Suomalainen juo 87 litraa maitoa vuodessa – Onko siitä mitään hyötyä aikuiselle?
Suomalaiset ovat aina olleet maitoon menevää kansaa. Saako aikuinen maidosta todella terveyshyötyä? Muutama asia kannattaa ainakin huomioida.
Kahdeksankymmentäseitsemän litraa. Sen verran jokainen suomalainen joi maitoa viime vuonna, kun kokonaiskulutus jaetaan henkilöä kohti. Kuukaudessa se tarkoittaa reilua seitsemää maitotölkillistä. Suomessa kulutetaan maitoa EU-alueella kolmanneksi eniten Irlannin ja Viron jälkeen.
Maidolla on yhä vankka asema suomalaisessa ruokakulttuurissa ja arjen ruokapöydissä, vaikka kulutus on laskenut viime vuosina muutamia prosentteja. Moni aikuinen käyttää maitoa ruokajuomana. Varsinkin iäkkäisiin suomalaisiin on suorastaan iskostettu ajatus, että maitoa pitää juoda.
Kaikille lehmänmaito ei silti maistu. Jääkö jostain paitsi, jos sitä ei juo lainkaan?
– Maitoa ei tarvitse juoda, jos sen tärkeät ravintoaineet saa muualta. Maito on terveysvaikutuksiltaan ruokavaliossa suht neutraali peluri. Yksittäisen ruokaryhmän merkitys riippuu silti aina valituista elintarvikkeista ja ruokavalion kokonaisuudesta, sanoo ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Erkkola on mukana laatimassa kansallisia ravitsemussuosituksia Valtion ravitsemusneuvottelukunnassa.
Maidossa on monia ravintoaineita, kuten proteiinia, kalsiumia, jodia, fosforia sekä B12- ja B2-vitamiinia. Siitä saa myös D-vitamiinia, sillä sitä on lisätty Suomessa maitoon vuodesta 2003 luomumaitoja lukuun ottamatta.
Ihminen tarvitsee kalsiumia ja fosforia luuston ja hampaiden hyvinvointiin. Jodi auttaa muodostamaan kilpirauhashormonia, ja D-vitamiini on tärkeää luustolle ja vastustuskyvylle.
Hapanmaitovalmisteiden maitohappobakteerit taas tukevat suoliston toimintaa ja vastustuskykyä. Erkkolan mukaan rasvattomilla maitovalmisteilla on suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.
Jos maidon hylkää, tärkeät vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet pitää saada muualta. Jos siirtyy kasvijuomiin, kuten kaura- tai soijajuomaan, kannattaa varmistaa, että juomat on täydennetty näillä ravintoaineilla.
Proteiinia saa Erkkolan mukaan helposti muualtakin kuin maidosta, joskaan muissa juomissa välttämättömien aminohappojen koostumus ei ole vastaava. Maidon proteiinit ovat aminohappokoostumukseltaan erityisen laadukkaita, samoin soijan.
”Kaikki voisivat vähän ravistella juuston käyttötapojaan.”
Erityisen tarkkana pitää olla D-vitamiinin ja kalsiumin kanssa. Kala on hyvä D-vitamiinin lähde, mutta jos ei syö sitä eikä käytä D-vitaminoitua rasvalevitettä, kannattaa Erkkolan mukaan aikuisenakin ottaa D-vitamiinilisää talvikautena.
Kalsiumia voivat saada liian vähän niin nuoret aikuiset kuin vaihdevuosi-ikäiset naiset.
– D-vitamiini säätelee kalsiumin imeytymistä. Jos käyttää niukasti maitotuotteita ja kalaa, voi saada D-vitamiinia riittämättömästi, mikä lisää kalsiumpuutoksen riskiä.
Kalsiumia saa tofusta, kananmunasta, siemenistä, pähkinöistä ja tummanvihreistä kasviksista. B12-vitamiinia on vain eläinkunnan tuotteissa, kuten maksassa, lihassa ja kalassa. Jodia saa kalasta, kananmunasta ja jodioidusta suolasta.
Maidon hyötyihin ja haittoihin vaikuttaa olennaisesti sen rasvaprosentti. Ravitsemussuosituksissa kehotetaan käyttämään vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita. Niillä on esimerkiksi paksu- ja peräsuolisyöpää ehkäisevä vaikutus.
Uusi suositus pienentää silti maitomäärää hieman aiemmasta.
– Rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan nyt 350–500 grammaa päivässä. Osan voi korvata vähärasvaisella eli alle 17-prosenttisella juustolla. Juustosta riippuen 10–20 grammaa juustoa vastaa noin 100 grammaa maitoa, Erkkola sanoo.
Maitoa tuotettiin Suomessa vuonna 2023 reilut kaksi miljardia litraa.
Maidosta voi olla myös haittaa, jos suosii rasvaisia tuotteita. Rasvaiset maitovalmisteet ja juustot lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Rasvan laatu ja määrä ovat olennaisia, koska suomalaiset saavat muutenkin liikaa tyydyttynyttä rasvaa.
Jos taas syö paljon maustettuja jogurtteja, kanssamatkustajana tulee reilusti sokeria. Jos nauttii runsaasti juustoja, saa helposti liikaa suolaa. Maidon kalsium voi myös häiritä raudan imeytymistä.
Maidontuotannolla on haitallisia ympäristövaikutuksia. Siinä syntyvät metaanipäästöt muodostavat Suomessa noin puolet maidon hiilijalanjäljestä.
– Maitovalmisteiden runsaan kulutuksen vuoksi ne ovat merkittävä tuoteryhmä myös ympäristön kannalta. Juuston ilmastovaikutus on maitoa suurempi. Näistäkin syistä maidon kulutus on hyvä pitää kohtuullisena, Erkkola sanoo.
Maitoa tuotettiin Suomessa vuonna 2023 reilut kaksi miljardia litraa. Vaikka maitotilojen ja lypsylehmien määrä on laskussa, maito on yhä maatalouden tärkeimpiä tuotteita. Maitotaloutta on perinteisesti myös tuettu merkittävästi. Vaikuttaako tämä maidon rooliin suosituksissa?
– Ravitsemussuositukset tehdään aina terveys edellä. Suositusten toimeenpanoon voi sitten sekoittua politiikkaakin. Meillä on esimerkiksi EU:n koulumaitotuki, jonka tavoite on edistää terveellisiä ruokatottumuksia, Erkkola sanoo.
Ravitsemussuositusten pohjana oleva terveysnäyttö on kansainvälisesti sama, mutta eri maissa huomioidaan oma ruokaympäristö. Erot maidon roolissa näkyvät Erkkolan mukaan jo Pohjoismaissa. Tanskassa suositellaan vähemmän nestemäistä maitoa ja on tehty tilaa juustoille. Ruotsissa maidolle ei ole ylärajaa, vaan on korostettu sen vähärasvaisuutta tai täydennettyjä kasvijuomia.
Suomalainen ruokakulttuuri on rakentunut vahvasti maidon ympärille. Joulua juhlitaan maitoon keitetyllä riisipuurolla, ja on juhannus- ja leipäjuustoa. Erkkolan mukaan suomalaiset pystyvät helpommin vähentämään maidonkulutusta, mutta juustoa syömme paljon. Siis 26 kiloa vuodessa henkeä kohti.
– Juuston määrä ruokaohjeissa on lisääntynyt, koska esimerkiksi italialainen ruoka on suosiossa. Sitä on kiipinyt aiemmin vähäjuustoisiinkin resepteihin. Kaikki voisivat vähän ravistella juuston käyttötapojaan.
