Apu

Kaivokset Suomessa: Mitä tarkoittaa valtaus? – Kuka saa perustaa kaivoksen? – Miten kansalainen voi vaikuttaa? – 9 kysymystä

Kaivokset Suomessa: Mitä tarkoittaa valtaus? – Kuka saa perustaa kaivoksen? – Miten kansalainen voi vaikuttaa? – 9 kysymystä
Kaivos muuttaa ympäristöä peruuttamattomasti. Siksi se herättää tunteita ja kysymyksiä. Tässä vastauksia.
Julkaistu: 29.7.2021

1 Mistä malmia saa etsiä?

Jos malminetsinnässä ei ylitetä jokamiehenoikeuden rajoja, se ei vaadi lupaa. Tällaista puuhaa kutsutaan kaivoslaissa etsintätyöksi.

Monesti malminetsintä- tai kaivosyhtiöt varaavat malminetsintäalueen. Varaamisella voi varmistaa, ettei kukaan muu voi hakea varatulle alueelle malminetsintälupaa.

Varaushakemus tehdään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille, joka vastaa kaivosasioista. Varaus on voimassa kaksi vuotta. Varatulle alueelle voi hakea malminetsintälupaa. Sillä saa selvittää esimerkiksi kallioperän laatua. Malminetsintälupa-alueen maista pitää maksaa korvaus maanomistajalle. Korvaus on aluksi 20 euroa hehtaarilta vuodessa ja nousee vuosien mittaan. Etsintälupa on voimassa 15 vuotta.

2 Saako malmia etsiä suojelualueelta?

Jokamiehenoikeuksiin rajautuva etsintätyö on sallittua myös suojelualueilla. Suojelualueille on myös tehty etsintävarauksia ja niille on myönnetty malminetsintälupia.

Luvituksesta vastaavan Tukesin sivuilta löytyvät malminetsintään liittyvät lupapäätökset. Lisäksi sieltä pääsee karttapalveluun, jossa eriasteiset luvat näkyvät Suomen kartalla. Siinä etsintälupia voi myös verrata suojelualueisiin.

Suojelulalueiden luvissa voidaan rajoittaa sitä, mitä maastossa saa tehdä, tai kieltää tutkiminen tiettyyn vuodenaikaan. Osalle suojelualueista malminetsintään tarvitaan Tukesin lisäksi lupa myös ympäristöministeriöltä.

Natura-alueelle Tukes ei voi myöntää lupaa, jos ympäristöviranomainen vastustaa luvan antamista. Tunnetuimpia esimerkkejä malminetsinnästä suojelualeella on Natura­-ohjelmassa suojellun laajan Viiankiaavan tapaus Sodankylässä. Kaivoksen perustaminen suojelualueille on hyvin vaikeaa. Esimerkiksi Naturan purkaminen kaivoksen vuoksi vaatisi hyvin painavan tarpeen ja maan hallituksen päätöksen.

3 Mikä on valtaus?

Aiemmin puhuttiin malminetsintä­luvan sijaan valtauksesta. Kyse onkin tietyn maa-alueen valtaamisesta mahdolliselle kaivostoiminnalle: Jos vaikkapa tietyllä firmalla on malmin­etsintälupa tietylle alueelle, sillä on etuoikeus hakea alueelle kaivoslupaa. Toisaalta suurin osa malminetsintäluvista ei johda kaivoksen perustamiseen. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Saku Vuori arvioi Ylellä, että yksi tuhannesta etsintäluvasta johtaa kaivokseen.

4 Miksi kaivokset ovat haitaksi vesistölle?

Kaivoksissa käytetty vesi saastuu ja on siksi ongelma. Lisäksi kaivoksista on pumpattava niihin kallioperästä tulevaa vettä. Ongelmia voi tulla myös siitä, että kaivosalueelle satava vesi likaantuu alueella ja sekoittuu kaivoksen jätevesiin. Näin kävi Talvivaaran kaivoksella Kainuussa 2010-luvulla.

Kaivosten aiheuttamia ympäristöhaittoja rajoitetaan ympäristöluvalla. Siinä määritellään se, miten paljon haittaa kaivos saa aiheuttaa ympäristölle. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi raja-arvoja jätevesien haitta-ainepitoisuuksille.

Joskus kaivostoiminnasta aiheutuvia haittoja on vaikea arvioida etukäteen: esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen luvitusvaiheessa kiinnitettiin huomiota mahdollisiin raskasmetallipäästöihin, mutta suurin ongelma syntyikin todellisuudessa kaivoksen käsiteltyjen jätevesien sulfaattipitoisuudesta.

5 Kuinka paljon työpaikkoja kaivoksista on syntynyt?

Valtioneuvoston vuonna 2018 teettämän selvityksen mukaan kaivosala työllistää Suomessa suoraan ja välillisesti noin 13 000 ihmistä. Se on noin puoli prosenttia Suomen työllisistä. Kaivosten työllisyysvaikutus on suhteellisesti suurempi maamme pohjoisosissa. Välillisesti kaivoksista syntyy työpaikkoja esimerkiksi metallinjalostukseen.

6 Mitä Suomesta louhitaan ja mitä täältä voi löytyä?

Suomessa toimii tällä haavaa yhdeksän metallikaivosta ja kolmisenkymmentä muuta kaivosta. Niistä louhitaan metallimalmeja, teollisuusmineraaleja, teollisuuskiviä, vuolukiviä sekä koru- ja jalokiviä. Suomen kallioperässä on hyvin monenlaisia metalleja, myös radiaktiivisia, kuten uraani ja torium.

Kaivossuunnitelmissa havitellaan nykyään monesti monimetallikaivoksia. Esimerkiksi Talvivaara-Terrafamen kaivos on periaatteessa nikkelikaivos, mutta on tuottanut toimintansa aikana enemmän sinkkiä. Kaivoksella haluttaisiin tuottaa myös uraania.

7 Kuka kaivoksista hyötyy?

Jos kaivos tekee voittoa, tuotto menee kaivoksen omistajalle. Suomessa ei ole voimassa louhinta- tai kaivosveroa, vaikka sellaisesta on ajoittain keskusteltu. Kaivoksia verotetaan samoin kuin yrityksiä ylipäänsä: ne joutuvat maksamaan voitostaan yhteisöveroa. Valtio siis voi hyötyä kaivoksista.

Kaivokset tuovat työpaikkoja. Jos kaivoksen työntekijät asettuvat kuntaan asumaan, kunta saa kannettua heidän palkoistaan tuloveroa. Kaivostoiminta poikii työtä myös kuljetukseen, jalostukseen ja niin edelleen. Näiden vaikutusten tarkka arviointi on kuitenkin varsin vaikeaa.

Suomessa malminetsintä on melko helppoa, sillä valtiovalta on perinteisesti halunnut edistää maan luonnonvarojen hyödyntämistä. Kaivoksen luvittaminen voi kestää kuitenkin pitkäänkin. Esimerkiksi Kolarin Hannukaisen kaivos on ollut vireillä jo 12 vuotta. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan kaivoslain uudistusta.

8 Kuka kaivoksen saa perustaa?

Lupaa kaivoksen perustamiseen saa hakea täysi-ikäinen henkilö, jolla on asuinpaikka Euroopan talousalueella. Lupaa voi hakea myös yhteisö, käytännössä yritys, tai säätiö. Yleensä hakija on yritys. Yrityksen ei tarvitse olla suomalainen, kunhan sillä vain on tytäryhtiö Suomessa tai muualla EU:n alueella.

9 Miten kansalainen voi vaikuttaa kaivoksen perustamiseen?

Malminetsinnän ja kaivosten luvitus on julkista. Lupakäsittelyiden eri vaiheissa kansalaisella on mahdollisuus antaa lausuntonsa asiasta, tietyissä tilanteissa myös valitusoikeus.

Yhä tärkemmäksi on tullut kaivostoiminnan niin sanottu sosiaalinen toimilupa. Sillä tarkoitetaan sitä, että paikallisten ihmisten olisi hyvä olla enimmäkseen kaivoksen kannalla, jos sellainen alueelle halutaan.

Kun Päijänteen malmin etsintähanke sai kielteistä julkisuutta tänä keväänä, etsintäyhtiö veti pois malminetsintävarauksensa. Paikallisten mielipiteet voivat olla jakautuneita. Esimerkiksi Hannukaisen kaivoshanke Lapissa saa enemmän kannatusta kuntakeskuksesta Kolarista kuin matkailusta elävästä Äkäslompolosta.

Lähteet: mm. Valtioneuvoston toimialaraportti kaivosalasta, Tukesin ja TEM:in verkkosivut, kaivoslaki.

Juttua muokattu 30.7. klo 10: Maaperä korjattu kallioperäksi.

Kommentoi »