Onko tässä Suomen synnytysturismin uusi keskus? Hittisairaala houkuttelee potilaita perhehuoneilla, sauna avoinna jopa puolisoille
Viime vuonna sairaalan 762:sta synnyttäjästä peräti 45 prosenttia saapui Kajaaniin maakunnan rajojen ulkopuolelta. Synnyttäjät löytävät Kainuuseen esimerkiksi Facebookin Synnytä Kajaanissa -sivuston avulla.
Vauva on vain yhden päivän ikäinen. 30-vuotias Mari Sihvonen istuu nahkasohvalla ja syöttää vastasyntynyttä.
Puoliso Janne Sihvonen, 33, pakkaa tavaroita laukkuihin Kainuun keskussairaalaan perhehuoneessa, joka muistuttaa tilavaa hotellihuonetta. Kodikkuutta lisää takaseinän suuri, lattialta kattoon ulottuva kuva kukkaniitystä.
Perhe pääsee iltapäivällä kotiin, jos lääkärintarkastuksessa ei ilmene mitään hälyttävää. Koti ei kuitenkaan sijaitse Kainuussa vaan Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla – kokonaan toisessa maakunnassa.
– Tosi moni haapajärvinen tuttavani on synnyttänyt Kajaanissa. Kaikki ovat olleet tosi tyytyväisiä kokemaansa, Mari sanoo.
– Päällimmäinen syy Kajaaniin tuloon oli tieto siitä, että Kajaanissa jokainen saa perhehuoneen, sanoo Janne.
Taustalla ympärivuorokautisen päivystyssairaalan kohtalo
Kaikille synnyttäjille tarjottavat perhehuoneet ovat Kainuun keskussairaalan tuore keksintö houkutella synnyttäjiä Kajaaniin.
Synnyttäjiä kosiskellaan muun muassa Synnytä Kajaanissa -Facebook-sivuston avulla. Siellä on kauniita kuvia perhehuoneista, supistuskipuja lievittävästä ammeesta ja jopa saunasta. Saunan tehtävä on rentouttaa ja edesauttaa synnytyksen käynnistymistä. Myös puolisot saunovat usein synnytyksen jälkeen. Mitoiltaan sauna on oikean kerrostalosaunan kokoinen.
Perhehuoneita on kymmenen. Niiden lisäksi keskolassa eli vastasyntyneiden teho-osastolla on kolme perhehuonetta.
Viime vuonna sairaalan 762:sta synnyttäjästä peräti 45 prosenttia saapui Kajaaniin maakunnan rajojen ulkopuolelta Ylivieskan ja Iisalmen seuduilta sekä Kuusamosta.
– Ilman heidän panostansa ympärivuorokautisen päivystävän sairaalan pyörittäminen olisi ollut vaakalaudalla, kertoo Kainuun keskussairaalan synnytysten ja naistentautien ylilääkäri Ritva Keravuo.
Viisi ihmistä synnytti viime vuonna matkalla
Sihvosten kotoa Haapajärveltä on suunnilleen kahden tunnin automatka Kajaaniin, Ouluun ja Kokkolaan. Haapajärvi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen eli Oulun yliopistosairaalan vastuualueeseen, mutta synnyttäjät voivat itse valita, missä lapsensa synnyttävät.
Sihvosten kohdalla vaaka kallistui Kajaaniin.
Eniten heitä molempia hermostutti pitkä ajomatka kotoa Kajaaniin. Viime vuonna Kainuuseen matkanneista synnyttäjistä viisi synnytti ambulanssissa.
Moni kauempana asuva saapuu useita päiviä ennen laskettua aikaa Kajaaniin tuttavan luokse tai hotelliin. Näin tekevät etenkin monisynnyttäjät, joilla lapsi voi tulla maailmaan nopeasti.
Aiemmin Sihvosten kodin lähin synnytysosasto sijaitsi Oulaskankaan sairaalaan synnytysosastolla, mutta se suljettiin ministeriön päätöksellä vuoden 2019 alussa.
Oli valitettavaa, ettei Oulaskankaan synnytystoimintaa saatu jatkaa, totesi OYS:n johtajaylilääkärin viransijainen Juha Korpelainen lehdistölle Oulussa vuonna 2018.
Sen jälkeen Oulun yliopistollisen sairaalan johdolle tuli yllätyksenä, etteivät Ylivieskan seudun synnyttäjät tulleetkaan sankoin joukoin Ouluun synnyttämään, kuten oli varauduttu. Kajaanin imu on ollut yllättävän hyvä.
Vuonna 2021 Kajaanissa syntyi THL:n tilastojen mukaan 817 lasta. Lasten määrä kasvoi edellisvuodesta 23 prosentilla, mikä oli kovin kasvuluku Suomen synnytyssairaaloista.
Toiseksi ylsi 22,4 prosentin kasvulla Lohjan sairaala. Kajaanin keskussairaalan syntyneiden lasten määrän kova kasvu selittyy juuri maakunnan ulkopuolelta Kajaaniin matkaavilla synnyttäjillä.
Esikoinen syntyi Oulussa
Sihvosen perheen esikoinen syntyi Oulussa, kun molemmat vanhemmat olivat siellä valmistumisen jälkeen töissä. Mari oli synnytyksen jälkeen ensimmäisen yön vierihoito-osastolla huoneessa, jossa oli kolme äitiä vauvansa kanssa.
Perhehuonetta ei ollut heille ruuhkan vuoksi heti saatavissa. Koronarajoitusten vuoksi Janne ei voinut jäädä Marin kanssa hoitamaan esikoistaan vaan lähti aamuöisen synnytyksen jälkeen kotiin.
– Silloin olin ensi kertaa yksin vauvan kanssa. En ollut ikinä käsitellyt vauvoja, Mari sanoo.
Myös Pyhäjärveltä Oulun sijaan Kajaaniin 6. lastaan synnyttämään saapunut Tanja Kinnunen, 40, kehuu perhehuoneen ja puolison avun merkitystä.
– Olimme mieheni kanssa synnytyssalissa perjantaiaamusta lauantain puolelle aamuyöhön. Lääkäri päättyi lopulta kiireelliseen sektioon, jossa isä sai olla mukana, hän kertoo.
Osaston seinällä on pieni taulu, johon on ripustettu kuluvalla viikolla syntyneiden lasten merkiksi kolme pientä sukkaa. Kaikkien kolmen lapsen vanhemmat ovat Kainuun ulkopuolelta.
– Haen äidille ruokaa, kertoo tarjotinta kantava tuore isä Esa Ryynänen Pyhäjärveltä.
Keskoskaappikin voidaan siirtää perhehuoneeseen
Keskosena syntyvä tai tehohoitotarkkailussa oleva lapsi hoidetaan Kajaanissa myös mahdollisuuksien mukaan vauvatehon perhehuoneessa, joita on kolme kappaletta.
– Keskoskaappi voidaan siirtää perhehuoneeseen, jossa on monitorivalvonta. Näin vanhemmat pääsevät ja uskaltavat lähteä hoitamaan vauvaa nopeammin kuin jos lapsi olisi tehovaiheen erossa vanhemmistaan, kertoo kätilö Eliisa Korhonen.
– Näin varhainen vuorovaikutus syntyy vauvan kanssa helpommin ja aikaisemmin, hän jatkaa.
Korhonen sanoo, että perhehuoneessa vanhemmilla on levollinen mieli, kun lapsi on lähellä. Vuorovaikutus heijastuu myös lapseen.
– Ennen kaikkea keskosvauva on ihokontaktin ansiosta parempivointisempi kuin jos vauva olisi erillään äidistään. Se näkyy monitorin syke- ja hengitystaajuusarvoissa, kätilö Henna Pernu kertoo.
Äiti ja lapsi kotiutetaan Kajaanissa tavallisesti kahden vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Sama käytäntö on muissakin sairaaloissa.
Perhehuoneiden määrää lisätään myös muualla Suomessa
Kajaanilaisten tapa ”palvella” asiakkaita eli synnyttäjiä omaksuttiin ylilääkäri Keravuon mukaan noin viisi vuotta sitten vanhan sairaalan aikaan.
Synnytysten ja naistentautien osaston henkilökunta pääsi mukaan suunnittelemaan uuden Kajaanin keskussairaalaa, joka otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa.
Henna Pernu ja Eliisa Korhonen esittelevät uudenkarheaa vesiallasta.
– Lämpimässä vedessä supistuksia on usein helpompi ottaa vastaan, osa synnyttää veteen ja osa nousee ammeesta pois ennen vauvan syntymää, kätilö Henna Pernu kertoo.
Myös muissa Suomen sairaaloissa lisätään perhehuoneiden määrää kasvaneen kysynnän vuoksi. Suomessa on 23 synnytyssairaalaa, joista suurin on HUSin Naistenklinikka.
– Perhehuoneita ei riitä kaikille, kertoo Helsingin Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskinen.
Naistenklinikalla on tällä hetkellä 23 perhehuonetta. Sen lisäksi toisella osastolla on tilanteen mukaan käytössä yhdestä kuuteen perhehuonetta. Remontissa huoneiden määrää on tarkoitus lisätä.
OYS:n Ouluun valmistuvassa uudessa sairaalassa kaikki paikat ovat perhehuoneissa, kun nyt perhehuoneita on vain muutama.
Kuopion yliopistosairaala on ollut puolestaan edelläkävijä lastentehon yhteyteen rakennetuilla perhehuoneilla.
Villasukkia lahjoituksina
Perhehuoneissa on omat kylpyhuoneet, lepotuoli rauhallisia imetyshetkiä varten ja lämpöpatjalla varustettu vauvan hoitopöytä. Jokaisessa huoneessa on pieni jääkaappi, johon voi laittaa omia eväitä.
– Vei oman aikansa oppia luottamaan siihen, että vanhemmat pystyvät hoitamaan vauvansa itse, sanoo Kainuun keskussairaalan apulaisosastonhoitaja Auli Kurkinen.
Käytävän ikkunalla on pitkä rivi vauvalle sopivia villasukkia.
– Villasukkia saamme lahjoituksena yksityisiltä henkilöiltä ja yksityisiltä, kuten Paltamon Vaarankylän mummuilta, kätilö Pernu sanoo.
Kajaanissa hoidetaan synnytykset 32. raskausviikosta alkaen. Ennen sitä syntyvät keskoslapset ohjataan yliopistosairaalaan joko Ouluun tai Kuopioon.
– Myös pienet sairaalat voivat hoitaa synnytyksiä hyvin ja menestyksellä. Hyvä kello kuuluu Kajaanista kauas. Aluesairaaloiden alasajo oli poliittinen päätös, joka ei perustunut lääketieteeseen, ylilääkäri Keravuo sanoo.
Viime vuonna kuudessa Suomen synnytyssairaalassa ei ylletty sosiaali- ja terveysministeriön rajaan, joka on vähintään tuhat synnytystä vuodessa. Kajaanissa ei siihen ylletty. Rajan ylitti 17 sairaalaa. Ukkoutuvan Kainuun kohdalla tuhannen synnytyksen rajassa on vielä joustettu.
Kainuussa väestön keski-ikä on 47,6 vuotta, kun muualla Suomessa se on 43,6. Lähes joka kolmas kainuulainen on täyttänyt 65 vuotta.
Oikaisu 25.4.2023 klo 16.23: Jutussa väitettiin virheellisesti, että Kajaanissa hoidettaisiin synnytykset raskausviikosta 36 lähtien. Oikea viikkoraja on 32.
Joka kolmas lapsi syntyi HUS:n sairaaloissa
Synnytyksiä oli vuonna 2021 yhteensä 49 069 ja syntyneitä lapsia yhteensä 49 726.
Useampi kuin joka neljäs (28,1 %) lapsi syntyi HYKS:n sairaaloissa (Naistenklinikka ja Jorvin sairaala) ja joka kolmas (35,4 %) HUS:n sairaanhoitopiirin sairaaloissa (HYKS, Hyvinkään ja Lohjan sairaalat).
Kuudessa sairaalassa oli vuonna 2021 alle tuhat synnytystä, mikä on sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2015 asettama raja synnytystoiminnalle.
Rajaan eivät yltäneet Etelä-Karjalan keskussairaala (Lappeenranta), Lapin keskussairaala (Rovaniemi), Länsi-Pohjan keskussairaala (Kemi), Kainuun keskussairaala (Kajaani) ja Mikkelin keskussairaala sekä Ahvenanmaan keskussairaala (Maarianhamina).
