Apu

Kaivos Savukoskelle vai ei? – "Ehkei tämä Suomen Kongo ole, mutta kovia se on kokenut"


Itä-Lapin Savukoskelle yli 50 vuotta suunnitteilla ollut Soklin kaivoshanke on kaatunut monta kertaa, mutta jälleen kaivosyhtiön tavoitteena on viedä se maaliin. Osalle paikallisista kaivos olisi kunnan ja työpaikkojen pelastus, toisille Suomen Kongo, joka pilaisi erämaat, elinkeinot ja veisi hyödyt muualle. Sokli jakaa täällä perheitäkin.
Kuvat Kimmo Ohtonen

On harmaa, kolea syysaamu Itä-Lapissa. Aurinko hehkuu paksujen sadepilvien takana. Korvatunturille vievän hiekkatien rinnalla Kemijoki virtaa pysäyttämättömällä voimalla.

Aimo Kakkinen, 85, astelee kalasaaliinsa kanssa joen törmältä samalla, kun poronelikko ilmestyy männiköstä. Eläimet tuijottavat hetken tuttua miestä ennen kuin ylittävät tien ja katoavat taimikkoon.

Tämän tien varrella Aimo Kakkinen on asunut ikänsä. Jos jatkaa tätä pitkin pohjoista kohti, saapuu lopulta Korvatunturille, joulupukin kotiin. Tie vie myös Soklin kaivosalueelle. Se taas ei ole monelle suomalaiselle ainakaan vielä kovin tuttu.

Isä ja poika eri linjoilla

Sisällä tuvassa Aimon poika vetää takkia ylleen, mutta haluaa ennen työmatkalle lähtöään sanoa pari valittua sanaa.

– Ehdoton ei kaivokselle! Siihen loppuisi poronhoito, ja kaivos tekisi Itä-Lapista Suomen Kongon, poromies Pekka Kakkinen toteaa ennen kuin marssii ovesta ulos.

Aimo istahtaa keittiön pöydän ääreen ja naurahtaa hyväntuulisesti. Hän on poikansa kanssa asiasta eri mieltä. Hän kannattaa kaivosta, vaikka toteutuessaan se muuttaisi radikaalisti kaivostien varrella asuvan Kakkisen perheen elämän.

Jos Soklin kaivos avattaisiin, malmirikastetta kuskaavat rekat jyräisivät vartin välein 40 metrin päässä Kakkisten talosta. Se tarkoittaa miltei 300:a rekkaa vuorokaudessa. Yötä päivää. Ainakin niiden 20 vuoden ajan, jotka kaivos olisi toiminnassa. Aimoa rekkojen aiheuttama melu ja häiriö hirvittävät, mutta hän hyväksyisi hankkeen yhteisen hyvän nimissä.

– Tänne on saatava kunnon työtä. Muuten Savukosken kunnan toiminta tulee loppumaan. Sokli olisi niin iso työmaa, että se antaisi työtä ja leipää ihmisille ainakin 20 vuodeksi, Aimo tuumii, kun hänen vaimonsa Raili tarjoilee kahvia.

Savukoski on talousongelmissa. Viime vuonna kunnan talous oli arviolta noin puoli miljoonaa euroa miinuksella, ja kunnan 70:ää työn­tekijää odottaa talouden tasapainottamisen nimissä käytävät yt-neuvottelut.

Reilun tuhannen asukkaan kunnassa työttömyysaste on 17 prosentin tietämissä maakunnan korkein. Lapin keskiarvo on 10,9 prosenttia.

Savukoski, maamme harvaan asutuin kunta, on nykymenolla vaarassa luisua talouskriisiin.

Raili ja Aimo Kakkinen asuvat Sokliin vievän tien varrella. Jos kaivos toteutuu, miltei 300 malmirikasterekkaa ajaisi päivittäin tästä ohi. Pariskunta kannattaa silti kaivoshanketta.

Kariutunut ratahanke

Vuonna 2015 valtio sitoutui rahoittamaan Soklin kaivoshankkeeseen liittyviä rikasteiden kuljetuskustannuksia yhteensä 140 miljoonalla eurolla.

Se tarkoittaa, että rikasteet kuljetettaisiin kaivokselta Kemijärvelle rautatien sijasta maanteitse.

Valtio päätyi ratkaisuun siksi, että selvitysten mukaan rautatieinvestointi olisi tullut liian kalliiksi. Perusteluiden mukaan rata olisi rakennettu pelkästään kaivoksen tarpeita varten, kun maantien mittavista kunnostuksista hyötyisivät myös paikalliset.

Aimo Kakkinen on silti pettynyt siihen, että ratahanke kariutui.

– Kyllä se rata olisi ollut paras vaihtoehto niin meidän kuin poikani poronhoidon kannalta. Olisihan se myös vähemmän saastuttava vaihtoehto.

Onko kaivoshanke aiheuttanut kitkaa Aimon ja Pekan välillä, varsinkin, kun isä ja poika asuvat puolisoineen saman katon alla?

– Kyllä tässä ollaan oltu asiasta eri mieltä sulassa sovussa. Näin se täällä menee, kuntalaisten mielipiteet ovat jakautuneet voimakkaasti kahtia, Aimo arvioi.

Pitkäaikainen hanke

Soklin kaivoshanke on ollut vireillä jo yli viisi vuosikymmentä. Malmio löydettiin vuonna 1967.

Aluksi kaivosoikeudet omisti Rautaruukki, myöhemmin Kemira. Molempien toimijoiden yritykset saada kaivostoiminta kunnolla käyntiin kariutuivat miljoonainvestoinneista huolimatta. Vuodesta 2007 lähtien kaivosoikeudet ovat kuuluneet norjalaiselle lannoitejätti Yaralle.

Vanhoja kaivauksia Soklin kaivosalueella. Kaivos-hanke on ollut vireillä jo yli viisi vuosikymmentä. Toteutuessaan Soklin kaivos olisi Suomen suurin avolouhoksena toimiva fosforikaivos. Kaivosoikeudet omistavan Yaran mukaan kaivoksesta tulisi seutu­kunnalle merkittävä työllistäjä ainakin 20 vuodeksi.

Toteutuessaan Soklin kaivos olisi Suomen suurin avolouhoksena toimiva fosforikaivos. Fosfaattia käytetään lannoitteiden valmistukseen, eli sitä hyödynnetään osana ravinnontuotantoa. Itse louhinta-alue olisi noin kolmen neliökilometrin kokoinen, mutta koko kaivospiiri kattaisi 59 neliökilometrin kokoisen alueen.

Yara-yhtiö on jo sijoittanut Soklin kaivoshankkeeseen tutkimusten, luvitusten ja muiden töiden vuoksi noin 18,5 miljoonaa euroa.

Keväällä 2017 Savukosken valtuuston enemmistö hyväksyi Soklin kaivoksen asemakaavan äänin 11–5.

Tällä hetkellä kaivoksen yleiskaava on lainvoimainen, mutta asemakaava ei.

Potentiaalisia työpaikkoja

Kesällä 2018 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (Avi) myönsi hankkeelle ympäristö- ja vesitalous­luvan, mutta se ei ole lainvoimainen, koska siitä on valitettu ja asia on hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Käsittely voi kestää vuodesta kahteen.

Kaivoshankkeen johtaja Eero Hemming kertoo puhelimitse, ettei lopullista päätöstä hankkeen toteuttamisesta ole vielä tehty.

– Aktivoimme teknis-taloudelliset selvitykset uudelleen menneenä keväänä ja nyt päivitämme vanhoja kannattavuusselvityksiä. Varsinainen investointipäätös on määrä tehdä vuoden 2021 loppuun mennessä.

Hemmingin näkemyksen mukaan kaivos olisi ratkaisu talousvaikeuksien ja työttömyyden riivaaman kunnan ongelmiin.

Yhtiön arvion mukaan työllisyysvaikutus on noin 2 000 pysyvää työpaikkaa. Kaivos työllistäisi suoraan 500 henkilöä, minkä lisäksi epäsuoria työpaikkoja syntyisi 1 500.

– Jos Soklin kaivoshanke toteutuu, investoinnin suuruus on noin miljardi euroa. Toivomme, että saisimme mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa Itä-Lapista. Kaivoshanke parantaisi selvästi alueen elinvoimaa ja lisäisi paikallisia palveluja, koska investoinnin heijastusvaikutukset olisivat merkittävät, Hemming sanoo.

Poronhoitajat pitävät hanketta uhkana

Niko Lakela, 41, ei ollut vielä syntynyt, kun Soklin malmiesiintymät löydettiin ja kaivostoiminta käynnistyi.

Aimo Kakkisen tavoin hän on viettänyt koko elämänsä tällä seudulla.

Savukoskelainen poromies ja matkailuyrittäjä Niko ­Lakela seisoo suon laidalla, joka jäisi ­kaivoksen alle. ­Hänen mukaansa ­kaivos tuhoaisi nykymuotoisen poronhoidon ja pilaisi alueen luontoimagon.

Lakela on poronhoitaja ainakin viidennessä sukupolvessa ja hoitaa nykyään porojaan yhdessä isänsä kanssa. Hän ei allekirjoita Aimon näkemystä, jonka mukaan kaivoshanke olisi alueen pelastus, päinvastoin. Lakelan mukaan kaivostoiminta toisi työpaikkoja, mutta se myös veisi niitä näivettämällä porotaloutta ja matkailua.

Julkisessa keskustelussa Soklin kaivoshanketta ovat vastustaneet äänekkäimmin alueen poronhoitajat, joita on paliskunnassa osakkaina 176. Lakela kertoo, että kaivos katkaisisi koko itäpuolen palkisen porojen luontaisen vuosikierron.

– Porojemme talvehtimisalueet ovat kaivoksen pohjoispuolella, mistä ne vaeltavat kevääksi vasomaan kaivoksen eteläpuolelle. Porojen luontainen vuosikierto vaelluksineen häiriintyisi totaalisesti.

Kemin-Sompion paliskunta on sekä pinta-alaltaan että poromäärältään Suomen suurin paliskunta. Suurin sallittu poromäärä on 12 000, mikä perustuu paliskunnan nykyiseen 5 708 neliökilometrin pinta-alaan. Kaivoksen toteutuessa sen alle jäisi noin 60 neliökilometriä paliskunnan laidunalueita.

– Laidunalueen pienennyttyä meidän tulisi vähentää poromäärää, mikä heikentäisi tulopohjaamme. Tällä olisi vuorostaan suora vaikutus paikallisten lapsiperheiden elämään, koska suurin osa perheistä on kytköksissä porotalouteen, Lakela toteaa.

Kaivosjohtaja Eero Hemmingin mukaan porojen laidunkierrolle koituvat ongelmat on otettu huomioon.

– Olemme pienentäneet kaivosalueen kokoa alun perin suunnitellusta. Olemme myös pyrkineet erityisesti turvaamaan porojen liikkumisen pohjois–eteläsuunnassa niiden luontaisen laidunkierron mukaisesti. Olemme suunnitelleet poistovesiputkia maan alle sekä rikastushiekkaputken ylityspaikkoja, jotta ne eivät olisi porojen liikkumisen esteinä. Jatkamme keskustelua löytääksemme lisää poroelinkeinoa helpottavia ratkaisuja, kun kaivossuunnitelmat tarkentuvat, kaivosjohtaja Hemming sanoo.

Kaivos vaikuttaisi todennäköisesti matkailuun

Kuten monet muutkin poromiehet, Niko Lakela on myös matkailuyrittäjä. Lakelan yritys tarjoaa ulkomaalaisille turisteille majoitusta ja elämysmatkoja Itä-Lapin erämaamaisemissa.

– Talvisin järjestämme poro- ja huskyajeluita sekä moottorikelkkailua. Pilkkiminen ja lumikenkäily on myös suosittua. Kesäisin matkailu on pienimuotoisempaa ja painottuu aktiviteetteihin UKK-puistossa ja erämaa-alueilla.

Lakelan matkailutoiminta on kasvanut viime vuosien aikana. Vuonna 2009 hän osti yhdessä kolmen kollegansa kanssa kunnalta hotelli-ravintola Samperin Savotan päähotellin. Myöhempien laajennusinvestointien ansiosta yrityksen majoituskapasiteetti on nykyään sata vuodepaikkaa.

Tällä hetkellä matkailun sesonkiaika kestää joulukuusta maaliskuuhun, ja silloin Samperin Savotta on täynnä pääosin ranskalaisia ryhmiä. Muuten hotellissa on hiljaisempaa. Yrittäjä myöntää, että matkailuyritys hyötyisi merkittävästi Soklin kaivoksesta. Jos kaivos tulisi, olisivat majoitustilat tupaten täynnä ympäri vuoden.

Savukoski on maamme harvaan asutuin ­kunta. Soklin kaivosta kaavaillaan näihin maisemiin, erämaaluonnon keskelle, Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön luonnonpuiston väliin.­ Alueella on nyt käynnissä arkeo­logiset esihistorialliset kaivaukset. Asutusta seudulla on ollut jo noin 10 000 ­vuotta.

– Olisihan kaivoksen tulo hotellimme näkökulmasta tuottoisaa, mutta näitä asioita pitää tarkastella pitkäjänteisemmin. Kun katsotaan, mikä kaivoksen todellinen hinta olisi kuntalaisille ja alueen luonnolle, ei se olisi sen arvoista.

Lakelan mukaan Itä-Lapissa on valtavasti hyödyntämättömiä matkailumahdollisuuksia varsinkin nyt, kun Lapin luontomatkailu on alkanut uudestaan kukoistaa.

– Meidän tulisi kehittää luontomatkailusta talouden veturi, koska tuhannet matkailijat haluavat kokea erämaat ja puhtaan luonnon, joita meiltä löytyy. UKK:n kansallispuisto ja maailmankuulu Korvatunturi nostattavat Savukosken matkailuimagoa.

Lakelan mukaan kaivos olisi koko alueelle merkittävä imagohaitta, joka voisi heikentää seutukunnan vetovoimaa.

– Ympäristötietoisuus on lisääntynyt ympäri maailmaa nopeasti. Monet eivät halua laajaa teollisuusaluetta päästöineen keskelle erämaaluontoa.

Epävarmuus on alueella tuttu vieras

Aika näyttää, mikä on yli viisikymmentä vuotta pinnalla pysyneen kaivoshankkeen lopullinen kohtalo. Siihen saakka keskustelu käynee kiivaana Itä-Lapissa samalla, kun epätietoisuus varjostaa ihmisten arkea.

– Tavallaan siihen on tottunut, kun on pienestä pitäen kasvanut kaivoshankkeen varjossa. Mutta kyllä se on stressaavaa, koska minun ja monen muun paikallisen elanto ja koko elämäntyyli on uhattuna, Niko Lakela toteaa.

Vaikka Aimo Kakkinen kannattaa kaivoshanketta, hän myöntää olevansa huolissaan kotiseutunsa luonnon tulevaisuudesta. Hän muistaa nuoruuden päivät, jolloin Kemijoesta sai komeita lohia ennen kuin se padottiin vesivoiman tarpeisiin vuonna 1948. Samana vuonna intohimoinen kalamies sai kotirannastaan viimeisen lohensa.

– Ehkei tämä Suomen Kongo ole, mutta kovia se on kokenut. Vanhat metsät on hakattu ja lohivedet pilattu, Aimo Kakkinen harmittelee.

Ehkä tässä kaivoskeskustelussa näkyy se, että nuoremmat sukupolvet katsovat maailmaa eri silmin kuin me ikäihmiset.

– Kyllä minäkin haluaisin tulevien sukupolvien kannalta varmuuden siitä, että tulee tänne kaivos tai ei, mikään toimija ei saisi enää köyhdyttää kotiseutumme luontoa. Ilman sitä meistä ei pärjää täällä kukaan.

Suomen kaivoslaki

  • Nykyinen laki astui voimaan heinäkuussa 2011.
  • Muutettavaksi vaaditaan etenkin ns. valtausperiaatetta, jonka mukaan kaivosmineraalien löytäjällä on oikeus hyödyntää esiintymä. Kritisoitu on myös ympäristönäkö­kohtien laiminlyömistä, maanomistajille maksettujen korvausten pienuutta ja ­valvonnan heikkoutta sekä hitautta.
  • Eduskunta aloitti Kaivoslaki Nyt -kansalais­aloitteen käsittelyn viime viikolla. Aloitteen mukaan omistusoikeus olisi jatkossa valti­olla, ja harkinnan kaivostoiminnan aloitta­misesta tekisi ympäristöviranomainen.

Julkaistu: 2.11.2019