Kansalaisraadin tilasi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa, ja raadin toteutti Turun yliopisto. Raadin osallistujat rekrytointiin 8 000:lle satunnaisesti valitulle suomalaiselle lähetetyllä kyselyllä. Tutkijat muodostivat raatiin ilmoittautuneiden joukosta satunnaisotannan ja kiintiöinnin avulla lopullisen raadin, johon osallistui 33 henkilöä. Raadissa oli näin ollen kattavasti edustettuina eri väestöryhmät iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutustaustan suhteen.
Kansalaisraadin arviot ilmastotoimista
Raadissa arvioitiin vuoteen 2035 ulottuvan ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvien toimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Näihin toimiin kuului yhteensä 14 erilaista päästövähennystoimenpidettä, jotka liittyivät asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan. Julkilausuma sisältää raadin arvion ehdotettujen toimenpiteiden reunaehdoista vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista sekä raadin esittämiä uusia ja täydentäviä toimenpide-ehdotuksia.
Julkilausumassaan raati nostaa esiin, että ilmastotoimet aiheuttavat kansalaisiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten vuoksi huolta, vaikka ilmastonmuutoksen hidastamiseksi halutaan toimia. Lausumassa korostuu tarve ottaa huomioon yksilölliset ja alueelliset erot ilmastosuunnitelman toimenpiteiden suunnittelussa.
Raati uudistaisi auto- ja ajoneuvoverotusta
Raadin mukaan ajoneuvoverotuksen tulee olla johdonmukaista ja perustua kaikilta osin ajoneuvon päästöihin, mukaan lukien käyttövoimavero. Autovero tulisi poistaa, jotta Suomen autokantaa saadaan uudemmaksi. Fossiilittomia polttoaineita käyttävien autojen verotusta tulisi keventää entisestään. Tällä hetkellä käytössä olevia ajoneuvoveron vapautuksia pitäisi laajentaa alueellisen oikeudenmukaisuuden mukaisesti. Esimerkiksi vuosittaisessa ajoneuvoverotuksessa tulisi ottaa huomioon alueelliset tekijät ja verotuksen taso voisi olla alueellisesti erilainen.
Polttoaineveroa ei tulisi nostaa
Raadin mukaan fossiilisten polttoaineiden verotusta ei pitäisi vielä nostaa, koska se osuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin, joilla ei ole varaa vaihtaa sähköautoon, mutta jotka kuitenkin autoa tarvitsevat. Polttoaineverotuksen nosto on oikeudenmukaista vasta silloin, kun käytettyjen sähköautojen hinnat ja tarjonta ovat samalla tasolla kuin fossiilisilla polttoaineilla kulkevat.
Myös biojakeluvelvoitteen muutosten hintavaikutukset huolettivat kansalaisraatia. Raadin mukaan biokaasun ja sähköpolttoaineiden eli sähköllä tuotettavien hiilineutraalien polttoaineiden riittävyys ja kotimainen huoltovarmuus on varmistettava, jotta estetään polttoaineiden hintojen arvaamaton tai äkillinen nousu. Ylipäätään jakeluvelvoitteen mahdollisesta nostamisesta johtuvaa hintojen nousua olisi valvottava ja tarvittaessa rajoitettava.
Sähköautojen hankintatuen uudistaminen, latausinfratuet ja romutuspalkkion uusiminen saavat kannatusta
Jotta hankitatuki voitaisiin toteuttaa oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti, pitäisi hankintatukea kohdistaa sekä uusiin että käytettyihin täyssähköautoihin sekä laajentaa tuki myös ladattaviin hybridiautoihin ilmastotavoitteisiin soveltuvin rajoituksin. Sähköautojen latausinfrastruktuurin kattavuutta lisäisivät myös valtion ja kuntien omien kiinteistöjen latausinfrainvestoinnit. Latausinfratuen edellytyksissä tulisi huomioida myös pienyritykset.
Raati suhtautui myönteisesti myös romutuspalkkion uusimiseen, mutta romutuspalkkioiden määrä tulisi rajata enimmillään kahteen kotitaloutta kohti per kampanja.
Kansaisraadin loppuraportti julkaistaan kesäkuussa
Raadin julkilausuma on esillä ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kokouksessa 3.5. ja sitä hyödynnetään myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa. Tutkijoiden kirjoittama kansalaisraadin loppuraportti valmistuu kesäkuussa 2021. Myös ilmastosuunnitelman luonnos valmistuu kesällä 2021.
