Mercedeksen lähtö ravistelee Uudenkaupungin autotehdasta – Valmet Automotive etsii uutta suuntaa: Löytyykö se aseista vai jäänmurtajista?

Nykyisin 79-prosenttisesti Suomen valtion omistamalta Uudenkaupungin autotehtaalta kantautuneiden dramaattisten uutisten jälkeen on herännyt pelko siitä, valmistetaanko Suomessa enää jatkossa henkilöautoja. Suurin pelko on toki niillä Valmet Automotiven 1 300 työntekijällä, jotka nyt ovat muutosneuvottelujen kohteena.

Tehtaalla on valmistettu Mercedes-Benz A:ta vuodesta 2013 alkaen, AMG-sarjan valmistus alkoi vuonna 2023. Nyt sopimusvalmistus on kuitenkin päättymässä, eikä uutta sopimusvalmistuskumppania ole. Isot muutosneuvottelut ovat käynnissä, ne koskevat käytännössä kaikkia tehtaan työntekijöitä.

Taustalla on monta asiaa. Kun autonvalmistus on Euroopassa vähenemässä, ei esimerkiksi Mercedeksellä ole mahdollisuutta jatkaa tuotantoa Valmet Automotiven kanssa. Erittäin vahvat ammattiliitot Saksassa ovat taanneet paikallisille Daimlerin tehtaille sen, ettei irtisanomisia tule ainakaan vuoteen 2030 mennessä. Tätä ennakoitiin jo viime vuoden Valmet Automotiven vuosikertomuksessa.

– Jos tämä tilanne oli jollekin yllätys, niin sitten on kotiläksyt tekemättä, sanoo Tuulilasin lähde Suomen autoklusterin ytimestä. Hän haluaa pysyä nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Euroopassa on kolme merkittävää itsenäistä ajoneuvojen sopimusvalmistajaa, Valmet Automotiven lisäksi Nedcar Hollannissa ja Magna Steyr Itävallassa. Valmet valikoitui Mercedeksen alihankkijaksi, koska heidän tuotannonsuunnitteluprosessinsa oli jo 2010-luvulla todella ketterä. Tuotantolinjat pystyttiin laittamaan pystyyn nopeammin kuin Daimlerin omilla tehtailla, ja valmistetut autot ovat olleet todella laadukkaita. Se ei kuitenkaan enää riitä.

Sopimusvalmistajat ahtaalla

Euroopan tuotannollinen osuus maailman autoteollisuudesta on romahtanut. Kun vielä vuonna 2000 kaikista eurooppalaisista autoista Euroopassa tehtiin 35 %, nyt lukema on vain 19 %. Monissa paikoin tuotanto on kuitenkin mitoitettu sen 35 % mukaan. Samaan aikaan autotuotanto on kasvanut globaalisti yli 30 %. Vuonna 2000 Kiinassa tehtiin kaksi miljoonaa autoa, nyt noin 30 miljoonaa. Pelikenttä ja pelurit ovat radikaalisti muuttuneet. Sopimusvalmistajat ovat joutuneet ahtaalle.

Valmet Automotive on positiivisessa mielessä suomalaisen teollisuuden ihme. Siksi olisikin iso sääli ja oikeastaan ihme, jos se ei enää autoja valmistaisi. Tehtaan 150 000 auton vuosikapasiteetti on toisaalta liian iso jollekin piensarjavalmistajalle, mutta voi olla vastaavasti liian pieni isolle valmistajalle. Samaan aikaan esimerkiksi Slovakiassa ja Unkarissa on tehty isoja valtiollisia ponnistuksia autotuotannon saamiseksi sinne.

– Suomen valtio on keskittynyt lillukanvarsiin. Autoalan asiantuntijoita ei haluta kuulla, koska virkamiehet eivät halua kuunnella itseään viisaampia ihmisiä. Nyt valtio joutuu tukemaan massiivisesti näitä työttömäksi jääviä ihmisiä, vaikka olisi voitu ehkä tehdä jotain muutakin, kertoo Tuulilasin lähde.

Osaksi NATO:n alihankintaketjua?

Sen sijaan puolustusteollisuuden valmistajana hän Valmet Automotiven hyvinkin näkee. Ja juuri siksi valtio todennäköisesti sijoittikin rahansa Valmet Automotiveen.

– Patrian vahvistettu tilauskanta on todella suuri, noin 2,4 miljardia euroa. Tilauksia tulee ovista ja ikkunoista, mutta tuotantopaikkoja ei ole liikaa. Siksi tämä tilanne on ehkä ajanut valtion hankkimaan Valmet Automotiven, joka voi olla hyvinkin pian merkittävä osa NATO:n puolustusteollisuuden alihankintaketjua.

Yksi mielenkiintoinen muuttuja on myös Yhdysvaltain ja Suomen tuore sopimus jäänmurtajista. Ei ole lainkaan poissuljettu mahdollisuus, että osa komponenteista valmistettaisiin Uudessakaupungissa, vaikka pääasiallinen tuotantopaikka onkin Rauman telakka.

Mahdotonta ei ole sekään, että Uudessakaupungissa valmistettaisiin esimerkiksi kiinalaisen autobrändin autoja. Siitä olisi valmistajalle hyötynsä, vaikka ajatus ehkä hiukan kaukaa haetulta kuulostaakin.

– Aivan hyvin Uudessakaupungissa voidaan valmistaa jatkossa vaikkapa kiinalaisia autoja, silloinhan kiinalaiset pääsisivät tulleista eroon. Kiinassa on kuitenkin yli 200 autonvalmistajaa. Joku niistä voi keksiä, että Suomessa kannattaisi valmistaa autoja. Valmetin ketteryys tuotantolinjojen rakentamisessa ja muokkaamisessa on asia, jota kiinalaiset todennäköisesti rakastaisivat, Tuulilasin lähde sanoo.

Autonvalmistus Suomessa ei lopu

Autotuojat ja teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio ei halua puhua Valmet Automotiven puolesta, mutta hän uskoo, ettei autonvalmistus Suomessa tähän lopu.

– En halua missään nimessä kommentoida Valmet Automotiven asioita liikaa. Mutta kyllä Suomessa on edelleen tulevaisuus ainakin ajoneuvonvalmistuksessa, miksi ei myös henkilöautojen valmistuksessa. Ei ole millään tavalla sanottua, etteikö uutta sopimusvalmistajakumppania löytyisi, arvioi Kallio.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että valmistus Suomessa on tällä haavaa loppumassa globaalin autoteollisuuden yleisen ahdingon ja Suomen kalliiden työvoimakustannusten vuoksi. Näin ei Kallion mukaan kuitenkaan ole.

– En usko, että kyse on niin paljon siitä. Emme häviä kokonaiskustannuksilta kovinkaan paljon esimerkiksi Keski-Euroopalle. Autonvalmistus on kuitenkin lopulta hyvin robotisoitunutta. Enemmän on kyse siitä, että kokonaiskysyntä eurooppalaisvalmistajien autoille on vähentynyt.

Suunta Euroopassa on ollut viime vuosina se, että on tultu muutamassa vuodessa yli 10 miljoonasta valmistetusta henkilöautosta 8,7 miljoonaan. Samaan aikaan Aasia ja Oseania ovat nousseet 23 miljoonasta 28 miljoonaan. Nousu on suurin Aasiassa.

– Kilpailu on koventunut ja moni eurooppalainen valmistaja on siirtänyt tuotantoaan Kiinaan, koska jos siellä olet, voit myydä auton siellä ilman tulleja. Ja toki ehkä valmistuksessakin on siellä joitakin kustannusetuja, Kallio sanoo.

Miksi valtio investoi?

Kyse on ainakin jossain määrin aaltoliikkeestä. Kun kysyntä vähenee, autonvalmistajat haluavat pitää omat tehtaansa pyörimässä. Silloin sopimusvalmistajaa ei juuri siinä hetkessä tarvita.

– Euroopassa autotehtailla on ehkä yleisestikin vähän se tilanne, että olisi kapasiteettia valmistaa enemmän autoja omillakin tehtailla. Silloin tuotantoa leikataan sopimusvalmistajien puolelta. Kun kysyntä vetää hyvin ja tarvitaan kapasiteettia, sopimusvalmistaja on aina vahvoilla. Silloin oveen koputellaan, Kallio vahvistaa.

Syyskuun alussa kerrottiin, että valtiosta tulee Uudenkaupungin autotehtaan enemmistöomistaja. Sen omistusosuus on 79 %.

– Tällä rahoitusratkaisulla pyrimme turvaamaan sen, että teollisen sopimusvalmistuksen erityisosaaminen säilyy Uudessakaupungissa ja Salossa. Valtio näkee lupaavina mahdollisuudet hyödyntää Valmet Automotiven osaamista myös kasvaviin puolustusteollisuuden tarpeisiin, sanoi elinkeinoministeri Sakari Puisto tuolloin.

Moni jäi silti ihmettelemään, miksi valtio nykyisessä taloustilanteessa investoi, jos ja kun silloin jo tiedettiin, ettei Mercedeksen valmistus tehtaalla jatku.

– Valmet Automotive on varmasti maailman parhaita tehtaita siinä, kuinka nopeasti ja joustavasti he pystyvät rakentamaan tuotantolinjoja eri tuotteille. Jopa muille kuin autoteollisuuden tuotteille. Yksi heidän liiketoiminta-alansa teollisuudelle on suunnitella ja auttaa erilaisten tuotantolinjojen rakentamisessa. He ovat siinä tosi hyviä. Varmasti on vinha perä siinä, että juuri tästä syystä valtio on hankkinut omistuksensa, Kallio selventää.

– Voidaan toki ilkkua valtioita, että ostivat yhtiön ja heti potkivat sieltä tuhat ihmistä pois, mutta se olisi varmasti tullut ilman ostoakin. Näin uskallan ajatella.

Hyvät kaupat

Tero Kallio uskoo, että Suomen valtio teki ihan hyvät kaupat autotehtaan ostaessaan.

– Valmet Automotive osaa aivan varmasti muokata tuotantolinjansa siviilihenkilöautoista puolustusteollisuuden nykytarpeisiin. Uskoisin, että valtion hankinta perustui juuri tähän. Varustauduttava on ja puolustusteollisuutta vahvistettava. Nimenomaan kotimaisuusaste ja huoltovarmuus sitä kautta on merkittävä asia.

Eikä Uudessakaupungissa ole syytä myöskään heittää lusikkaa nurkkaan sen osalta, että 1960-luvulla alkanut autonvalmistus loppuisi.

– Aivan varmasti autojakin valmistetaan vielä. Se voi olla huomenna tai 5-6 vuoden päästä. Tämä riippuu paljon myös Valmet Automotiven strategiasta. Jos se on edelleen olla siviilihenkilöautojen sopimusvalmistaja, silloin kaikki riippuu vain siitä, koska sopimus jonkin autonvalmistajan kanssa saadaan. Ihan varmasti autoja tehdään meillä jatkossakin.

Tuulilasi yritti myös moneen kertaan tavoittaa hallituksen omistajaohjausministeri Joakim Strandia kommentoimaan valtion roolia Uudenkaupungin autotehtaan suhteen, mutta kommentteja ei herunut.