Tuulilasin autotoimittaja: Käytetty BMW 520 D vm. 2019 hakkaa koeajossa E-Mersun hinnalla, teholla ja nelivedolla
Naftaa tankkiin, ja antaa moottorin nakuttaa. Nyt hypätään 5-sarjan Bemun rattiin.
Löysimme SAKA:n valikoimista oivan vastinparin aiemmin koeajetulle käytetylle E-Mercedekselle. Se oli mikäs muukaan kuin BMW 520d. Nämä autot on suunniteltu aikoinaan kilpailemaan samoista ostajista, ja nyt käytettyjen markkinoilla kisa jatkuu edelleen kiivaana.
Kooltaan BMW ja Mercedes ovat hyvin lähellä toisiaan. Myös korimallit ovat identtisiä – klassista sedania pukkaa. Autoissa on myös merkittäviä eroja. BMW on pari vuotta Mercedestä vanhempi, ja sillä on ajettu 168 000 kilometriä. Ei tuokaan lukema päätä huimaa, mutta on se nyt kuitenkin isompi kuin Mercedeksen 129 000 km. Samaan syssyyn on hyvä todeta, että BMW on selvästi halvempi kuin Mercedes. Mersusta pyydettiin lokakuun alussa 30 900 euroa, mutta Bemu olisi lähtenyt liikkeestä mukaan 22 990 eurolla. Hintaero on oikeastaan aika iso.
Halvempi neliveto, isompi moottori – BMW:n vahvuudet E-Mersuun verrattuna
Bemun puolesta puhuu myös pari muuta seikkaa. Tärkein niistä on se, että tämä auto on nelivetoinen. Mersussa on tyytyminen lipakkaan takavetoon. Bemun valtiksi laskettakoon myös polttoainekäyttöinen lisälämmitin.
Mersussa oli vain lohkolämmitin, joka vaatii aina ulkopuolista sähköä toimiakseen. BMW:ssä voi saunoa vaikka erämaassa, kunhan akussa on virtaa ja tankissa polttoainetta.
Tarkempi numerotietojen tarkastelu paljastaa, että Bemun moottori on ihan oikea kaksilitrainen siinä missä Mersussa on tyytyminen 1,6 litran iskutilavuuteen. Bemun padasta irtoaa mojovat 190 hevosvoimaa, mikä on 30 hevosvoimaa enemmän kuin Mercedeksessä. Kummatkin menopelit ovat niin sanottuja Suomi-autoja, ja molemmissa on automaattilaatikko.
Ajettavuus kääntää vaakaa Bemarin suuntaan – vaikka takapenkillä on tiukkaa
Sisätiloissa ei autojen välillä ole suurtakaan eroa. Edessä matkustetaan kuninkaallisessa väljyydessä, mutta takapenkillä on vähän piukeampi tunnelma – varsinkin Bemussa. Ajettavuudeltaan BMW on vähän enemmän kuljettajan mieleen, koska sen ohjaus on tarkempi, ja auto on muutenkin kärkkäämpi vaihtamaan suuntaa kuin Mercedes.
Epävirallisen kaksintaistelun lopuksi olen kyllä vähän kallellaan Bemariin päin. BMW voittaa tiukan mittelön oikeastaan kolmella eri rintamalla. Ensinnäkin se on halvempi kuin Mercedes, toiseksi siinä on neliveto, ja kolmanneksi isompi moottori. Tämä viime mainittu argumentti on pelkkää koneromantiikkaa, mutta kyllä koolla on aina merkitystä!
Soitellen sotaan
Neloskoneessa ei ole mitään pahaa, mutta minun päässäni BMW-merkkisissä autoissa pitäisi olla aina suora kuutonen – ainakin jos puhutaan takavetoisista ja vähän isomman pään malleista.
Tämä asia putkahti taas mieleen, kuin pääsin viime kesänä ystäväni BMW X3:n kyytiin. En jaksa nyt muistaa kuinka vanha tuo auto oli, mutta 10-15 vuoden ikähaarukassa liikutaan.
Kun lähdimme liikkeelle, kysyin kaveriltani, että onko tässä Bemussa avarretut putket. Auton takapäästä kun kantautui maailmalle matalia sulosointuja. Mies väitti, että röörit ovat vakiot, mikä voi toki pitää paikkansa. Kyllähän kolmilitraisesta kuutosesta pitää vähän musiikkia irrotakin.
Päätin kiusata ystävääni, ja kysyä, että paljonko X3 haukkaa kakkua. Suurpiirteiseen tyyliinsä hän ilmoitti, että vähän yli tai alle kymmenen litraa sadalla kilometrillä – ajotyylistä ja nopeuksista riippuen.
– Lauri Larmela –
