Volkswagen Golf vm. 2010 – Tästä pikkurahalla todella hyvä käyttöauto, joka taipuu moneen menoon – Kohtuukilometrit ikään nähden
14-vuotias farkku seitsemällä tonnilla. Tämä Golf ei ole enää ihan nappikunnossa, mutta se on silti kaikin puolin asiallinen ja ennen kaikkea edullinen ostos. Korjauskuluja tulee tietysti ennen pitkää, mutta Golfin varaosat ovat onneksi edullisia.
Muistatteko TV-sarjan Tankki täyteen, jota esitettiin televisiossa vuosina 1978–80? Ohjelmassa oli monta kiehtovaa hahmoa, mutta yksi ylitse muiden oli huoltoasemayrittäjä Sulo Vilén. Hänen mottonsa oli ”Ostin kun sain halvalla!”
Lähdimme etsimään asiallista käyttöautoa herra Vilénin hengessä – halvalla piti saada. Meidän tapauksessamme halpa tarkoitti selvästi alle kymppitonnin pyyntiä. Pikkuautoja olisi meidän hintaikkunassamme ollut tarjolla vaikka kuinka, mutta ne me hylkäsimme heti kärkeen. Jotain isompaa ja tilavampaa piti saada. Potkimme renkaita SAKAn Espoon Koskelossa sijaitsevassa avarassa hallissa tovin, ja sitten jo tärppäsikin: farkku-Golf 6 990 eurolla. Tuo oli niin kova tarjous, että ajoimme auton pihalle, ja ryhdyimme tutkimaan sitä vähän tarkemmin.
Volkkari oli vuodelta 2010, ja sillä oli ajettu 190 000 kilometriä. Ottaen huomioon auton 14 vuoden iän ajomäärä tuntui ihan siedettävältä. Kiertelimme Golfia, ja totesimme, ettei sen maalipinta ollut aivan priimakunnossa. Lokasuojien reunoissa oli paikoitellen alkavaa ruostetta, jota joku oli yrittänyt meikata piiloon. Golf oli kuitenkin tuoreessa leimassa, joten tekniikan puolesta ei tarvinnut olla huolissaan.
Tummanharmaa sisutus oli hyvässä kunnossa, ja kuljettajan istuin oikein ryhdikkäässä vireessä. Golfin takapenkki ei ole valtavan tilava, mutta kyllä sinne pari aikuistakin mahtuu, jos edessä ei istu 190-senttisiä hujoppeja. Tavaratilaa on reippaasti.
Golfin moottori oli 1,4-litrainen TSI, eli turbo. Siitä irtoaa 122 hevosvoimaa, mikä ei ole päätä huimaava lukema. Tämä moottori on kuitenkin nöyrä luonteeltaan, koska vääntöä on tarjolla mukavasti jo alakierroksilla. Golfissa oli perinteinen manuaalilaatikko, mikä on tässä tapauksessa iloinen asia, sillä DSG-kaksoiskytkinautomaateissa saattaa esiintyä pulmia. Koeajolla ei ilmaantunut mitään sen kummempia yllätyksiä. Golf kulki vakaasti suoraan, eikä alusta vellonut vaikka kaarteisiin taittoi vähän reippaampaakin vauhtia.
Varusteiltaan Golf edusti tyypillistä perustasoa. Noteerasimme, että ilmastointi toimi erinomaisen tehokkaasti. Elokuussa oli vielä helteistä, mutta syksy kummitteli kuitenkin jo ovella. Niinpä panimme tyytyväisinä merkille, että Golfissa oli sekä lohkolämmitin että siihen liitetty sisäpistoke.
Vanhassa vara parempi?
Kuinka vanhan auton sitä oikeastaan uskaltaa ostaa? Tätä pohdiskelin tämän Golfin kanssa puuhastellessani. 190 000 kilometrin ajosuorite ei ole vielä huolestuttava, mutta 14 vuoden ikä alkaa olla aikamoisen korkea. Toisaalta on muistettava, että henkilöautokannan keski-ikä Suomessa on noin 13,2 vuotta. Golf on siis varsin tyypillinen kulkupeli tässä autoilun kehitysmaassa.
Meillä Tuulilasissa oli kymmenen vuotta sitten pitkäaikaisessa käyttötestissä Skoda Octavia TDI, jolla oli rullattu 400 000 kilometriä. Ajoimme Oculla 10 000 kilometriä ilman mitään sen suurempia ongelmia. Mieleenpainuvin piirre tuossa autossa oli sen pieni kulutus: 4,8 l/100 km.
Eräällä tuttavallani on Honda CR-V, jonka mittarissa on 350 000 kilometriä. Honda-mies on päättänyt ajaa autollaan niin pitkään kuin se liikkuu. Ennen vääjäämätöntä täystuhoa on luvassa todella halpoja kilometrejä.
– Lauri Larmela –
