Järjestökonkari mielenterveyden kriisistä: Näin rajusti hallituksen leikkaukset jo näkyvät ja pahin on vasta tulossa
Sotemaailmaa pitkään seurannut Saana Sandholm on huolissaan. Mielenterveyden ongelmia ei enää pystytä patoamaan, koska hallitus leikkaa palveluista. Ensi vuonna paukkuu, kun leikkaukset oikeasti iskevät.
Mihin lopulta johtaa se, että Petteri Orpon (kok) hallitus leikkaa sotejärjestöiltä? Onko päättäjillä käsitystä siitä, mitä sotejärjestöt edes tarkkaan ottaen tekevät, mistä ne huolehtivat ja miksi niiden merkitys hyvinvointialueilla on aivan olennainen?
Keusoten eli Keski-Uudenmaan sotealueella toimivan Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston toiminnanjohtaja, järjestötehtävissä pitkälti kolmatta kymmentä vuotta vaikuttanut Saana Sandholm uumoilee, että tietämys on heikkoa. Kuvitellaan ehkä, että siellä ne tädit ja sedät työskentelevät suojatyöpaikoissa ja keksivät itselleen jotakin puuhaa.
Mutta ei. Järjestöjen muodostama niin sanottu kolmas sektori paikkaa ja ennaltaehkäisee, sujuvoittaa ja tukee kohdissa, missä julkisten palvelujen tontti loppuu. Sandholm miettii, tajuavatko päättäjät esimerkiksi sitä, että kriisipuhelimet toimivat liki aina järjestöpohjalta.
Pahinta on, että työssään järjestöjen ja hyvinvointialueiden solmukohdassa Sandholm saa jatkuvasti viestiä siitä, miten suomalaisten mielenterveysasiat järkkyvät.
