Fossiiliton liikenne ei ole haihattelua – Käytettyjen sähköautojen tuonti ulkomailta on isossa roolissa

Kuluneen vitsin mukaan ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Päätöksenteon tukena on silti pakko turvautua ennusteisiin, joita voidaan perustella eri menetelmin.

Marraskuussa 2016 Suomen hallitus linjasi, että vuonna 2030 Suomen teillä tulisi liikkua 250 000 sähköautoa. Tavoite sisälsi niin lataushybridit, täyssähköautot kuin vetyautotkin (jotka siis eivät ole sähköistettyjä). Arvio herätti ristiriitaisia tunteita: sosiaalisessa mediassa arvio tuomittiin haihatteluksi ja mahdottomaksi. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tosin oli Ylen haastattelussa tuoreeltaan optimistisempi, lausuen "tuo määrä tulee vaikka ei tehtäisi yhtään mitään".

Tavoite toteutuu reilusti etuajassa: huhtikuun 2024 alussa Suomessa oli liikennekäytössä 234 617 sähköhenkilöautoa, joista 90 848 on täyssähköautoja ja 143 769 lataushybridejä. Hallituksen kahdeksan vuoden takainen rajapyykki menee siis rikki kesäkuukausina – peräti kuusi vuotta etuajassa.

Samaisessa tavoiteohjelmassa – Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 – oli tavoitteena myös 50 000 kaasuautoa. Kaasuautojen suosio ei kuitenkaan lähtenyt nousukiitoon. Kaasuautot ovat halvempia valmistaa kuin sähköautot, mutta käytännössä kaikki suuret autovalmistajat ovat lopettaneet kaasuautojen kehitystyön ja panostavat sähköautoihin.

Tällä hetkellä kaasuautoja on liikennekäytössä vajaa 17 000. Määrä on kasvanut noin tuhannen auton vuosivauhtia. Reilusti yli puolet näistä tuodaan kuitenkin ulkomailta käytettyinä. Uusien kaasuautojen rekisteröintimäärät vähenevät vuosi vuodelta.

Vuonna 2016 asetettu 250 000 töpseliauton tavoite ylittyy siis kirkkaasti etuajassa, mutta mediassa usein mainittu tuoreempi tavoite, 700 000 ladattavaa autoa vuonna 2030 aiheuttaa keskustelua. Esimerkiksi autoalan AKL Spring Summit -tapahtumassa toukokuussa vain muutama vajaasta 200 osallistujasta nosti kätensä, kun juontaja kysyi, kuka pitää kyseistä tavoitetta mahdollisena. Myös tässä lehdessä on useasti epäilty tavoitteen realistisuutta.

Kunnianhimoinen tavoite 700 000 sähköautosta on kirjattu vuonna 2021 julkaistuun valtioneuvoston Fossiilittomaan liikenteen tiekarttaan. Tarkka tavoite kuuluu, että koko autokannan osalta tavoitteena on, että liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet täyssähköautoja. Kaasuautotavoitteena on yhteensä noin 130 000 henkilö- ja pakettiautoa, joka autotuotannon realiteettien valossa toki vaatisi jo uutta tarkastelua.

Nyt kesällä 2024 töpseliautoja on rekisterissä noin 250 000, ja määrä on kasvanut vuosittain edellisen kolmen vuodena aikana 45, 49 ja 70 tuhannella. Ensirekisteröintien lisäksi sähköautoja tuodaan Suomeen myös käytettynä. Mikäli kokonaismäärä pysyy jatkossakin 65 000 auton pinnassa, 700 000 sähköauton raja ylittyy vuonna 2030. On huomioitava, että nykyisellä uusien autojen myynnillä lähellekään tätä tavoitetta ei päästäisi; nimenomaan käytettyjen sähköautojen tuonti nousee siis ratkaisevaan rooliin.

Vuoden 2030 kova tavoite näyttää olevan mahdollinen saavuttaa, mutta mikään ei ole kiveen hakattua: esimerkiksi talouden totaalinen hyytyminen tai muu vakava kriisi voi hyydyttää uusien autojen kaupan entistäkin pahemmin ja vaikuttaa myös käytettynä maahantuotujen autojen määrään.

Esimerkiksi Norjassa, joka on avokätisen tukipolitiikan (sähköautoilta on puuttunut pitkään sekä autovero että arvonlisävero) ja korkean elintason maana ollut maailman johtaja liikenteen sähköistymisessä, täyssähköautojen osuus uusista henkilöautoista on jo 90 %, ja vuoden 2023 lopussa peräti 24 % Norjan autokannasta oli täyssähköautoja.

Kaasuautojen vastatuuli on ympäristön kannalta huono asia: biokaasulla ajettaessa kaasuautoilla päästään merkittäviin päästövähennyksiin. Lisäksi kaasuauton tekniikka on halpaa: uuden hinta on samaa suuruusluokkaa polttomoottoriauton kanssa ja polttomoottoriauton kaasuautoksi muuttaminen maksaa vain muutaman tonnin. Muutamassa tonnissa liikkuu myös halvimpien käytettyjen kaasuautojen hinta – kaasuauto mahdollistaisikin ympäristöystävällisen autoilun myös pienituloiselle.