Apu

Meteorologi Kerttu Kotakorpi maalaa Suomelle karua tulevaisuutta: ”Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät”

Meteorologi Kerttu Kotakorpi maalaa Suomelle karua tulevaisuutta: ”Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät”
Ylen säälähetyksistä tuttu tv-kasvo Kerttu Kotakorpi kertoo kirjassaan Suomesta, jonka luonto on muuttunut ilmastokriisin seurauksena. Hän haluaa vaikuttaa siihen, että yhä useampi näkisi ilmastokriisin vakavuuden – ja toimisi sen mukaan.
Julkaistu: 8.3.2021
Meteorologi Kerttu Kotakorpi, 33, harppoo vauhdikkaasti Helsingin Seurasaarta kiertävää polkua.
Hän ei kuitenkaan katso eteensä vaan ylöspäin. Kotakorvella nimittäin on jonkinasteinen addiktio lintujen bongaamiseen. Harrastus alkoi muutama vuosi sitten, ja alkutalvesta bongaamisen himo on erityisen suurta.
– Tämä saattaa olla ärsyttävää muitten ihmisten silmissä. Oikeasti keskityn, vähän vain samalla vilkuilen, Kotakorpi sanoo silmäillessään ylös puiden latvoihin.
Ylen säätiedotuksista suurelle yleisölle tuttu Kotakorpi on saanut viime aikoina puhua miltei kyllästymiseen saakka Suomen talvesta. Pääkaupunkiseudun hanget ovat tänä vuonna olleet yllättävän paksuja.
– Lunta ja talvea meille kuuluisi, vaikka nyt viime vuosina on ollut erikoisia talvia. Sitä helposti ajatellaan, että tämä talvi on ollut erikoinen.
Kotakorpi tietää, että viime vuoden kaltainen Etelä-Suomen sadetalvi on poikkeus Suomen oloissa – vielä toistaiseksi. Sään ja ilmaston muutokset ovat aihepiiri, johon Kotakorpi on paneutunut tavallista kiihkeämmin koronavuoden aikana.

Suomen luonnon tulevaisuus näyttää karulta

Maaliskuun alussa Kotakorvelta ilmestyy ilmastokriisiä käsittelevä tietokirja Suomen luonto 2100 (Bazar).
Siinä Kotakorpi käy läpi, miltä kotimaan luonto ja eläimistö näyttävät, kun ilmasto Suomessa lämpenee jopa kuusi astetta vuosisadan loppuun mennessä. Vaikka Kotakorpi ei halua lietsoa pelkoa, kirjan tarjoama tulevaisuuskuva on realistisuudessaan karu.
Suomen luonto ei todella ole entisensä.
Kerttu Kotakorpi syntyi vuonna 1987 Vaasassa. Lapsuudenperheessä ulkoiltiin ja oltiin muutoinkin luonnon puolella. Vaasassa syttyi myös Kotakorven rakkaus mereen.
Vaikka 1990-luvulla puhuttiin enemmän luonnonsuojelusta kuin ilmastokriisistä ja kannettiin huolta otsoni­kadosta, Kotakorpi tuli tietoiseksi maailmaa kokonaisvaltaisesti muokkaavasta ilmastokriisistä jo lapsena. Hänen vanhempi sisaruksensa oli aktiivinen ilmastonmuutoksen suhteen jo varhain.
Juuri muuta Kotakorpi ei perheestään puhu. Hän on vetänyt tiukan rajan: koska vanhemmat ja sisarukset eivät ole voineet vaikuttaa siihen, että Kotakorpi on julkisuuden henkilö, hän ei halua puhua heistä.
Kertun alakoulun jälkeen Kotakorven perhe muutti Lahteen, jossa hän kävi yläkoulun ja lukion. Lukion jälkeen vuonna 2006 hän pyrki opiskelemaan meteorologiaa Helsingin yliopistoon – ja pääsi ensi yrittämällä sisään. Meteorologia oli fysiikan laitoksella yksi pääainesuuntauksista.
Kotakorvella ei ollut lapsena suosikkimeteorologia, jonka työtä hän olisi fanina ihaillut televisiosta. Sen sijaan päätös hakea lukemaan alaa kypsyi halusta ymmärtää.
– Olin silloin jo hyvin kiinnostunut ilmastonmuutoksesta. Halusin ymmärtää konkreettisesti, miten se toimii. Halusin välttää sellaisen tilanteen, etten ymmärtäisi. Ajattelin, että meteorologiaopintojen kautta voisin joskus tehdä sellaista työtä, joka liittyisi aiheeseen.
Tietysti myös sään ilmiöt kiinnostivat Kotakorpea. Erityisen intohimoisesti hän suhtautuu ukkosiin: hän on jopa harmissaan ukkosta pelkäävien ihmisten puolesta.
– Lahdessa oli mahtavia ukkosia. Minulla on sellainen mielikuva, että siellä oli yksi kesä aina ukkonen neljältä. Siellä on täytynyt olla tosi hyvä ukkoskesä.
Lapsuudessa Vaasassa oli myös katu, joka tulvi kesäisin. Sinne Kotakorpi suuntasi kumisaappaat jalassa. Lätäkössä hän saattoi seistä tyytyväisenä, vedet nilkoissa.

"Aina voisi tehdä enemmän, mutta olen löytänyt välimuodon"

Helmikuusta on tullut neljäs marraskuu. Varsinkin Etelä-Suomessa lämpötila on useimmiten nollan yläpuolella. Vettä sataa ja sataa. Sataa lisää. Talvitulvat lisääntyvät, merivedet nousevat. Saimaannorppaa voi käydä ihastelemassa enää eläintarhassa, ihmisten keinopesäviritelmät ovat epäonnistuneet. Lajia ei enää Suomen luonnossa tavata.
Muun muassa tällaisia ennuskuvia Kotakorpi nostaa esiin suomalaisesta talvesta vuonna 2100. Se kuulostaa masentavalta ja pelottavalta.
"Ihmiset voisivat miettiä omia valintojaan. Miten voisi viedä elämäänsä siihen suuntaan, että se olisi oikeasti kestävää?"
Sitä se onkin, myös kirjan mukaan: Kun pimeys lisääntyy, lisääntyvät myös mielenterveysongelmat. Terveysvaikutusten kustannusten arvioidaan olevan satoja miljoonia euroja vuodessa.
Kotakorpi ei ole kuvitellut tai keksinyt kirjaansa mitään, vaan kaikki aineisto on peräisin tieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta. Siihen Kotakorpi perehtyi sivukaupalla.
– Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät, että tällainen asia on tapahtumassa. ( ––) Ihmiset voisivat miettiä omia valintojaan. Miten voisi viedä elämäänsä siihen suuntaan, että se olisi oikeasti kestävää?
Kotakorpi on miettinyt sitä itsekin. Avun haastatteluun Seurasaareen hän on tullut polkupyörällä suoraan aamuvuorosta Pasilasta. Hän kaupunkipyöräilee ympäri vuoden.
– Helpointahan olisi olla kuluttamatta mitään. Olen yrittänyt varta vasten suunnitella elämääni niin, ettei tarvitsisi omistaa autoa. En syö lihaa. Aina voisi tehdä enemmän, mutta olen löytänyt välimuodon.
Vegaaniksi Kotakorpi ei ole ryhtynyt, mutta hän on vähentänyt maitotuotteiden ostamista kotiin.
Hän kuvaa, kuinka hänen kenkänsä ovat ”käyneet 10 kertaa suutarilla”. Muutoinkaan Kotakorpi ei kuluta vaatteisiin, vaikka monet niin luulevatkin. Hänelle kuulemma kuittaillaan mekkoja pursuavasta vaatekaapista.
Sellaista vaatekaappia ei ole olemassakaan: televisiossa nähtävät meteorologin asut ovat työnantajan eli Ylen omistamia.
Haastattelua edeltävänä päivänä Kotakorpi on ollut bongaamassa lintuja. Eräs toinen lintubongari oli yhtäkkiä tullut kysymään Kotakorvelta, voisiko ottaa tästä kuvan.
– Sanoin, että ei. Mietin, olinko jotenkin törkeä, mutta olin niin hämmentynyt, Kotakorpi sanoo.

Tuntematon mies lähestyi lääkärissä

Hän saa paljon palautetta ja yhteydenottoja katsojilta. Yksi häkellyttävimmistä kohtaamisista on ollut lääkärin vastaanotolla. Tuntematon mies oli tullut Kotakorven lähelle kysymään jotakin säähän liittyvää. Kotakorpi oli häkeltynyt täysin, olihan hän hoitamassa yksityisasiaa terveydenhuollossa.
Pian mies oli myös itse tajunnut olevansa tungetteleva ja pahoitellut kysymyksiään.
Kaiken kaikkiaan Kotakorpi ei ole kovin kiinnostunut ylläpitämään keskustelua meteorologien sukupuolesta ja siihen liittyvästä palautteesta.
– Musta tuntuu, että se on aika usein se aihe, jota käsitellään. Joo, meillä on tällaisia epäkohtia. Ihan mielelläni voin sanoa ääneen, että näitä on ja se on epäreilua. Varsinkin somessa voisi miettiä, miten siellä kommentoidaan.
Hän sanoo miettivänsä edelleen, oliko järkevää mennä televisioon töihin – juuri julkisuuden nurjan puolen takia. Muut asiat työssä ovat kuitenkin painaneet vaakakupissa enemmän. Ennusteiden laatiminen on hänen työnsä suola.
Alun perin Kotakorpi ajatteli, että hänestä voisi tulla päivystävä meteorologi, joka laatii ennusteita ja vastaa puhelimeen Ilmatieteen laitoksella. Toisin kävi. Hän aloitti tv-meteorologina Nelosella vuonna 2008.
Kotakorpi sanoo hakeneensa työpaikkaa hieman sillä oletuksella, ettei sitä kuitenkaan saisi. Silloin hän oli vielä opiskelija fysiikan laitoksella ja halusi lähinnä saada alan työkokemusta.
– Ajattelin, että se ei ole mahdollista, kun olin vasta opintojen alussa. Hakuprosessi oli pitkä, oli haastattelua ja koekuvausta. Sitten tajusin, että niin joo, olen tässä vieläkin mukana.
Sille tielle Kotakorpi jäi. Neloselta hän siirtyi töihin Ylelle, kun yhtiöstä otettiin häneen yhteyttä. Helmikuun alussa hänellä tuli talossa täyteen yhdeksän vuotta.

Korona vähensi hiilidioksidipäästöjä 2,3 miljardia tonnia

Kirkas auringonpaiste Seurasaaressa saa Kotakorven kiittelemään etätyöaikaa. Vaikka Ylen meteorologeilla on ruutuvuoronsa, itsenäistä työtä on paljon.
Kotakorpikin on alkanut suosia sellaisia palavereja, joiden aikana voi mennä lenkkipolulle.
– Ajatus kulkee ihan eri lailla.
Etätyön lisääntymisestä kiittää ajan mittaan myös ilmasto, Kotakorpi uskoo. Koronapandemian vaikutuksesta liikenteeseen tehtäneen lähivuosina perusteellisia analyysejä.
Jotain tiedetään jo nyt. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom arvioi viime vuonna loppusyksystä, että henkilöautolla tehty työmatkaliikenne väheni etätyön takia noin seitsemän prosenttia vuonna 2020. Nature-tiedelehden mukaan maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt laskivat viime vuonna 6,4 prosenttia – 2,3 miljardia tonnia – koronan vaikutusten takia.
Määrä on merkittävä mutta pienempi kuin moni ilmastotutkija ensin ennakoi.
Ylen viime huhtikuussa teettämän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista siirtyi viime keväänä työskentelemään etänä koronakriisin vuoksi. Puolet heistä sanoi silloin haluavansa jatkaa etätöiden tekoa pandemian jälkeenkin.

"Pitäisi järjestää elämä uudella tavalla mutta ei niin, että se on karua ja ankeaa"

Alkuvuodesta Kotakorven kollega, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas julkaisi niin ikään kirjan ilmastokriisistä.
Taalaksen viestinä oli, että ilmastokriisin torjumiseksi tehtävät toimenpiteet olisivat arjen kannalta pieniä muutoksia.
Hänestä Suomen ilmastokeskustelu myös lähtee toisinaan väärille raiteille.
Kotakorpi sanoo, ettei hän ole ehtinyt lukemaan Taalaksen kirjaa. Hän on nähnyt aiheesta lehtijuttuja mutta ei halua niiden perusteella kommentoida Taalaksen viestintää.
– Itsekin yritän olla lietsomatta paniikkia, koska en minäkään näe, että se on hyvä tapa. Sillä ei saa yleisöä kuuntelemaan, Kotakorpi sanoo.
Ylen Uutisluokka-projektissa Kotakorpi on käynyt puhumassa ilmastokriisistä koululaisille. Heistä hän on hieman huolissaan, sillä nuoret ovat niin huolissaan ilmastosta.
– Se on epäreilua heitä kohtaan. Pitäisi luoda nuoriin enemmän uskoa. Koska sehän olisi parempi, että päättäjillä olisi paniikki, ja he tekisivät jotain. Jotenkin tuntuisi reilummalta.
Kotakorpi sanoo, ettei hänellä ole valmista toimenpidelistaa, jota pitäisi alkaa käydä läpi kriisin estämiseksi.
– Olen ajatellut, että oma tonttini on puhuminen ja tiedon lisääminen. Sitten ovat muut ihmiset, jotka osaavat paremmin miettiä kokonaisuuksia. Pitää olla nöyrä. Asiat ovat aika monipiippuisia.
Totta kai valinnat ovat hänestä selkeitä: pitäisi luopua fossiilisista polttoaineista.
– Pitäisi järjestää elämä uudella tavalla mutta ei niin, että pitäisi elää karua ja ankeaa elämää. Korona on ollut mahtava esimerkki siitä, että isoja muutoksia voi tehdä.
Mutta ei Kotakorpi hiljaa ole ollut. Twitterissä hän on kehottanut allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, joka tähtää turpeen energiakäytön lopettamiseen. Aloite sai tarvittavan määrän kannatusilmoituksia, ja se etenee eduskunnan käsittelyyn.

"Jos tulee ulkonaliikkumiskielto, viitsitkö soittaa?"

Voisitko kirjoittaa kirjaasi edes jotain positiivista? Tällaisen palautteen Kotakorpi sai yhdeltä esilukijalta, joka tutustui Kotakorven tietokirjaan etukäteen. Se tuntui hassulta, sillä ei Kotakorpi ollut valinnut kirjaansa kumpaakaan, positiivista tai negatiivista näkökulmaa. Hän oli vain päättänyt kirjoittaa ilmastokriisistä perehtymällä tutkimukseen, jota oli saatavilla.
Idea kirjan kirjoittamisesta ei ollut Kotakorven, vaan kustantaja lähestyi häntä. Teos saatettiin valmiiksi alle vuodessa. Kirjoittaessaan Kotakorpi kertoo päässeensä suoranaiseen flow-tilaan. Kevään koronaeristyksessä se sopi paremmin kuin hyvin.
– Sanoin äidille, että jos tulee ulkonaliikkumiskielto, viitsitkö soittaa.
"Yritän olla lietsomatta paniikkia, koska en näe, että se on hyvä tapa. Sillä ei saa yleisöä kuuntelemaan."
Selvää oli, ettei Kotakorven kannattanut tehdä omaa ilmastotutkimusta – eihän hän ole tutkija. Tarkemmin ajattellen: Kotakorpi on tehnyt uransa siitä, että hän pyrkii selittämään ilmakehään liittyviä asioita kansalle. Hänellä on siihen yleisö. Tv-kanavien katsojaseurantaa tekevän Finnpanelin tilastojen mukaan Ylen puoli yhdeksän uutiset on Suomen katsotuin televisio-ohjelma.
Näkyvyytensä takia Kotakorpi ajatteli, että juuri hänellä voisi olla sanottavaa ilmastokriisistä niin, että sellainenkin ihminen, joka ei muuten asiasta olisi kiinnostunut, kiinnostuisi.
– Sitähän me tarvitsisimme, että kaikki olisivat sitä mieltä, että meidän pitäisi tehdä asialle jotain.
Merkkejä sellaisesta toiveikkuudesta on jo ilmoilla. Kotakorpi katsoo, että viime aikoina suuri yleisö on heräillyt kantamaan huolta ilmastokysymyksistä. Ilmastokriisiä on alettu käsitellä olemassa olevana asiana, ei minään marginaalisena kysymyksenä.
Kun Kotakorven kirjaa lukee, alkaa ajatella, että Kotakorpi itse saattaisi olla kevätihminen. Onkohan se ihan tuulesta temmattu tulkinta? Kotakorpi hymähtää. Hän sanoo ensin olevansa kiinni aina kulloisessakin vuodenajassa, jokaisessa kun on puolensa.
Mutta on keväässä sitä jotakin, hän myöntää. Viehätystä siitä, että luonto herää eloon.

Kerttu Kotakorpi

  • Syntyi: 3.9.1987.
  • Asuu: Helsingissä.
  • Koulutus: meteorologi.
  • Harrastukset: juoksu, uinti ja kuntosali.
  • Ajankohtaista: tietokirja Suomen luonto 2100 (Bazar Kustannus) ilmestyy 2. maaliskuuta 2021.
Juttu on julkaistu 25.2.2021 – päivitetty 8.3.2021.
8 kommenttia