Migri: Ihminen voi olla kahdeksankin vuotta turvapaikkaprosessissa

Apu360 kertoi tiistaina 16.4. afganistanilaisen turvapaikanhakijan Rezan Adibin perheestä, joka odottaa uutta turvapaikkapäätöstä. Migristä kerrotaan, ettei virasto kommentoi yksittäisten turvapaikanhakijoiden asioita julkisuuteen. Kysyimme kuitenkin yleisellä tasolla, mitä Maahanmuuttovirastossa ajatellaan hakemuksen kohtuullisesta käsittelyajasta.

– Kohtuullisuus on vaikea kysymys, johon on vaikea ottaa kantaa tällaisessa tilanteessa, sanoo tulosalueen johtaja Juho Repo. Hän lisää, että lasten asioiden käsittely on Migrissä priorisoitua.

Kuusi kuukautta on lähtökohtaisesti aika, jossa turvapaikkahakemukset pitää Migrissä lain mukaan käsitellä. Sama koskee asioita, jotka on palautettu Migriin hallinto-oikeudesta tai korkeimmasta oikeudesta. Käytännössä kuuden kuukauden määräajassa ei kuitenkaan aina pysytä.

Onko neljä vuotta inhimillisesti ajateltuna kohtuullinen aika perheelle odottaa lopullista päätöstä?

– Jos kysyt henkilökohtaista mielipidettäni, niin kyllä se kuulostaa pitkältä ajalta. Mutta tässä ammatissa joutuu näkemään tapauksia, jotka on palautettu useita kertoja hallinto-oikeudesta Migrin käsiteltäväksi jonkin uuden esitetyn asian vuoksi, Repo sanoo. Hän lisää, että Migri ei voi vaikuttaa siihen, kuinka kauan asioiden käsittely valitustuomioistuimissa kestää.

– Saattaa olla, että ihminen on ollut kahdeksankin vuotta turvapaikkaprosessissa tavalla tai toisella. Siitä näkökulmasta tämä hakemus ei ole kauhean epätyypillinen, vaikka ymmärrän, että kohtuuttomalta se kuulostaa muutoin.

Millä tavoin hakemusten käsittelyä voisi Migrissä nopeuttaa?

Repo nostaa henkilöstön pysyvyyden yhdeksi ongelmakohdaksi.

Vuositasolla Migri rekrytoi Revon arvion mukaan joitain kymmeniä uusia työntekijöitä turvapaikkatutkintaan ylitarkastajiksi. Rekrytoitavien määrä riippuu käytännössä siitä, kuinka paljon työntekijä talosta lähtee, sekä siitä, miten hakemusmäärät vaihtelevat.

Ylitarkastajat ovat niitä työntekijöitä, jotka tekevät turvapaikanhakijoiden puhutteluja, esityksiä turvapaikkapäätöksistä ja lopulta myös päätöksiä.

Repo kuvaa tehtävää ”haastavaksi” ja ”monipuoliseksi”. Sama työtekijä, joka puhuttelee turvapaikanhakijan, tekee tapaamisesta myös pöytäkirjan ja päätösesityksen. Tehtävään ei ole tiukkoja kelpoisuusvaatimuksia, mutta Revon mukaan tehtävään haetaan pääsääntöisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ihmisiä.

Työidentiteettiin omaksuminen vie aikansa. Revon mukaan yleensä kestää noin puoli vuotta työsuhteen alusta, ennen kuin ylitarkastaja pystyy tekemään laaja-alaisesti ylitarkastajan vaadittuja työtehtäviä.

Migri tarkisti Kreikka-linjaustaan elokuussa 2023

Migri linjasi elokuussa 2023, että se arvioi tapauskohtaisesti raskaana olevien ja lapsiperheiden, Kreikasta turvapaikan jo saaneiden Kreikkaan palauttamista. Jos Kreikkaan palaaminen olisi ilmeisen kohtuutonta, oleskelulupa myönnettäisiin hakijalle yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

On kuitenkin ollut suhteellisen pitkään tiedossa, että maahanmuuttajien on ollut vaikea päästä Kreikassa esimerkiksi terveyspalveluiden piiriin. Talouskriisi on jättänyt jälkensä maan julkisiin palveluihin. Miksi Migri siis muutti linjaustaan elokuussa 2023?

– Suomeen tuli jonkin verran lapsiperheitä Kreikasta juuri noihin aikoihin. Soveltamiskäytäntöä viilattiin jonkin verran suhteessa Kreikkaan, sanoo ylitarkastaja Vesa-Pekka Himanen Migristä. Hän lisää, että linjauksen laatimisen aikaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli Kreikkaa koskevia valitusasioita käsiteltävänä.

– Monet turvapaikanhakijat vetosivat hakemuksissaan siihen, että palveluiden piiriin hakeutuminen on ollut tosi vaikeaa Kreikassa. Katsoimme, että lapsiperheiden ja raskaana olevien osalta meidän soveltamiskäytäntöämme tulee viilata, hän jatkaa.

Korkein hallinto-oikeus antoi myöhemmin lokakuussa 2023 ennakkoratkaisun. Se katsoi, että ulkomaalaislain 52 pykälää on viime kädessä mahdollista soveltaa myös tilanteessa, jossa turvapaikanhakijalla on jo kansainväliseen suojeluun perustuva oleskelulupa toisessa EU-jäsenmaassa. Hakijan haavoittuvuutta tulisi arvioida tapauskohtaisesti ja niin, että huomioon otettaisiin yksilölliset olosuhteet, joihin hakija toisessa EU-valtiossa joutuisi.

Ajantasainen oikeuskäytäntö, EU:n turvapaikkaviraston tieto ja niin sanottu maatieto ohjaavat Migrin päätöskäytäntöä, Himanen sanoo. Viraston johto puolestaan tekee päätöksen siitä, miten Suomi käytäntöjä soveltaa. Toiseen EU-valtioon ei kuitenkaan tehdä niin sanottuja tiedonkeruumatkoja.

Viimeaikaisissa päätöksissään Migri on viitannut Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestö ECREn turvapaikkatietokanta AIDAn tietoon Kreikasta. AIDAn viimeisin raportti Kreikasta on päivitetty kesäkuussa 2023.

Onko Migrin tilannekuva Kreikasta ajan tasalla?

– KHO:n päätös on viime syksyltä. Toki seuraamme, miten muissa EU-valtioissa päätöskäytäntö suhteessa suojelua Kreikassa saaviin toteutuu. Mitä on muista EU-valtioista tietoa saatu, Suomen päätöskäytäntö vastaa muita EU-valtioita koskien suojelua Kreikassa saavia henkilöitä, Himanen sanoo.