Apu

Lintuharrastajan kesä koitti jo – Näin aloitat lintujen tarkkailun

Lintuharrastajan kesä koitti jo – Näin aloitat lintujen tarkkailun
Viime päivien lämmin sää ja suotuisat tuulet ovat tuoneet hyönteissyöjälintuja parvittain Suomeen. Lintuharrastajalle aika on upeaa, mutta entä jos lintuja ei vielä tunne, mutta haluaisi oppia? Aloittaa voi vaikka lauantaina Pihojen taisto -tapahtumassa.
Kuvat Sammeli Heikkinen

Pajujen lehdet ovat venyneet sentteihin, koivuissa hiirenkorvat kasvavat silmissä. Helsingin Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen reunamilla, Fastholmassa, lintujen aamukonsertti muodostaa äänimaton, josta kokenut korva erottaa hetkessä useita lajeja.

Lämmin kevätsää ja suotuisat tuulet ovat tuoneet Suomeen parvittain hyönteissyöjälintuja. Viime viikonloppuna parvet olivat niin suuria, että ne erottuivat jopa Ilmatieteen laitoksen tutkissa. Lintuharrastajalle se tarkoittaa sitä, että kesä on jo oikeastaan alkanut, sanoo Birdlife Suomi -lintujärjestön toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

Arkiomaa kertoo, että suomalaiset ovat olleet tänä keväänä poikkeuksellisen kiinnostuneita linnuista, sillä koronaepidemian aiheuttamat rajoitukset ovat lisänneet ulkoilua.

Sinitiainen on etenkin Etelä-Suomessa yleinen laji, ja ensimmäisiä, joista lintuharrastuksen voi aloittaa. Se on melko peloton ja tunnistaminen on helppoa.

Lauantaina Birdlife järjestääkin Pihojen taisto -bongaustapahtuman, johon toivotaan mukaan laajaa kansalaisjoukkoa. Kuka tahansa voi osallistua tapahtumaan, jossa yritetään havaita mahdollisimman monta lintulajia omalta pihalta tai parvekkeelta.

Miten lintuja parhaiten näkee tai kuulee omalla pihalla tai lähimetsässä?

Aamu on lintuharrastajan peliaikaa

Arkiomaan mukaan paras aika lintujen tarkkailuun ovat päivän varhaiset tunnit.

– Varhaisesta aamusta yhdeksään saakka on lintuharrastajan peliaika.

Aamulla linnut puolustavat reviiriään, ilmoittavat siis laulullaan mahdollisille kilpailijoille, että täällä ollaan. Myöhempinä valoisan tunteina on aika etsiä ruokaa ja mahdollisesti rakentaa pesää. Toki linnut laulavat myös silloin, mutta selvästi vähemmän kuin aamulla.

Arkiomaa pysähtyy kuuntelemaan. Oliko se nokkavarpusen lyhyt tiksaus? Myös laulurastas voi päästää samankaltaisen äänen. Eikä punarinnan tai mustapääkertun varoitusäänikään kaukana välttämättä ole.

Aki Arkiomaa Fastholmassa. Etelä-Suomessa toukokuun alku on ollut hetkittäin kesäinen ja se on näkynyt muuttolintujen määrissä.

Kokenutkin lintuharrastaja joutuu tietyissä tilanteissa kuuntelemaan tarkasti. Monesti juuri kuuntelemaan, sillä pienetkin linnut laulavat yleensä kuuluvasti.

– Ainakin puolet havainnoista teen äänten perusteella, Arkiomaa kertoo.

Lintujen tuntemiseen ei ole oikotietä

Otetetaanpa pari askelta taakse. Arkiomaa tunnistaa Fastholman laulukuorosta yhdeltä seisomalta useamman lajin, mutta miten käy tavallisen kansalaisen, joka ei välttämättä tunne kuin talitiaisen titityyn? Miten tunnistaa vaikkapa Suomen yleisimmän linnun, pajulinnun, hieman alakuloisen, laskevan säkeen?

Huono uutinen on, että oikotietä ei ole.

– Pitää lähteä siitä, että yrittää löytää kiikarin avulla linnun, joka on äänessä ja sitten tunnistaa linnun vaikkapa lintuoppaan avulla, Arkiomaa sanoo.

Näin voi onnistua yhdistämään mielessään linnun ja sen äänen. Oppimista helpottaa, jos pääsee jonkun valmiiksi linnut tunnistavan matkaan. Myös lintuharrastajia voi lähestyä ja kysäistä, mitä kaukoputkesta näkyy, turvavälin takaa tietysti.

Harmaahaikara on yleistynyt Suomessa viime vuosina. Suuren linnun erottaa ympäristöstä, eikä sitä sekoita helposti muihin lajeihin.

Lintujen tunnistamisen opettelu vie siis aikaa ja kysyy vaivannäköä. Voi käydä niinkin – kuten jutun kirjoittajalle – että suuri osa lintujen äänistä pitää palauttaa mieleen joka kevät, ennen kuin tunnistaminen onnistuu.

Hyvä uutinen on, että lintujen tunnistamisen opettelu voi olla ilo itsessään. Lintuja etsiessä lähiympäristöön kiinnittää ehkä aiempaa enemmän huomiota ja oppii tuntemaan sen aiempaa paremmin.

– Kun oppii tuntemaan oman asuinalueensa linnuston, luontoa katsoo ihan eri tavalla ja sieltä voi löytää paljon uutta, Arkiomaa sanoo.

Julkisuudessa lintuharrastajaa edustaa monesti bongari, joka kerää havaintoja mahdollisimman monista lintulajeista. Tällainen harrastaja voi lähteä pitkänkin matkan päähän havaitakseen lajin, jota ei ole aiemmin nähnyt tai kuullut.

– Bongaaminen on yhden ryhmän tapa harrastaa lintuja. Tässä harrastuksessa on monia eri tapoja ja tasoja. Toiset rengastavat lintuja, toiset seuraavat muuttoa tai tekevät lintulaskentoja ja joillekin tärkeintä on suojeleminen.

Luultavasti yleisin suomalainen lintuharrastaja on niin sanottu tavallinen kansalainen, joka kantaa kiikaria mukana vaikkapa iltakävelyllään ja tunnistaa lintuja sitä mukaa kun niitä sattuu näkemään.

Mistä lintuharrastus kannattaa aloittaa?

Lauantain Pihojen taisto -tapahtuma voi olla hyväkin hetki aloitella lintujen tunnistamista. Lajien opettelu kun kannattaa aloittaa pihapiirin tavallisista lajeista. Niistä linnuista, joita näkee päivittäin.

– Tavallisten lajien tunteminen on koko lintuharrastuksen kannalta tärkeää. Sitten kun tunnet tavalliset lajit, osaat erottaa, kun vastaan tulee joku harvinaisempi lintu, joka poikkeaa niistä tavallisista. Arkiomaa sanoo.

Ainakin harrastuksen aluksi on tärkeää päästä näkemään lintu, jotta tunnistaminen onnistuu. Miten se tapahtuu?

– Lintujen havainnointi onnistuu parhaiten, kun on itse mahdollisimman huomaamaton, Arkiomaa muistuttaa.

Laulavan linnun viereen ei siis kannata yrittää kävellä. Parempi on pysyä itse paikallaan ja odottaa, että lintu tulee lähemmäs.

Västäräkin tuntee ulkonäöltä melkein jokainen. Mutta kuinka hyvin sen ääni tunnetaan? Äänen ja linnun yhdistämisen voikin aloittaa vaikka västäräkistä.

Myös tämän vaatimuksen kanssa lauantain lintutapahtuma osuu mukavasti yhteen, sillä Pihojen taistelun säännöissä sanotaan, että havaintojentekopaikka on ”esimerkiksi terassi, parveke tai vapaasti valittu muu piste, jonka halkaisija on noin viisi metriä”.

– Ei se nyt ehkä ihan niin tarkkaa ole, Arkiomaa lieventää.

– Ajatus kuitenkin on, että havainnoidaan omasta pihasta. Lintutorniin ei siis saa mennä, jos sellaista ei satu pihassa olemaan. Tähän korona-aikaan lintutornissa tungeksiminen sopii huonosti.

Pihojen taisto -tapahtuman havaintoaika on kello 5 – 13 lauantaina. Koko aikaa ei ole mikään pakko havainnoida, mutta tuona aikana tehdyt lintuhavainnot lasketaan mukaan tulokseen.

Julkaistu: 8.5.2020
Kommentoi »