Kestävä kalaopas kesäpöytään – Suosituin lohi ei ole paras valinta

Savustettu lohi, katkarapuskagen ja tonnikalasalaatti – kesä on monille aikaa, jolloin ruokapöydässä maistuvat kalaruoat. Kala voi olla osa terveellistä ja monipuolista ruokavaliota, mutta tiesitkö, että sillä mitä kalaa syöt, on merkitystä myös ympäristölle?

Itämeren kalakannat ovat heikentyneet huolestuttavasti viime vuosikymmeninä, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska. Erityisesti silakka, kilohaili ja turska ovat lajeina kärsineet.

– Meren tila on kokonaisuudessaan heikko, ja siihen vaikuttavat monet tekijät: ilmaston lämpeneminen, maatalouden aiheuttama ravinnekuormitus sekä kalastus, Ovaska sanoo.

Järvikalojen tila on kuitenkin monen lajin osalta hyvä.

– Järvikalojen tilasta ei ole tarkkaa arviota, mutta yleisesti ottaen voi sanoa, että särkikaloilla, muikulla, kuhalla ja ahvenella menee hyvin. Siikakannat ovat heikentyneet Etelä- ja Keski-Suomessa ja taimenen tilanne on koko maassa heikko, Ovaska kertoo.

Mitä kaloja kannattaa siis suosia ja mitkä on parempi jättää vesiin ja kaupan tiskiin, kun haluaa syödä kalaa vastuullisesti?

WWF:n laatima kalaopas auttaa tekemään vastuullisia kalavalintoja helposti. Oppaassa käytetään liikennevalomallia: vihreä, keltainen ja punainen. Vihreällä merkitty kala on paras valinta – sen kalastus tai kasvatus on kestävää, eikä se uhkaa luonnon monimuotoisuutta.

Keltaisella merkitty kala tarkoittaa, että sen valitsemista kannattaa harkita. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että kalakanta on heikentynyt tai että kalastustavat aiheuttavat ympäristöhaittoja.

Punaisella merkitty kala taas on vältettävä valinta. Se on usein uhanalainen, sen kalastus ei ole kestävällä pohjalla tai sen tuotanto kuormittaa ympäristöä liikaa.

Suomessa riittää kestäviä vaihtoehtoja, kunhan tietää mitä etsii, Matti Ovaska kertoo.

Etenkin näitä kaloja kannattaa tänä kesänä suosia

Ahven

Hyvä ja kestävä kalavalinta. Rannikkokaloja kalastetaan maltillisesti, eivätkä niiden kannat ole uhattuina. Kalaoppaassa ahvenen kohdalla on kuitenkin vihreän lisäksi keltainen merkintä, joka kertoo, että Viron rannikoilta pyydettyä ahventa kannattaa ostaa harkitummin.

Kuha

Myös hyvä ja kestävä rannikkokala. Kuhan kohdalla on myös keltaisen ja vihreän lisäksi punainen merkintä. Suomenlahdelta ja Suomen sisävesistä pyydettyä kuhaa on kestävää syödä. Saaristo- ja Selkämereltä pyydettyä kuhaa tulee taas ostaa harkiten. Riianlahdelta ja Puolan rannikoilta pyydettyä on syytä välttää.

Muikku

Muikku on järvikala parhaimmillaan. Se on luonnostaan runsaslukuinen eikä sen kalastus vaaranna kalakantoja. Myös muikun mätiä voi nauttia hyvillä mielin. Muikku on myös sisävesiemme ammattikalastajien tärkein saalislaji.

Silakka

Vaikka silakan kanta on monin paikoin heikentynyt, sitä käytetään Ovaskan mukaan Suomessa yhä enimmäkseen rehuna – ei ruokakalana. Siksi sitä voikin suosia ruokapöydässä.

Särkikalat

Särkikalat ovat hyötyneet rehevöityneistä vesistöistä ja niiden määrä on runsastunut. Siksi niitä kannattaakin suosia. Särkikalat mielletään usein roskakalaksi, mutta ne ovat erinomainen valinta ympäristön kannalta. Niistä voi saada maukkaitakin ruokia, jos resepti on kohdillaan.

Särkikaloja ovat muun muassa lahna ja särki.

Nämä kalat eivät ole hyviä valintoja ympäristön kannalta

Ankerias

Äärimmäisen uhanalainen laji, joka on lähes kokonaan poistunut kauppojen ja ravintoloiden valikoimista. Jos siihen kuitenkin törmäät, jätä se suosiolla väliin.

Trooppiset katkaravut

Katkarapujen kasvatus ja pyynti kuormittavat luontoa rajusti. Esimerkiksi mangrovemetsiä tuhotaan katkarapufarmeja varten, ja kasvatuksen päästöt ovat suuret. Suomalaisista äyriäislajeista jokirapu on erittäin uhanalainen, mutta täplärapua taas kannattaa vieraslajina suosia.

Entä lohi?

Monen suomalaisen lautasella on nykyään norjalaista kasvatettua lohta. Sen kulutus on nelinkertaistunut 2000-luvulla. Harva kuitenkin tietää, että kasvatetulla lohella on kova hinta ympäristölle.

Rannikolla sijaitsevat kasvatuslaitokset voivat levittää tauteja ja loisia luonnonkalakantoihin. Lisäksi viljelykaloja karkaa altaista, ja ne voivat risteytyä luonnonlohien kanssa, mikä heikentää kalakantojen perimää. Lohen kasvatus rehevöittää myös vesistöjä. Erityisesti Chilessä tilanne on huolestuttava, sillä lohi ei ole paikallinen laji ja ympäristönsuojelu ontuu.

Kun haluat tehdä vastuullisemman valinnan, suosi luomulohta tai ASC-sertifioitua lohta. Niiden tuotannossa otetaan paremmin huomioon niin ympäristö kuin eläinten hyvinvointi.

Pohjoismaissa kasvatettu kirjolohi on vastuullisempi vaihtoehto esimerkiksi kasvatetulle lohelle. Suomessa kirjolohen kasvatusta ohjaa tiukka ympäristölainsäädäntö ja -lupajärjestelmä ja kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään tuntuvasti.