Tuulilasi

Tuulilasin pääkirjoitus: Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä

Tuulilasin pääkirjoitus: Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä
Kallis polttoaine on sivistysmaan merkki. Jos veroja ei kerättäisi, yhteiskuntamme olisi aika erilainen. Tiedättekö, missä bensa on kaikkein halvinta? Venezuelassa, Libyassa, Iranissa ja Syyriassa, kirjoittaa päätoimittaja Olli Koivusalo.
Julkaistu: 1.6.2022

Elämme merkillisiä aikoja, monellakin tapaa. Autokauppiaat tuskailevat toimitusvaikeuksien kanssa. Uusien autojen tehdastilauksiin on useiden kuukausien, jopa yli vuoden mittaiset jonot. Kysyntä on historiallisen kovaa, mutta tavaraa ei yksinkertaisesti pystytä toimittamaan. Koronasta, autoilun sähköistymisestä ja osin myös Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa johtuva komponenttipula ei ota hellittääkseen.

Uusmyynti on vaikeaa myös siksi, että kaupanteon yhteydessä on ollut tapana sopia vaihtoauton hinnasta. Nykyisessä inflaatioympäristössä välirahaa on hankala lyödä lukkoon, kun kukaan ei voi tietää, mikä on tilanne vaihtoautomarkkinoilla sitten joskus kuukausien kuluttua, kun asiakkaan uusi auto saadaan kilpiin.

Eipä käy kateeksi heitä, jotka työkseen autoja hinnoittelevat.

Ilmaiset kilometrit ovat totta

Merkillistä on sekin, että auton omistamalla voi tänä päivänä tienata rahaa. Vaihtoautojen hinnat ovat edelleen nousussa. Jos on sattunut vuosi sitten ostamaan uudehkon, vähän kuluttavan perheauton, ja ajokilometrejä on tullut mittariin kohtuudella, auton arvo on todennäköisesti noussut. Jopa niin paljon, että jos myyt autosi takaisin liikkeelle, voit saada siitä enemmän käteen kuin itse aikanasi maksoit.

Tämä on jotakin uutta ja ihmeellistä. Ilmaisia lounaita ei ehkä ole, mutta ilmaiset kilometrit ovat näköjään sittenkin mahdollisia.

Infaatiostahan tällainen tietenkin johtuu, mutta ei pelkästään siitä. Uusien autojen toimitusvaikeudet heijastuvat uudenkarheiden käytettyjen kysyntään. Keskustelen säännöllisesti automaahantuojien kanssa. He pitävät tilannetta täysin ainutlaatuisena. Historiasta ei löydy vastinetta nykytilanteelle.

Jos kerran upouuden auton saisi vasta vuoden kuluttua, moni on valmis maksamaan vähän ajetusta saman rahan – tai jopa enemmän.

Erityisesti tämä koskee sähköautoja. Syyn tiedämme.

Polttoaineen kallistumiseen muitakin syitä kuin sota

Tätä kirjoittaessani Suomessa oli koko EU:n kallein bensa ja toiseksi kallein diesel. Koska hinnat ovat jatkuvassa liikkeessä, tilanne voi juuri nyt olla toinen.

Mutta iso kuva tuskin on mihinkään muuttunut. Suomessa on EU:n ylivoimaisesti suurimmat välimatkat ja väestötiheys aivan toista luokkaa kuin Keski-Euroopassa tai jopa muissa Pohjoismaissa. Joudumme siis autoilemaan enemmän kuin muut, haluamme tai emme.

Koska kaikki sivistysmaat välttelevät Putinin veriöljyä, ero polttoaineiden hinnoissa ei selity sodalla. Suomessa pumppuhinnat ovat korkeammalla kuin muualla EU:ssa vain siksi, että täällä kerätään enemmän veroja.

Juuri nyt tilanne on tavallistakin skitsofreenisempi. Kun polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat nousevat, Suomen valtio on aina saamapuolella, kiitos 24 prosentin arvonlisäveron. Eli kun bensan litrahinta on pian euron kalliimpi kuin muutama vuosi takaperin, veropottiin kilahtaa jokaisesta tankatusta litrasta 24 senttiä entistä enemmän.

Kallis polttoaine on sivistysmaan merkki

Välihuomiona on hyvä todeta, että kallis polttoaine on sivistysmaan merkki. Totta kai – jos veroja ei kerättäisi, yhteiskuntamme olisi aika erilainen. Tiedättekö, missä bensa on kaikkein halvinta? Tässä listaa:

  1. Venezuela (0.03 euroa/litra)
  2. Libya (0.03)
  3. Iran (0.05)
  4. Syyria (0.32).

Tähän porukkaan emme tietenkään halua kuulua.

Jos ääripäistä pitää valita toinen, olkoon se sitten tämä kalliin bensan maailma. Kohtuudesta ja tolkusta pitää silti pystyä puhumaan.

"Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä", hoki Pelle Pelottoman keksimä puhuva koira Aku Ankalle 1950-luvun Carl Barks- klassikkosarjakuvassa. Voisiko paremmin sanoa.

Miksi nuorten autoilua halutaan lisätä?

Vielä yksi erikoinen asia. Ajokortti-ikää halutaan jostain syystä alentaa vuodella. Tähän asti kortin on voinut saada poikkeusluvalla mm. opiskelujen tai harrastusten takia. Käytännössä lähes jokainen hakija on ajoluvan saanut. Poikkeus on muodostunut säännöksi.

Tilannetta halutaan nyt selkiyttää lakimuutoksella. Jatkossa kaikki 17-vuotiaat saisivat ajokortin huoltajan suostumuksella, tosin muutamin rajoittein: ajo-oikeus ei olisi voimassa kello 00–05 välillä, eikä 17-vuotias saisi kyyditä kuin yhtä matkustajaa kerrallaan.

Onnettomuustilastojen valossa nuoret silti kypsyvät kuljettajiksi aivan yhtä hitaasti kuin aina ennenkin. 17-vuotiaat ovat alttiimpia kolareille kuin 18-vuotiaat. Ja 18-vuotiaat alttiimpia kuin 19-vuotiaat. Ja niin edelleen.

On vaikea käsittää, miksi juuri kaikkein nuorimmissa ikäryhmissä autoilua halutaan lisätä? Lieko kyseessä jokin katala vihreän siirtymän salajuoni? Että kun nuorena autoilevat itsensä pyörryksiin, vanhempana sitten polkupyöräily ja joukkoliikenne maistuvat.

3 kommenttia