Maailmanlaajuisesti päästöjen odotetaan putoavan tänä vuonna 0,3–0,5 prosenttia. Kiinassa ne ovat jo nyt pudonneet lähes 25 prosenttia teollisuustuotannon pysähtymisen takia.

Ilmaston kannalta ilo voi olla ennenaikainen, varoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava asiantuntija, ilmastoasioita seuraava Matti Kahra.

– Me emme voi tästä iloita, sillä jokaisen 1900-luvun taloushistorian kriisin jälkeen päästöt ovat pompanneet uudelleen ylöspäin. Finanssikriisin elvytyksen jälkeen palattiin jopa saastuttavammalle polulle kuin ennen kriisiä, Kahra sanoo.

Vuoden 2009 finanssikriisin aikana päästöt laskivat hetkellisesti runsaan prosentin verran.

Päästöjen väheneminen ei siis jatku itsestään. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on vaatinut, että kaiken elvytyksen tulisi koronaviruskriisin jälkeen olla niin sanottua vihreää elvytystä.

– Kriisin keskellä pitäisi olla kykyä katsoa, miten talouskasvusta saadaan jatkossa mahdollisimman vähäpäästöistä, Kahra sanoo.

Viime viikolla demokraatit vaativat Yhdysvalloissa, että taloudellisessa kurimuksessa olevien lentoyhtiöiden pelastuspaketit sidottaisiin päästövähennystoimien lisäämiseen. Silloin lentoyhtiöt voisivat esimerkiksi päivittää lentokalustoaan tai suunnitella tehokkaampaa biopolttoaineiden käyttöä elvytysrahaa vastaan.

Vastaavalla tavalla on tehty aikaisemminkin. Kun presidentti Barack Obama elvytti Yhdysvaltain autoteollisuutta 2009, hän antoi vaatimuksen: tukea vastaan autoteollisuuden oli sitouduttava entistä tiukempiin polttoainetehokkuusstandardeihin ja päästörajoihin.

Kahra näkee, että tällä hetkellä maailma on paljon paremmassa valmiudessa panemaan ilmastopolitiikkaa täytäntöön kuin finanssikriisin aikana runsas kymmenen vuotta sitten. Euroopan unionissa on olemassa green deal, viherohjelma. Lainsäädäntö ja suunnitelmat ovat valmiita.

– Maailmassa on niin paljon valtioiden asettamaa ilmastosääntelyä, jonka pohjalle yritykset ovat rakentaneet investointejaan. Nyt olisi mahdollisuus vielä kiihdyttää ja voimistaa muutosta, Kahra sanoo.

Samoilla linjoilla on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar. Hän toivoo, että valtion ja veronmaksajien rahoilla tehtäisiin päästövähennystoimenpiteitä.

Pantsar nostaa esiin Finnairin.

– Jos Finnairia nyt lähdetään elvyttämään, voisiko tosiaan miettiä, että samalla kun rahaa annetaan, vaaditaan joitakin tiettyjä päästövähennyksiä.

Pantsar pitää kestämättömänä, jos kasvu palaa samankaltaiselle uralle kuin ennen koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

– Haluan luottaa meidän hallitukseemme. Sillä on maailman kunnianhimoisin hallitusohjelma ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Kun vähän huomiota riittää akuutin ihmisten hengissä pitämisen jälkeen muuhunkin, varmasti otetaan hiilineutraalisuustavoitteet mukaan.

Toinen kysymys on, muuttaako koronavirus ihmisten käyttäytymistä pysyvästi.

– Kun ihmiset joutuvat nyt rajoittamaan liikkumistaan ja kulutustaan, moni voi keksiä, että luonnossa liikkuminen ei ole hullumpaa. Se taas voi heijastua yhteiskuntaan, jos tarpeeksi moni niin tekee, Pantsar sanoo.

Uudet toimintamallit jäävät todennäköisemmin elämään, jos kriisi kestää pitkään. Jos kaikki olisi ohi kuukaudessa, ihmiset tuskin muuttaisivat käyttäytymistään, Pantsar miettii.

Esimerkiksi Thaimaan tsunamin jälkeen kaukomatkailu väheni hetkellisesti. Melko pian ihmiset löysivät turismin uudelleen.

Artikkelin aloituskuvassa on Kauppakeskus Itiksen autioitunut parkkihalli. Antti Vettenrannan otos on Avun jatkuvasti päivittyvästä kuvareportaasista Näin koronavirus muuttaa Suomea.