseen psykoosin todennäköisyydestä. Käytössä olleiden tietojen valossa se oli hyvin pieni. Toiminta oli psykoottiselle täysin epätyypilliseen tapaan erittäin järjestäytynyttä, suunniteltua, lähipiirin ulkopuolelle kohdistunutta ja ilmeisen poliittisesti motivoitunutta. Sairauden esioireitakaan ei todettu.
Kun monien mutkien jälkeen todettiin, ettei Breivik ollut mielisairas, muuan toimittaja katsoi, että olin ”sittenkin” ollut oikeassa.
Ei noin. Tieteellisesti perusteltu arviohan olisi ollut joka tapauksessa oikea. Epätodennäköisiäkin tapahtumia esiintyy. En missään nimessä ollut väittänyt, ettei Breivik ollut mielisairas. Todennäköisyyden käsite piti toimittajalle silti ällätikulla selittää.
