Suomalaisten ravitsemuksessa on kesto-ongelma – suolaa syödään aina vain liikaa
Tuoreissa suosituksissa on yksi merkittävä yhteinen tekijä Pohjois-Karjala-projektin kanssa, kirjoittaa päätoimittaja Ville Pernaa.
Viime vuosi oli juhlavuosi. Suomalaisten ravitsemuksen seuraaminen täytti 70 vuotta. Takavuosikymmenten ravitsemus- ja terveyssuosituksista muistetaan erityisesti 1970-luvun alussa aloitettu Pohjois-Karjala-projekti.
Tilanteeseen herättiin, kun miesten odotettavissa oleva elinikä Pohjois-Karjalassa oli lähinnä sydäntautikuolleisuuden takia alle 65 vuotta. Hankkeen tavoite oli yksinkertainen: ruokavalioon vähemmän rasvaa ja suolaa. Voin tilalle vähärasvaisempi margariini, porsaankyljysten tilalle kanaa, vähemmän tupakkaa ja alkoholia.
Rasvan käyttö vähenikin merkittävästi ja suolankin jossain määrin. Verenpaine laski kuten kolesterolitasokin, ja erityisesti alueen miesten terveys koheni. Mutta kirittävää jäi edelleen.
Marraskuussa julkaistiin uudet viralliset ravitsemissuositukset. Yleislinjana on tavoite siirtyä aikaisempaa voimakkaammin kohti kasvispohjaista ja eettisemmin tuotettua ruokavaliota. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan syötäväksi viidestä yhdeksän annosta päivässä eli 500–800 grammaa. Ei mikään ihan helppo rasti. Eläinkunnan tuotteista lähinnä vain kala on lisättävien listalla.
Punaista lihaa eli porsaan tai naudan lihaa suositellaan syötävän 350 grammaa viikossa eli vain noin 50 grammaa päivässä. Myös kanan ja muun siipikarjan lihan syömistä pitäisi vähentää. Ja sitten se makkarakohu: leikkeleitä, nakkeja ja metvurstia ja muita vastaavia tuotteita kehotetaan olemaan kokonaan syömättä.
Tuoreissa suosituksissa on yksi merkittävä yhteinen tekijä Pohjois-Karjala-projektin kanssa. Suolan käyttöä saatiin silloin vähennettyä, mutta noin 50 vuotta myöhemmin lähes jokaisen suomalaisen ruokavaliossa on edelleen liikaa suolaa.
