Apu

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni velkaantumisesta: "Ei ole olemassa taikarahaa, jota voitaisiin ottaa, ja kukaan ei olisi siitä vastuussa" – Avun erikoishaastattelu

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni velkaantumisesta: "Ei ole olemassa taikarahaa, jota voitaisiin ottaa, ja kukaan ei olisi siitä vastuussa" – Avun erikoishaastattelu
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni vahtii suomalaisten verorahoja, kun Suomen ja Euroopan taloutta pelastetaan koronasokista. Se on vaativa tehtävä – eikä vähiten siksi, että samalla Kulmunin olisi pelastettava myös keskusta, oma puolueensa.

Pölyjen pyyhkimistä ja ikkunoitten pesua. Retki Aavasaksalle ja haravointitalkoot. Ihan tavallisia juttuja, joita kotona on tapana toimittaa alkukesästä.

Ne ovat asioita, joita 32-vuotias valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on haastattelua edeltävänä viikonloppuna tehnyt Torniossa. Helatorstain vapaapäivän vuoksi Kulmunilla oli mahdollisuus käydä kotona pitkän tauon jälkeen.

– Tuntui, että olisi vuosi sitten viimeksi siellä käynyt, hän sanoo Helsingissä Avun haastattelussa A-lehtitalossa Kulosaaressa.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni A-lehtien studiolla.

Kun Suomen ja Ruotsin raja meni kiinni

Elämä pohjoisessa on muuttunut suuresti koronaviruksen takia. Metalliaita halkoo pikkukaupungin keskustaa Suomen ja Ruotsin rajalla. Aidan toisella puolella on Ruotsi ja Haaparanta, jossa Kulmunikin kävi lapsena koulua.

Vapaaviikonloppunaan hän halusi käydä toteamassa, miltä suljetulla rajalla näyttää.

– Onhan se tornionjokilaaksolaisille aika erikoinen näky. Siitä mennään päivittäin moneen kertaan kouluun ja töihin. Mutta toisaalta ihmiset ovat oppineet elämään koronan kanssa, Kulmuni sanoo.

Tällä hetkellä Finnair ei liikennöi Kulmunin kotiasemalle Kemi-Tornioon. Siksi Kulmuninkin oli lennettävä ensin Ouluun, mistä hän jatkoi matkaansa autolla.

Kun Finnair ilmoitti keskeyttävänsä osan kotimaan lennoista, Kulmuni kirjoitti Facebookiin, että eduskunta käsittelee lisätukipakettia Finnairille.

Maakuntien lentoliikenne turvattava

Kun Finnair toukokuussa tiedotti, ettei se lennä tänä kesänä ollenkaan Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin tai Kokkolaan, Kulmuni kirjoitti päivityksen Facebookiin.

Siinä hän otti esiin, että eduskunta käsittelee parhaillaan 700 miljoonan euron tukea Finnairille. Moni tulkitsi, että valtionvarainministeri asettaisi pörssiyhtiön tukemiselle ehtoja.

Sittemmin eduskunta myönsi Finnairille pääomituksen, ja Kulmunin sanankäänteet muuttuivat. Nyt hän sanoo, että olisi erikoista panna veronmaksajien rahoja ostoliikennesopimuksiin mahdollisesti muille yhtiöille.

– Se olisi aika erikoista juuri nyt, kun omistaja on indikoinut, että toivoo lentojen palauttamista, ja Finnair on sanonut, että he tavoittelevat, että lentoja palautetaan.

Kulmuni kuitenkin toteaa, että ”on aivan selvää”, että maakuntien lennot on turvattava keinolla tai toisella. Siksi tulevaisuudessa ostopalvelusopimukset voisivat tulla kyseeseen, mutta nyt ne eivät ole ajankohtaisia.

Valtiovarainministerin työhuone sijaitsee Valtioneuvoston linnassa Senaatintorin kupeessa. Siellä Kulmuni viettää paljon aikaa.

Lapin yliopiston kasvatti

Katri Briitta Ilona Kulmuni liittyi Keskustanuoriin ja puolueeseen vuonna 2006. Lukion jälkeen hän pääsi Rovaniemelle Lapin yliopistoon opiskelemaan kansainvälisiä suhteita.

Kulmunin pitkäaikaisella puoluetoverilla, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajalla Antti Kurvisella on muistijälki ensikohtaamisesta Kulmunin kanssa yliopistolla: tämä tuli ensimmäisen vuoden opiskelijana ylioppilaskunnan edustajistovaalien suunnittelutapahtumaan.

– Ei hän sellaista profeettamaista kuvaa itsestään antanut. Katrihan on hillitty ja analyyttinen ihminen. Hän ei ole show-ihminen. Hän on rauhallinen ja harkitseva, Kurvinen sanoo.

"Johtajan tehtävä on myös yhteensovittaa näkemyksiä niin, että ihmiset pystyvät niihin sitoutumaan. Se, että kaataisin ihmisten kurkusta alas vain omat näkemykseni, ei ehkä ole kovin hyvä tapa johtaa."

Kulmuni jakoi keksejä ja mehua yliopiston aulassa opiskelijajärjestönsä hyväksi, vaikka homma ei monen muun mielestä kovin mielenkiintoista ollutkaan. Kurvinen toteaa, että Kulmuni on aina ollut ahkera ja tunnollinen, tehnyt perustyötä eikä hakenut poliittisia pikavoittoja.

Hallitusta lähellä olevasta lähteestä kuvataan, että Kulmunin puheessa kuuluvat hänen pohjoinen taustajoukkonsa ja keskustan vahva eduskuntaryhmä.

Valtiovarainministerin omat näkemykset ovat joutuneet varjoon. Kulmuni on vaikuttanut väsyneeltä taustalta tulevan paineen alla.

Kurvinen sanoo, että ”Katri kyllä kuuntelee ryhmää”, vaikka puheenjohtajalla oma näkemys onkin.

– Mutta rohkaisen kyllä Katria olemaan omaa mieltä, hän lisää.

Koronakriisin aikana Kulmuni kertoo tehneensä 12–16-tuntisia työpäiviä.

Kulmuni itse sanoo korostavansa yhteistyötä.

– Arvostan keskustelua. Johtajan tehtävä on myös yhteensovittaa näkemyksiä niin, että ihmiset pystyvät niihin sitoutumaan. Se, että kaataisin ihmisten kurkusta alas vain omat näkemykseni, ei ehkä ole kovin hyvä tapa johtaa.

Antti Kurvinen on näkyvä persoona. Hän kertoo suostuneensa viime kaudella television ajankohtaisohjelmiin silloin, kun kukaan muu puolueesta ei ole halunnut niihin mennä.

Toukokuun 20. päivän Ylen A-studiossa Kurvinen istui jälleen lähetyksessä keskustelemassa, pitäisikö EU-maiden ottaa yhteistä lainaa. Se on aihepiiri, josta valtiovarainministerin olisi syytä olla keskustelemassa.

– Yle pyysi minua, mutta olin lentokoneessa matkalla kohti kotia. Hetken mietin, pitäisikö se perua, mutta en ollut kahteen kolmeen kuukauteen käynyt kotona. Päätin, että lähden kotiin, Kulmuni sanoo.

Kulmuni harrastaa perunanviljelyä. Hän istutti Siikliä Illilän tilalla Vihdissä toukokuun lopussa.

Keskusta ei nouse... ilman työtä

Viime joulukuussa Kulmuni antoi Helsingin Sanomille dramaattisen lausunnon: keskusta ei välttämättä nousisi alhaisesta kannatuksesta. Hän itse korostaa, että hänen virkkeensä jatkui sanoilla ”ilman työtä”.

Nyt keskustan kannatus on viimeisissä mielipidemittauksissa pysytellyt noin kahdessatoista prosentissa. Siitä on vielä pitkä matka 20 prosentin puolueeksi, jollaista Kulmuni puoluejohtajakisan voitettuaan lähti tavoittelemaan.

Kulmunia on kuvattu aatteelliseksi poliitikoksi, jolle alueet sekä sosiaalinen omatunto ovat tärkeitä asioita. Nuoresta iästään huolimatta hän on kulkenut perinteisen reitin keskustan johtoon: nuorisojärjestö, kunnallispolitiikka, Paavo Väyrysen avustajan työ ja kansanedustajuus.

Se on hyvin erilainen tie kuin yritysmäisesti puoluetta johtaneen Juha Sipilän kulkema polku.

Keskustan ongelmat johtuvat Kulmunin mielestä siitä, että puolueella on "aatteellista korjausvelkaa".

Kulmuni uskoo, että koronan myötä keskustalle tärkeät asiat, kuten huoltovarmuus tai omavaraisuus, ovat nostaneet arvostustaan. Keskustan ongelmat johtuvat hänen mielestään siitä, että puolueella on ”aatteellista korjausvelkaa”.

– Olemme eläneet liian pitkään menneisyyden kansanliikkeen nostalgian varassa. Me emme ole tehneet aatteellista ajatustyötä. Ja sitten kun ajattelu loppuu, puolueen kannatus tyrehtyy. Siksi uudelleenelvytys ja innostaminen vievät aikaa. Ei ole pikavoittoja, hän sanoo.

Miljardi elvytysrahaa kunnille

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toukokuisen arvion mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna koronaviruspandemian takia kahdeksan prosenttia.

Kesäkuun 2. päivänä tiistaina hallitus esitti 5,5 miljardin euron lisäbudjettia. Siihen kuuluvat muun muassa kuntien 1,4 miljardin euron tukipaketti sekä korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän kasvattaminen. Hallituksen tiedotustilaisuudessa Kulmuni kertoi, että Suomi ottaa neljännen lisäbudjetin myötä tänä vuonna velkaa 18,8 miljardia euroa.

Kulmuni toistelee, että velalla toteutettavan elvytyksen lisäksi Suomen on tehtävä uudistuksia. Niillä hän viittaa työmarkkinoiden joustoihin sekä sosiaali- ja terveysuudistuksen etenemiseen.

Sote-uudistus pitää hänestä saada lausunnoille kesällä, jotta eduskunta voi sen syksyllä käsitellä ja ensi vuonna hyväksyä.

– Verojärjestelmän muutokset ovat aina hyvin monimutkaisia. Sellainen taikatemppu, että otetaan uusi vero ja saadaan lisää rahaa, johtaa kyllä vain näivettymisen tielle, Kulmuni sanoo.

Elvytyksen keinoina etätyö ja digitalisaatio

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että mahdollisen maakuntaveron käyttöönotolla ei ole tarkoitus nostaa verotuksen tasoa.

Koronakriisin lomassa keväällä työskentelynsä on aloittanut myös maakuntaveron valmistelua työstävä parlamentaarinen komitea. Uudelle verolle ei kuitenkaan ole tulossa nopeutettua aikataulua koronan takia.

– Verojärjestelmän muutokset ovat aina hyvin monimutkaisia. Sellainen taikatemppu, että otetaan uusi vero ja saadaan lisää rahaa, johtaa kyllä vain näivettymisen tielle.

Hallitukselta odotetaan koronakriisin hoidossa myös niin sanottua vihreää elvytystä. Sen ideana on vahvistaa kokonaiskysyntää ja samalla vähentää päästöjä joko suoraan tai epäsuorasti.

Neljättä lisätalousarviota esitellessään hallitus kertoi pääomittavansa ilmastorahastoa 350 miljoonalla eurolla. Liikenteen kehittämiseen hallitus esitti yli 750 miljoonaa euroa. Siitä suuri osa olisi raide- ja raitiotiehankkeita.

Toistaiseksi Kulmuni on puhunut varsin vähän siitä, minkälaista vihreää elvytystä hän kannattaa. Hallitusohjelmassa on kirjaus Kemi–Haaparanta-ratavälin sähköistämisestä, joka on olennainen hanke myös Kulmunin kotiseudulle.

Tärkeinä elvytystoimina Kulmuni pitää etätyön ja digitalisaation edistämistä. Moderniin infrastruktuuriin nopeine yhteyksineen on hänen mielestään syytä panostaa.

– Öljykattiloita pitää joka tapauksessa vaihtaa, että josko sitä voisi tehdä rivakammassa tahdissa elvytyksen myötä.  Tarvitaan investointeja uusiutuvaan energiaan ja esimerkiksi sähkönlataus- ja biokaasun tankkausverkostoon, hän lisää.

Lentoliikenteen tulevaisuudesta kysyttäessä Kulmuni mainitsee biokerosiinin ja sähköiset lennot.

Finnairista maailman edistyksellisin lentoyhtiö?

Maakuntalennoista kiistelyn sijaan Kulmuni haluaisi keskustelua myös siitä, kuinka Finnair voisi olla maailman edistyksellisin lentoyhtiö päästövähennystavoitteissa.

– Missä vaiheessa päästään biokerosiinilentoihin ja missä vaiheessa päästäisiin maan sisällä sähköisiin lentoihin? Oikeastaan heittäisin palloa myös Finnairin suuntaan.

Kulmunin ranskalainen kollega Bruno Le Maire totesi huhtikuun lopussa, että Air France-KLM-lentoyhtiön on vähennettävä huomattavasti kotimaanlentoja, joiden kesto on alle 2,5 tuntia ja joille on olemassa junayhteysvaihtoehto. Ranskan seitsemän miljardin euron tuki lentoyhtiölle olisi sidottu muun muassa tähän ehtoon.

Voisiko vastaava malli toimia Suomessa? Esimerkiksi Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen väliset lennot ovat kestoltaan lyhyempiä kuin kaksi ja puoli tuntia.

Kulmuni sanoo, ettei hän ole kuullut Ranskan mallista. Hän asettelee sanojaan:

– Omistaja ei puutu siihen, minkälainen lento-ohjelma yhtiöllä on. Se on puhtaasti operatiivista toimintaa. Siihen omistaja puuttuu, että meillä on hyvät yhteydet eri puolille Suomea.

– Mutta kyllä varmaan tulevaisuudessa, jos meillä on nopeat yhteydet Tampereelle ja Turkuun, niin kuluttaja on kingi.

Avustuksia vai lainaa EU:lta jäsenmaille?

Kulmunin haastattelua on jouduttu siirtämään eri syiden takia neljä kertaa. Siksi on yllättävää, että hän on saapunut tapaamiseen etuajassa.

Hän vaikuttaa kiireiseltä ja hieman pidättyväiseltä. Aina pienen tauon tullessa hän näpyttää puhelintaan. On selvää, että siihen tulee koko ajan viestejä.

Kulmuni antaa haastattelun päivää ennen kuin Euroopan komission antaa esityksensä 750 miljardin euron koronaelpymisrahastosta. Sillä on tarkoitus auttaa EU-maiden taloudellista jälleenrakennusta.

Etelä-Euroopan maista erityisesti Italia ja Espanja ovat kärsineet, eivätkä ne myöskään ole itse epidemiaa aiheuttaneet. Ranska ja Saksa esittivät jo aiemmin 500 miljardin euron elpymisrahastoa, josta EU-jäsenmaille jaettaisiin avustuksia.

EU-maiden yhteisvastuun lisäämiseen Kulmuni on suhtautunut varauksella. Useissa yhteyksissä hän on toistellut, että jokaisella maalla on vastuu omasta talouspolitiikastaan.

Avun haastattelun jälkeen Kulmunilla on puhelinkokous Itävallan valtiovarainministerin Gernot Blümelin kanssa. Itävalta kuuluu Hollannin, Tanskan ja Ruotsin kanssa ”nuukaan nelikkoon”, joka vastustaa EU:n yhteistä velanottoa.

Maiden mielestä tukea ei saisi antaa jäsenmaille avustuksena vaan lainana. Kulmuni sanoo tekevänsä neljän maan kanssa tiivistä yhteistyötä.

Kulmuni on suhtautunut EU-maiden yhteisvastuun lisäämiseen varauksellisesti. Jokaisella maalla on vastuu omasta talouspolitiikastaan, hän on toistellut eri yhteyksissä. Voivatko EU-maat Kulmunin mielestä ottaa yhteistä lainaa?

– Joku siitä aina vastaa. Näin mie ajattelisin. Ei ole olemassa mitään taikarahaa, jota voitaisiin ottaa, ja kukaan ei olisi siitä vastuussa. Täytyy aina miettiä myös se pahin skenaario, että mitä jos kaikki menee ihan pipariksi.

Kulmunin mielestä EU tarvitsee sen kaltaista yhteisvastuuta, että kaikki noudattavat yhteisiä sääntöjä.

EU:n avustuksille luotava ehdot

Kulmunin mielestä on luotava ehdot, jos rahaa aletaan jakaa: jäsenmaan olisi tehtävä uudistuksia ja reformeja niin, että sen kilpailukyky paranisi.

Hallitus on todennut, että Suomen intresseissä on vahva EU. Mutta kysymyksen voi esittää myös toisin päin: miten EU voi olla vahvempi, jos taloudellista yhteisvastuuta ei lisätä?

– Siinä on ideologinen, yhteiskuntapoliittinen ja filosofinen ero, Kulmuni sanoo.

–  EU:ssa täytyy olla sen kaltaista yhteisvastuuta, että kaikki noudattavat yhteisiä sääntöjä.

Kulmuni on hieman samantyyppisessä tilanteessa kuin valtiovarainministeriksi vuonna 2011 noussut Jutta Urpilainen (sd.). Finanssikriisin neuvottelijana Urpilainen istui euroryhmän pitkissä kokouksissa ja sai maineen kovan talouskurin kannattajana.

Henkilökohtaisessa elämässään Kulmunilla on yhteisvastuullista lainaa. Se on 244 000 euron asuntolaina, jonka hän on ottanut Metsäteollisuus ry:ssä johtajana työskentelevän puolisonsa Jyrki Peisan kanssa.

– Siinä on asunto panttina. Sitten jos ei enää tulla toimeen, asunto realisoituu.

Kulmunin on kerrottu omaksuvan nopeasti uutta tietoa. Valtiovarainministeriön finanssineuvos Marketta Henriksson kävi toukokuun lopussa Kulmunin kanssa läpi juuri saapunutta Euroopan komission esitystä koronaelpymisrahastosta.

Ihmisen turvallisuudentunne on tärkeä

Valtiovarainministeriön yhdellä virkamiehellä todettiin koronavirus. Sen lähemmäs covid-19-tauti ei Kulmunin henkilökohtaista elämää ole toistaiseksi tullut.

Koronakriisin aikana hallitus on Kulmunin mukaan tehnyt 12–16 tunnin työpäiviä. Jos päivä on ollut 12-tuntinen, se on ollut lyhyt. Kulmunilla on Helsingin Kruununhaassa työasunto, jossa hän asuu pääkaupungissa ollessaan.

Helsingissä hän on kaivannut luontoa ja hiihtämistä Lapin keväthangilla. Monesti töistä palautumiseen ovat riittäneet televisio, kirja tai lehdet. Edes uutisia ei tee silloin mieli katsoa, hän toteaa.

Viime joulukuussa Kulmuni julkaisi Instagramissa kyselyn siitä, pitäisikö al-Holin leiriltä Syyriasta tuoda kotiin vain suomalaiset lapset vai lapset sekä äidit. Kyselyä ei pidetty sopivana, ja Kulmuni sai osakseen arvostelua.

Suomen Kuvalehti kertoi tiistaina 2. kesäkuuta, että Kulmuni on saanut viestintäkoulutusta Harri Saukkomaan Tekir-yritykseltä lähes 50 000 euron edestä. Kymmenien tuhansien eurojen laskun maksoivat kaksi ministeriötä. Demokraatti kertoi 5. kesäkuuta, että poliisi on käynnistänyt asiasta esiselvityksen.

Kulmuni itse sanoo oppineensa koronakriisin aikana kriisin- ja paineensietokykyä.

– Jälkikäteen voi ajatella, että kaikenlaisia elämänvaiheita on tullutkin elettyä.

Yhteiskunnallisesti hän sanoo oivaltaneensa jotain perusarvoista: lopulta tärkeää on ihmisten turvallisuudentunne.

Johtajana Kulmuni sanoo mielellänsä yhteensovittavan näkemyksiä. Hän uskoo, että yhteiskunnallisessa keskustelussa on harvoin absoluuttisia totuuksia. – Ne ovat näkökulmaeroja.

Yksikään puolue ei halua rajoittaa ihmisten perusoikeuksia

Yksi erityinen tunnelmakuva on jäänyt Kulmunin mieleen koronakeväästä. Elettiin maaliskuun puoliväliä, kun Tanska pani rajansa kiinni.

– Muistan hetken, kun me viisikko ja muita keskeisiä ministereitä olimme pääministerin virka-asunnolla ja kävimme ensimmäisiä isoja toimia läpi. Silloin se konkretisoitui.

Kulmunin mukaan koronakriisi on hitsannut viisikkoa poikkeuksellisella tavalla yhteen.

– Ei mikään puolue halua ottaa lapsia pois koulusta tai rajoittaa ihmisten perusoikeuksia. Kun mennään sellaisiin juttuihin, kyllähän siinä ideologiset erot ovat kadonneet.

"Siis mullahan ei ole itselläni mitään vitsejä. Tiedän yhden vitsin ja senkin mie oon unohtanut."

Hallitusta lähellä olevasta lähteestä kerrotaan, että pääministerillä ja Kulmunilla on hyvä ja välitön keskusteluyhteys.

Toisenlaisiakin arvioita on ollut: Suomen Kuvalehti kertoi, että Sanna Marin olisi tuskastunut Kulmuniin ja epäilisi tämän kykyjä.

Toinen hallituksen työtä läheltä seuraava taho kuvaa, että Kulmunilla ei ole tapana sparrailla luovia ideoita yli puoluerajojen. Hän pysyttelee omiensa parissa.

Poliittista viestintää pitkään läheltä seurannut vaikuttaja arvioi, että Kulmunin esiintymisessä ja puheessa välittyvät tunteet, kun verrokkina on Sanna Marin. Pääministerin omaleimaisessa puhetavassa tunteet laitetaan jopa täysin sivuun.

Tavallisesti tunteet ja inhimillisyys tulevat poliitikkojen puheessa esiin pieninä mutta merkitsevinä eleinä ja reaktioina: katseina, kärsimättömyytenä ja joskus lyhytsanaisuutena. Toistaiseksi pääministeri kuitenkin vaikuttaa olevan hallituksen ainoa ministeri, jonka suosio on kasvanut koronakriisin aikana.

Kulmunista on sanottu, ettei hänellä ole tapana sparrailla luovia ideoita yli puoluerajojen. Hän pysyttelee omiensa parissa.

Katri Kulmunilla on yhteensovitettavaa myös siinä, kuinka paljon hänen kannattaa tunteitaan näyttää.

Suomalaisen valtiovarainministerin muottiin on perinteisesti mahtunut asiakeskeinen ja tiukka talousihminen.

Tunteet ja varainhoito eivät ole sopineet samaan kuvaan. Keskustan edellisestä puheenjohtajasta Juha Sipilästä eroa tekevälle Kulmunille tasapainoilu voi tuottaa päänvaivaa.

Antti Kurvinen ajattelee, että julkisuudessa Kulmunista on voinut saada tosikkomaisen kuvan.

– Katri kyllä heittää ihan, sanotaanko nyt näin, ronskiakin läppää tarvittaessa, hän sanoo.

Haastattelussa Kulmunilta ei vitsiä kuitenkaan irtoa.

– Siis mullahan ei ole itselläni mitään vitsejä. Tiedän yhden vitsin ja senkin mie oon unohtanut.

Katri Kulmuni

  • Syntynyt: 4.9.1987 Torniossa.
  • Asuu: Torniossa ja Helsingissä.
  • Perhe: puoliso Jyrki Peisa.
  • Ajankohtaista: neuvottelee EU:n elpymisrahastosta koronakriisissä.

Juttu on päivitetty versio Avun printtiversiossa ilmestyneestä Katri Kulmunin henkilöjutusta. Päivitys 3.6.2020 klo 8.04: Juttuun on lisätty tieto siitä, että Kulmuni on saanut noin 50 000 eurolla viestintäkoulutusta, jonka ovat maksaneet kaksi ministeriötä. Päivitys 5.6. klo 13.00: Juttua on muokattu ja siihen lisätty uusia tietoja Kulmunin Tekir-viestintäkohusta.

Julkaistu: 3.6.2020
Kommentoi »