Apu

Lapsiperheköyhyys: Miksi lapset köyhtyvät?


Päättäjät tekivät 1990-luvulla uudistuksen, jolla haluttiin ajaa naiset kotoa töihin. Ei onnistunut. Nyt Suomen lapset ovat entistä epätasa-arvoisempia. Edessä on pienituloinen aikuisuus.
Kuvat Paavo Martikainen

Suomen naiset eivät synnytä riittävästi lapsia! Apua, kuka maksaa eläkkeemme? Samaan aikaan kun vauvoja vaaditaan lisää, myös köyhiä lapsia on tullut lisää. Mitä kuuluu Suomen vähävaraisille lapsille?

Ei kovin hyvää. Köyhiä lapsia on 119 000 ja luku on yhä kasvussa. Vähävaraisuus ja yhden vanhemman koti eivät ennusta lapselle korkeaa koulutusta ja palkkaa.

He eivät ehkä ryhdy rahoittamaan yhteiskuntaa ja eläkkeitä toivotulla tavalla.

Jos päälle lisätään vanhemman mielenterveysongelmat, sairaus, pitkä työttömyys tai kouluttamattomuus, lapsi kuormittuu. Hän todennäisesti kokee itse samoja ongelmia aikuisena.

Köyhtymiseen vaikuttavat yhteiskunnalliset päätökset ja ilmiöt, joita ei ole osattu ennakoida.

Tampereen yliopistossa työskentelevä Suomen johtava köyhyystutkija, dekaani Juho Saaren mukaan keskeistä on naisten työllisyys ja perheiden tekemät valinnat.

1990-luvun puolivälissä perhepolitiikan painopiste vaihdettiin tulonsiirroista palveluihin eli panostettiin päivähoitoon. Jokainen lapsi oikeutettiin päivähoitopaikkaan, olivat vanhemmat kotona tai ei.

Päättäjät uskoivat, että perheet veisivät lapset varhain päiväkotiin ja äidit lähtisivät hoitovapailta palkkatöihin ja pitkällä aikavälillä ja väestötasolla naisten palkat ja asema työelämässä parantuisivat.

Ajatus ei tuottanut toivottua tulosta. Kävi myös niin, että Suomessa epätyypillisten perhemuotojen määrä alkoi kasvaa.

Joka viides perhe on nyt äidin yksin hoitama perhe. Lisäksi työelämä tarjoaa naisille entistä useammin lyhyitä ja heikosti palkattuja paikkoja. Tämä koskee myös korkeasti koulutettuja.

Sosiaaliturvaa on leikattu ja asumiskustannukset kasvaneet. Kaikki tämä tuntuu lapsiperheiden ja varsinkin yksinhuoltajien kukkarossa.

Voiko lapsilisät kohdentaa köyhille?

Miksi köyhien lisiä ei nosteta tai veroteta liiat pois hyvätuloisilta?

– Tämä kohdentuu huonosti. Haaste koskee tavattoman suurta väestöä. Suomessa on perinne, että kaikkien perhekustannuksia kompensoidaan, Juho Saari sanoo.

Saaren mukaan myös lapsilisän verotus kohdentuisi huonosti.

– Se voisi vähentää lapsilisää perheeltä, jossa kaksi pienituloista käy töissä. Hyötyjä voisi olla miljonäärin perhe, jossa äiti hoitaa lapsia kotona.

Entä jos maksetaan eniten perheen ensimmäisestä tai viimeisestä lapsesta?

– Ensimmäinen vaihtoehto saattaisi aikaistaa lasten hankkimista perheeseen. Jälkimmäinen vaihtoehto voisi olla viiden lapsen äidille niin kannattava, että kannustin lähteä töihin on vähäinen.

Vauraat perheet vaurastuvat

Lapsiperheitä suositaan asumisessa, Saari huomauttaa. Ne pääsevät vuokra-asuntojonoissa ohi lastensuojelun nimissä.

Pienituloiset perheet voivat saada ehkäisevää toimeentulotukea lasten harrastuksiin.

Myös useat järjestöt tukevat näiden perheiden lasten hankintoja.

– Lapsiperheet eivät ole köyhtyneet tavattoman suurella voimalla, Saari sanoo.

Nyt pienituloiset perheet köyhtyvät suhteessa varakkaampiin perheisiin.

Takamatka on kasvanut, Saari kiteyttää ilmiön.

– Ne lapsiperheet, jotka ennen kävivät kesäisin maakuntamatkalla toisessa kaupungissa, käyvät edelleenkin maakuntamatkalla.

– Ne perheet, jotka ennen kävivät kerran vuodessa lomalla Kreikassa, käyvät nyt kaksi kertaa vuodessa Thaimassa.

Kaikkein köyhimpiä Suomessa ovat kaupungeissa vuokralla yksin asuvat ihmiset, jotka elävät työmarkkinatuella tai pienellä palkalla.

Köyhyys koettelee myös nuoria, joilla ei ole parisuhdetta, työsuhdetta eikä pankkisuhdetta.

Köyhyystutkija, dekaani Juho Saari, Tampereen yliopisto. Kuva Jonne Renvall.

Miten poistaa lapsiperheiden köyhyys?

Professori Juho Saaren ehdotukset:

Eron ennaltaehkäisy. Vakain turva perheelle on se, että vanhemmat pysyvät yhdessä. Kun perhe väsyy ja tulee ristiriitoja, kuntien kannattaa tukea perheitä esimerkiksi kotipalveluilla. Tämä tulee halvemmaksi kuin eroista aiheutuvat kustannukset.

Lapset varhain päiväkotiin. Kaikki lapset pääsevät samaan kasvuympäristöön.

Osa-aikatyön kehittäminen. Naisten asema työmarkkinoilla voisi kohentua. Työn ja lasten yhdistäminen tulisi helpommaksi ja houkuttelevammaksi.

Vanhempainvapaa uusiksi. Kannattaisi selvittää, voiko äitiysloman (4 kk) jälkeistä vanhempainpäivärahaa korottaa sekä jakaa isäkuukaudet ja äitikuukaudet nykyistä tasaisemmin. Tällöin lasten saaminen ei heikentäisi vain äitien työuraa. Nykyisellä menolla naisten ja miesten ammattien ja palkkojen eriytyminen voimistuu entisestään.

Julkaistu: 12.2.2019