Apu

Miten linnut sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon? – Entistä enemmän vesilintuja talvehtii Suomessa

Miten linnut sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon? – Entistä enemmän vesilintuja talvehtii Suomessa
Kylmyys ei kangista vedenpitävällä untuvatakilla varustettuja vesilintuja. Linnut eivät mielellään edes lähtisi Suomesta. Yhä useammin ei olekaan enää pakko.
Julkaistu: 5.3.2021
On joulukuinen aamu Kotkan satamassa. Pikkupakkanen tuntuu purevalta, ja maa on valkoinen, mutta meri lainehtii vielä jäättömänä. Yhtäkkiä näen keskikokoisen vesilinnun lentävän ohitseni suoraviivaisesti, vahvoin siiven­iskuin. Tunnistan sen isokoskeloksi, vaikka luulin niiden jo muuttaneen etelään.
Korona-aikana moni suomalainen, joka on tottunut viettämään talvensa Espanjassa tai muualla etelän auringossa, on tänä talvena saanut palautella mieliinsä, miltä tuntuu elää jatkuvan pimeyden, viiman ja loskan keskellä.
Karunpuoleisesta säästä huolimatta Suomi kuuluu niihin maihin, joissa olo tuntuu epidemian oloissa verrattain turvalliselta.
Aivan kuin sama pätisi myös vesilintuihin: vaikka ne eivät edes tiedä koronasta, myös niitä jää vuosi vuodelta enemmän Suomeen talvehtimaan.
Linnut ovat järkeviä: miksi lähteä vaaralliselle ja runsaasti voimia kuluttavalle muuttomatkalle, kun talven voi viettää omalla kotilahdella tai joenpoukamassa sulassa vedessä polskien?
Isokoskeloita voi yhä useammin nähdä Suomessa myös keskellä talvea, vaikka se on periaatteessa muuttolintu.

Leuto sää suosii vesilintuja

Viime talvi oli Etelä-Suomessa hyvin lauha, kunnollista lumi- ja jääpeitettä ei oikein ehtinyt muodostua missään vaiheessa. Vesistöt pysyivät avoimina Perämerelle asti.
Myös talvi 2020–2021 näyttää ainakin tähän asti olleen varsin lauha – siitä huolimatta, että Lapissa on joulukuussa mitattu poikkeuksellisia, jopa 40 asteen pakkasia.
Leudon sään vuoksi entistä suurempi määrä vesilintuja talvehtii Suomessa. Talvilintulaskennoissa on havaittu esimerkiksi koskeloita, telkkiä, tukkasotkia ja sinisorsia. Myös monet pikkulinnut ovat jääneet yrittämään talvehtimista.
Jos lämmin sää jatkuu koko talven, lintujen kevätmuuttokin alkaa tavallista aikaisemmin – jo helmikuussa Suomessa saattaa olla runsaasti muuttolintuja.
Talvehtivista vesilinnuista eniten ovat lisääntyneet tukkasotkat, niitä näkee talvisin valtavia parvia Ahvenanmaan saaristossa.
Toisaalta kanadanhanhen, allihaahkan, haahkan, kaakkurin, kuikan ja riskilän talvikannat ovat pienentyneet.
Sinisorsat ovat tyypillisiä kaupunkilintuja, jotka pärjäävät Suomessa yli talven ruokinnan ansiosta.

Luonnon poikkeustila

Suomessa talvehtiville vesilinnuille sulana pysyvät vesistöt ovat elinehto, sellaisista ne voivat sukeltaa kasveja, kaloja ja hyönteisiä, olipa ulkoilma miten kylmä tahansa.
Suomi on vesistöjen luvattu maa. Moni kymmenistä tuhansista järvistämme on toisiinsa yhteydessä jokien välityksellä, ja paikoin korkeusero tekee niistä kuohuvia koskia tai putouksia.
Myös rannikkomme on hyvin rikkonainen, joten se tarjoaa loputtomasti suojaisia ruokailu- ja elinpaikkoja vesilinnuille.
Toki talvi ei aina ole vesilinnuille Etelä-Suomessakaan mitään lepolomaa: joinakin vuosina eteläisessäkin Suomea kurittaa muutama superpakkaspäivä.
Kun pakkanen laskee alle 30 asteen, luonto asettuu poikkeustilaan: kaikki vesi, joka ei ole voimakkaassa liikkeessä, pamahtaa tukevaan jäähän, ja normaalisti ihmistä pelkäävät eläimet välttävät turhia liikkeitä.
Kunnon pakkanen pureutuu luihin ja ytimiin ja tuntuu keuhkoissa kuin veitsen viilto. Ympärillä aika vaikuttaa pysähtyvän. Kaikki hidastuu.
Suomalainen luonto on kuitenkin sopeutunut superpakkasiin.
Kyhmyjoutsenet uhmaavat parin­kymmenen asteen pakkasta Helsingin Vuosaaressa. Taustalla lentää pari isokoskeloa.
Jäätyvä meri työntää paksua usvaa, ”merisavua”. Kun meri jäätyy umpeen, vesilintujen on pakko vaihtaa maisemaa.

Kylmyys ei ole linnuille ongelma

Vuolas virta ei ole moksiskaan pakkasesta, vaan soljuu tummana läpi kuuran valkaiseman maiseman. Joen suomaa henkireikää hyödyntävät lukuisat koskikarat ja laulujoutsenet, joiden keskellä voi myös nähdä sisämaassa harvinaisemman linnun, merimetson.
Tuntuu oudolta ajatella, että merimetsoja elää myös paljon etelämpänä, jopa subtrooppisilla alueilla. Mitä ihmettä tuo eksoottisen näköinen lintu tekee 35 asteen pakkasessa keskellä sisä-Suomen järvimaisemia? Tietysti kalastaa.
Linnuille kylmyys ei sinänsä ole ongelma, mutta pakkasella ravinnon löytäminen on hankalampaa ja energiankulutus suurempaa kuin lauhalla säällä.
Höyhenpuvun ansiosta linnut pystyvät pitämään ruumiinlämpönsä tasaisena, vaikka ympärillä olisi hyvinkin kylmä. Isolla linnulla voi olla jopa 20 000 höyhentä.
Merimetso lepäilee kalastuksen lomassa Konneveden Siikakoskella Keski-Suomessa. Kuvaushetkellä pakkasta oli jopa 35 astetta. Siitä huolimatta myös laulujoutsenet viihtyivät sulassa virtavedessä.

Talvehtimistavat periytyvät

Suomen ympäristökeskuksen mukaan talvehtivien vesilintujen määrä on tärkeä tieto koko Itämeren tilan seuraamisessa. Talvehtivien vesilintujen runsastuminen rannikkoalueilla on yksi näkyvimmistä ilmastonmuutoksen aiheuttamista lajistomuutoksista Suomessa.
Talvehtivia vesilintuja seurataan myös kansainvälisesti, koska talvehtivat linnut liikkuvat Itämerellä laajasti ruoan ja sulapaikkojen mukaan ja kertovat siten yhteisen meremme voinnista. Ekosysteemi on suuri kokonaisuus, jossa helposti havaittavat muutokset esimerkiksi linnustossa voivat kertoa jostakin laajemmasta.
Linnut sopeutuvat melko nopeasti ympäristön muutoksiin, ja muutamassa sukupolvessa ne oppivat uusia tapoja. Jos esimerkiksi muuttomatkalle lähtemisen kynnys kasvaa, yhä useammat yksilöt jäävät paikoilleen. Silloin ne saavat enemmän poikasia ja pystyvät keväällä valtaamaan parhaat paikat ennen kuin muuttavat lajikumppanit palaavat etelästä.
– Se on periytyvä ominaisuus. Jos poikasia syntyy paljon ja talvet lauhtuvat, hyvin nopeasti tällainen talvehtiva poruk­ka melkein lajista kuin lajista pystyy kasvamaan. Vesilinnuilla näyttäisi nyt käyneen niin, totesi lintuasiantuntija Pertti Koskimies Ylen radio-ohjelman, Luonto-Suomen, lähetyksessä pari talvea sitten.
Jos odotuksista huolimatta Etelä- Suomeen tuleekin ankara talvi ja vesistöt jäätyvät umpeen, lintujen on helppo muuttaa lomasuunnitelmiaan lennosta: nehän voivat aina äänestää siivillään.
Kommentoi »