Apu

Katri Makkosen kolumni: Siitä, mitä syömme, on tullut osa politiikkaa, jopa osa identiteettiämme

Katri Makkosen kolumni: Siitä, mitä syömme, on tullut osa politiikkaa, jopa osa identiteettiämme
Se, mikä tuntuu omassa elinpiirissä arkiselta, ei ole sitä välttämättä muualla. Yksi elää kauramaitokuplassaan, toisen kupla koostuu kokolihasta, Katri Makkonen kirjoittaa.
Julkaistu: 1.6.2021
Kouluissa pitää kerran viikossa olla kasvisruokapäivä.
Ylen kuntavaalikoneen ensimmäinen väite yllättää. Vastaan: totta kai. Lihankorvikkeet kaikissa muodoissaan ovat yleistyneet omassa sekasyöjän ruokapöydässäni nopeasti, ja pienimmätkin kuppilat tuntuvat tarjoavan kahviin myös kauramaitoa.
Liike Nytissä vaikuttava Mikael Jungner twiittasi pari vuotta sitten, että hänen lähikaupoissaan Helsingin keskustassa oli kaura- ja soijamaidolle jo enemmän hyllytilaa kuin eläinmaidolle. Loppukaneettina luki ”Näin se maailma muuttuu”.
Niinpä, tai ehkä ei sittenkään. Hetken perästä kokoomuksen entinen kansanedustaja, kangasalainen maanviljelijä Heikki A. Ollila kuittasi osuvasti ja vastasi: ”Ai, nyt tiedän, missä maailma on.”
Se, mikä tuntuu omassa elinpiirissä arkiselta, ei ole sitä välttämättä muualla. Yksi elää kauramaitokuplassaan, toisen kupla koostuu kokolihasta. Siitä, mitä syömme, on tullut osa politiikkaa, jopa osa identiteettiämme. Tai jos on kirjailija Antti Nyléniä uskominen, identiteettikysymys se on enää lihansyöjille.
Tunnettu vegaani pohti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä kasvissyönnin siirtymistä valtavirtaan: ”Veganismi identiteettinä on katoamassa, kun homma arkipäiväistyy. Nyt ne lihaintoilijat joutuvat vuorostaan muodostamaan identiteettinsä sen yhden asian perusteella.”
"Suomalaisten lihansyönti oli kääntynyt laskuun. Jokainen suomalainen söi keskimäärin 77 kiloa lihaa, eli 1,5 kiloa edellisvuotta vähemmän. Määrä on reilusti alle EU-keskiarvon."
Myös faktat todistavat muutoksen puolesta. Tuorein tilasto vuodelta 2019 sisälsi uutisen: Suomalaisten lihansyönti oli kääntynyt laskuun. Jokainen suomalainen söi keskimäärin 77 kiloa lihaa, eli 1,5 kiloa edellisvuotta vähemmän. Määrä on reilusti alle EU-keskiarvon. Sikamaa Tanskassa mässättiin muuten yli 100 kiloa henkeä kohti.
Politiikassa aihe silti kaihertaa – kuntien kouluruuasta aina EU-tasolle. Lokakuussa EU-parlamentti äänesti, saako kasvismakkaraa sanoa makkaraksi. Makkara voitti. Tai siis kasvismakkara, sillä nimitystä ei kielletty. Nyt EU:n hampaissa on kauramaito ja muut kasvisperäiset juomat. Niitä ei välttämättä tulevaisuudessa saa enää maidoksi tai kermaksi kutsua, vaan nimitykset olisivat ainoastaan aidon asian, eli lehmänmaitotuotteiden käytössä. Talousjärjestelmän vanhat jättiläiset taistelevat uusia tuulia vastaan.
"Ympäristö kiittää, ilmasto kiittää, vaakaa ja verisuoniakaan ei ole syytä unohtaa. Maailma todellakin muuttuu, joskus myös koululounas kerrallaan.​"
Minua kiinnosti tietää, onko maito- ja lihamaailman muutos saavuttanut nyt Kangasalan. Entinen kansanedustaja on mukava mies, ja hän vastasi tiedusteluuni heti. Kauramaitoa on isoissa kaupoissa saatavilla, mutta hyllymetreissä kuulemma edelleenkin vähän verrattuna perinteiseen. Myös vegelihaa löytyy. Ollila on kasvisnakkia itsekin maistanut, vahingossa: ”Ensipuraisun jälkeen katsoin kummissani pakkausta. Pahaa oli, syömättä jäi.”
Onneksi vaihtoehtoja on. Uusien, kekseliäiden yrittäjien vanavedessä myös perinteiset suomalaiset lihatalot ovat heränneet vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Lenkkimakkarastaan tunnettu HK mainostaa sivuillaan, kuinka herneistä ja härkäpavuista valmistetut HK Vihreät ovat nyt kaupoissa. Maku on kuulemma mainio.
Perinteisen ryynimakkaran taitaja Pouttu on vieläkin pidemmällä. Sen kasvispohjaiset Muu-tuotteet osoittautuivat niin isoksi menestykseksi, että ne eriytettiin omaksi yhtiökseen. Yhtiön toimitusjohtaja, entinen lihatalon johtaja, intoilee tiedotteessa kasvumahdollisuuksista ja siitä, kuinka palkokasvit ovat lihaan verrattuna erittäin ympäristöystävällisiä.
Ympäristö kiittää, ilmasto kiittää, vaakaa ja verisuoniakaan ei ole syytä unohtaa. Maailma todellakin muuttuu, joskus myös koululounas kerrallaan.​
Kommentoi »