Apu

Masennus voi olla este vakuutukselle – Vakuutusyhtiöt vetoavat tapauskohtaiseen harkintaan

Vakuutusyhtiöt eivät kommentoi yksittäistapauksia, mutta myöntävät, että mielenterveyden ongelmasta tehty diagnoosi voi vaikuttaa siihen, millainen vakuutus asiakkaalle myönnetään.
Kuvat Kuva: Dominic Lipinski / PA Images / MV-Photos

Vuosittain noin 30 000 suomalaista sairastuu syöpään. Vaikka nykyhoidoilla kaksi kolmesta sairastuneesta paranee, vaikuttaa sairaus aina voimakkaasti.

Potilaan lisäksi myös koko hänen lähipiirinsä voi oirehtia henkisesti, ja saattaa tarvita tilanteessa erityistä tukea.

Sosiaalisessa mediassa on noussut esiin tapaus, jossa parantumatonta syöpää sairastavaa henkilöä oli neuvottu välttämään henkilökohtaisen terapian tarjoamista lapsille mahdollisen sairauskuluvakuutuksen eväämisen pelossa.

Rangaistaanko ihmistä avun hakemisesta?

Vakuutusyhtiöt tarttuivat asiaan nopeasti, mutta selkeää vastausta vakuutusten kohtaloon ei tuntunut löytyvän asiantuntijoidenkaan keskuudesta.

Joitakin päiviä myöhemmin keskustelun alulle laittanut henkilö kertoi hänen oman vakuutusyhtiönsä ilmoittaneen, ettei se koske hänen perheensä voimassaoleviin vakuutuksiin.

Tapauksen yhteydessä ihmeteltiin lapsen normaalin surureaktion muuttumista diagnoosiksi. Esiin nousi kysymys siitä, rangaistaanko ihmistä avun hakemisesta ja uskaltaako ihminen enää myöntää heikkouttaan jälkiseurausten pelossa?

Apu-lehden tekemä kyselykierros vakuutusyhtiöihin vastasi kysymykseen osittain, mutta jätti myös paljon tilaa tapauskohtaiselle harkinnalle.

– Jos asiakkaaksi pyrkivällä on kriisiterapia tai jokin muu hoito kesken, vakuutuksen myöntämistä voidaan lykätä, kertoo Katri Hajanne-Kemppinen Ifistä.

Vakuutusyhtiö kannustaa ihmisiä hankkimaan ennaltaehkäisevää apua. Hajanne-Kemppisen mukaan Ifillä ei ole määritelty kategorisia seuraamuksia kriisiterapian vuoksi. Kun tilanne on ohi, vakuutus voidaan myöntää.

Masennus vaikuttaa vakuutusehtoihin – yksilöllisesti

Jos lapsen tai aikuisen tilanne kärjistyy masennukseksi, vakuutusehdot kiristyvät kaikissa kyselyyn vastanneissa vakuutusyhtiöissä. Perheenjäsenen vakava sairaus ei kuitenkaan vaikuta lähtökohtaisesti muun perheen vakuutusehtoihin.

Pohjola Vakuutuksesta kerrotaan, että vakuutus on mahdollista saada rajoitusehdolla myönnettynä, mikäli asiakkaalla on jo joku sairaus, vika, vamma tai oire vakuutuksen hakuhetkellä. Tällöin kyseisen sairauden tai vamman hoitokulut eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

– Kukin sairaus tai sairausoire käsitellään aina yksilöllisesti asiakkaan terveysselvityksen ja mahdollisten lisätietojen perusteella. Erilaiset mielenterveydelliset sairaudet tai oireet voivat johtaa erilaisiin vakuutuksen myöntöratkaisuihin kyseessä olevan diagnoosin vakavuudesta riippuen, pyörittelee vakuutusliiketoiminnan johtaja Hanna Hartikainen.

LähiTapiolasta pahoitellaan, jos esimerkiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiden taholta neuvotaan, että hoitoon hakeutuminen ei kannattaisi. Viestintäpäällikkö Kyösti Knuuttilan mukaan yhtiö ei kuitenkaan kommentoi yksittäistapauksia millään tasolla.

– On mahdotonta sanoa yleispätevästi, miten terapiasuhde vaikuttaa vakuutuksen myöntöön, mutta huomioimme aina kokonaisuuden ja inhimillisen taustatilanteen, Knuuttila lisää.

Fenniasta kerrotaan, että vakuutus on usein mahdollista myöntää normaaliehdoin, mikäli kyseessä on ollut esimerkiksi elämäntilanteen muutoksen aiheuttama akuutti stressireaktio, jonka johdosta henkilö on saanut lyhytaikaista keskusteluapua.

Mielenterveyden ongelma voi olla este henkilövakuutukselle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palliatiivisen yksikön ylilääkäri Tiina Saarto kertoo, että yksikön tarjoama tuki sisältää mahdollisuuden koko perheen tapaamisiin, jolloin erillisiä potilasmerkintöjä ei tarvita.

Saarto vahvistaa, että mikäli syöpää sairastavan vanhemman lapsi tarvitsee yksilöllistä henkistä tukea, hänestä tehdään erillinen asiakas potilastietojärjestelmään. Tuolloin on mahdollista, että lapsen tilanne tulee huomioiduksi myös vakuutusyhtiön taholla.

Lapsi-, sairauskulu- ja henkivakuutukset edellyttävät terveysselvityksen tekemistä vakuutusyhtiölle. Tuolloin asiakas antaa vakuutusyhtiölle oikeuden hakea tietoa asiakkaan terveydentilasta myös potilastiedoista.

Jos terveysselvityksessä tarjoaa muunneltua totuutta, voivat korvaukset jäädä tosipaikan tullen saamatta.

Mielenterveyden ongelmat ovat tiedonhaun perusteella usein este, tai ainakin hidaste, henkilövakuutuksen saamiselle. Tieto kriisiterapiasta jää kummittelemaan potilastietoihin loppuelämän ajaksi.

Vakuutusyhtiöiden vastausten perusteella ei voi kokonaan poissulkea sitä, etteikö tapauskohtainen harkinta tai yhtiöittäin vaihtelevat käytännöt saattaisi vaikuttaa pitkälle vakuutusasiakkaan tulevaisuuteen.

Tarvitaanko Suomessa sairauskuluvakuutuksia?

Tilastokeskuksen artikkelin mukaan sairauskuluvakuutukset tekevät kauppansa suomalaisten keskuudessa. Vakuutusten suosio on kasvanut sitä mukaa, kun huoli kunnallisen perusterveydenhuollon rapautumisesta on voimistunut.

Vuoden 2017 lopussa kotitaloudet maksoivat lähes miljoonasta sairauskuluvakuutuksesta. Määrä on kasvanut kahdeksassa vuodessa 35 prosenttia.

Tuloluokka on yhteydessä sairauskuluvakuutuksen hankintaan. Alimmassa tuloluokassa vakuutus on 8 prosentilla kotitalouksista, ylimmässä 30 prosentilla.

Taloudellinen tilanne vaikuttaa muutenkin henkilövakuutusten myöntämiseen. Luottohäiriömerkintä voi käytännössä estää vakuutusten saamisen kokonaan.

Suomalainen terveydenhuolto on kriisipuheista huolimatta kansainvälisesti vertailtuna laadukasta ja kustannustehokasta.

Tilastokeskus kuvaa sairauskuluvakuutuksen olevan ylellisyystuote. Vakuutuksia markkinoidaan hanakasti lapsiperheille, ja he ovatkin vakuutuksen suurkäyttäjiä.

Kahden huoltajan lapsiperheille, jotka vakuutuksia hankkivat eniten, sijoitus näyttää kannattavan heikoiten. Näistä perheistä vain joka neljännelle hankinta oli kannattava.

Keskimäärin he maksoivat vakuutusta ja omavastuuta yli 200 euroa enemmän kuin olisivat maksaneet käyttämistään palveluista ilman vakuutusta.

Julkaistu: 12.11.2019
Kommentoi »