Apu

Vakavasti uupunut menettää tunteet – "Kyse on kipeistä pettymyksistä, jotka kapseloituvat sisälle," psykoanalyytikko kuvailee

Vakavasti uupunut menettää tunteet – "Kyse on kipeistä pettymyksistä, jotka kapseloituvat sisälle," psykoanalyytikko kuvailee
Juhani Mattilan mukaan läheisyyden ja arvostuksen kaipuuta ei pidä hävetä.
Julkaistu: 25.10.2021

Uupumusta käsitellään usein fyysisenä väsymyksenä. Kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea psykososiaalinen ilmiö, sanoo lääketieteen tohtori, psykoanalyytikko ja psykiatrian erikoislääkäri Juhani Mattila.

Hän kirjoittaa kirjassaan Uupumuksesta takaisin elämään uupumuksen johtuvan siitä, ettei ihminen tule ihmissuhteissaan nähdyksi ja kuulluksi sielullisella ja emotionaalisella tasolla. Nämä ihmissuhteet voivat olla parisuhteita, työtoverien välisiä ihmissuhteita tai mitä tahansa muita ihmissuhteita.

– Kyse on hankalista tunteista, joita uupunut ei ole pystynyt prosessoimaan. Kipeistä pettymyksistä ja loukkaantumisista, jotka tuntematta jäädessään kapseloituvat sisälle, Mattila kuvailee Avulle.

"Vakavasti uupunut on kuin kuoren alla ja sulkeutuu sisimpäänsä. Kuoresta tulee sekä syy että seuraus."
Juhani Mattila, psykiatrian erikoislääkäri

Joskus käsittelemättömiä tunteita voi kertyä vuosien ajan ja uupunut alkaa kovettua. Hän unohtaa omat kaipauksensa ja alkaa toimia pelkän järjen varassa. Sielullisuus ja tunne-elämä ovat häneltä tavoittamattomissa.

– Vakavasti uupunut on kuin kuoren alla ja sulkeutuu sisimpäänsä. Kuoresta tulee sekä syy että seuraus. Hänen sisimpänsä ei tule nähdyksi ja toisaalta hän ei myöskään tuo sitä esiin, Mattila kuvailee.

Herkkä ihminen on usein myös epäitsekäs, kiltti ja tunnollinen. Näin hän kiinnittää huomiota yhä enemmän siihen, mitä työ ja toiset ihmiset odottavat häneltä, unohtaa itsensä ja uupuu.

Yksin ihmisten keskellä

Vakavasti uupunut on sielullisesti kuoleentunut. Hän kokee olevansa täysin yksin, vaikka ympärillä olisi paljon ihmisiä. Koska uupunut ei osaa enää näyttää sisintään, häneltä jäävät puuttumaan kaikki ne kokemukset ihmissuhteissa, joista hän saisi energiaa, ja joita hän kipeästi tarvitsisi. Eli saada arvostusta, myötätuntoa, hyväksyntää, kiitosta ja kannustusta.

Juhani Mattilan mukaan uupumuksen taustalla on usein tavallista suurempi herkkyys. Herkkä ihminen reagoi herkästi ympäristöönsä, aisteihinsa ja toisiin ihmisiin. Hänessä herää keskivertoa enemmän tunteita.

– Herkkä ihminen on usein myös epäitsekäs, kiltti ja tunnollinen. Näin hän kiinnittää huomiota yhä enemmän siihen, mitä työ ja toiset ihmiset odottavat häneltä, unohtaa itsensä ja uupuu.

Toisaalta herkkyyden elvyttäminen ja säilyttäminen ovat avaimia myös uupumuksesta eheytymiseen, ja sen ennalta­ehkäisyyn. Tunne-elämälle ja sielullisuudelle on hyvä varata tarvittava aika elämässä, ja pitää niistä kiinni. Juuri niiden kautta ihminen tavoittaa sisäistä elävyyttä.

Tunteista puhumiseen toisten ihmisten kanssa tulisi olla tilaa niin työpaikalla kuin muussakin elämässä. Kun jakaa tunteitaan ja sielullisuuttaan toisten kanssa, voi myös saada kokemuksia hyväksynnästä ja arvostuksesta. Niitä jokainen sisimmässään kaipaa.

– Tunneherkkyyden säilyttäminen on ydin. Ettei päästäisi itseään kovettumaan.

Mattilan mukaan tärkeintä olisi hyväksyä omat tunteet ja kaipaukset.

– Tunnistaa, että minäkin kaipaan läheisyyttä, kannustusta, tunnustusta ja arvostusta. Ei tarvitse häpeillä, että ne olisivat jotenkin lapsellisia tarpeita tai epätervettä riippuvuutta.

Uupumus on kallis kansantauti, joka heikentää työkykyä masennuksen tavoin. Psykiatrian erikoislääkäri Juhani Mattilan mukaan kyseessä on ennen kaikkea psyko­sosiaalinen ilmiö.

2 kommenttia