Apu

Kaihileikkauksen jälkeen voi tulla yllätyksiä


Kaihileikkaus on yleisin kirurginen toimenpide Suomessa. Silmät toipuvat yleensä hyvin, mutta joukkoon mahtuu yksilöllisiä yllätyksiä. Tiina Tikka sai leikkauksen jälkeen verkkokalvon repeämän ja jälkikaihin.
Kuvat All Over Press

Lappeenrantalaiselta Tiina Tikalta, 59, leikattiin harmaakaihi neljä vuotta sitten. Kaihipotilaaksi hän on nuori, sillä leikkaukseen tulevat ovat keskimäärin 72–74-vuotiaita. Tieto kaihista tuli yllätyksenä, vaikka edellisestä optikolla käynnistä oli aikaa ja näkö vuosien kuluessa huonontunut.

Kaihileikkaus on yleisin kirurginen toimenpide Suomessa. Leikkauksessa silmän oma linssi poistetaan ja linssipussiin asennetaan keinolinssi eli tekomykiö.

Komplikaatioiden riski on muutaman prosentin luokkaa. Silmälääkäri arvioi esitutkimuksessa leikattavan silmän riskit ja leikkauksen hyödyt.  

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä silmäkirurgi Riikka Törnblom sanoo, että potilaat suhtautuvat riskeihin yleensä ymmärtäväisesti. Kaihi rajoittaa näkökykyä, ja siitä halutaan päästä eroon. Kaihileikkausta ei kannata tehdä, jos riskit ovat hyötyjä suuremmat.

Myös Tiina Tikka suhtautui leikkaukseen luottavaisesti, vaikka ajatus silmään kajoamisesta hieman hirvitti.

– Leikkauspäivän aamuna toki jännitti. 

Kaihileikkauksen riskit kasvavat, jos kaihia päädytään ”kypsyttämään” pitkään. Silmän rakenteet haurastuvat iän myötä. Jos kaihi on erityisen paha, leikkaus saattaa olla hankala.

– Kaihi on hyvä leikata silloin, kun se aiheuttaa potilaalle merkittävää haittaa, Riikka Törnblom sanoo.  

Mahdollisuus kaihileikkauksen aikaiseen komplikaatioon on nykytekniikalla pieni. Samentunut linssi poistetaan ultraäänellä linssipussista. Pussi on äärimmäisen hento, ohuimmillaan neljä mikrometriä. Se päihittää ohuudessaan hämähäkinseitin, ja tavallinen hius näyttää sen rinnalla paksukaiselta.

Ultraäänilaitteen kärki hajottaa ja imee pois kaihin sameuttaman mykiömassan sen kapselipussista.

Kapselipussiin asennetaan kirkas tekomykiö, jonka voimakkuus on valittu potilaalle yksilöllisesti.

On mahdollista, että ohueen linssipussiin tulee toimenpiteessä reikä tai repeämä. Tällöin tekomykiö joudutaan sijoittamaan pussin etupuolelle tai kiinnittämään muihin silmän rakenteisiin. Jälkimmäinen voi vaatia uuden leikkauksen.

– Yleensä pidetään normaalina, jos reikähaaveri sattuu kahdessa leikkauksesta sadasta. Teen noin 700 kaihileikkausta vuodessa, ja onneksi näitä tilanteita tulee harvoin. 

Joskus jo esitutkimuksessa voidaan ennakoida, että kaihileikkauksesta tulee hankala. Silloin asiaan osataan varautua.

– Paras tekniikka jokaisessa kaihileikkauksessa on edetä yksi vaihe kerrallaan niin hellävaraisesti kuin mahdollista, Törnblom sanoo.  

Viisi viikkoa sairauslomaa

Tiina Tikan leikkaus sujui nopeasti, ja hän tunsi olevansa hyvissä käsissä. Sairausloman pituus määritellään yksilöllisesti, ja Tikka sai viisi viikkoa. Tämä yllätti, mutta kotiin päästyään hän ymmärsi, että loma tuli tarpeeseen.

Näkökyky oli alkuun heikko, ja rasitusta piti välttää. Antibioottitippoja täytyi laittaa silmään monta kertaa päivässä, kunnes linssin sinisyys ja valoherkkyys olivat tasaantuneet. Leikkaushaava paranee yleensä viikossa.

Leikkaushygienialla ja antibioottitipoilla pyritään ehkäisemään tulehdusta, joka voi pahimmillaan sokeuttaa. Tulehdusoireita ovat näön sumentuminen, silmän kipu, punoitus ja rähmiminen. Oireita voi tulla viikon kuluessa leikkauksesta, joskus myös myöhemmin. 

Tikan toipuminen eteni silmälaseja odottaessa.

– Näin kauas kuin haukka, mutta lähelle en nokkaani pidemmälle. Minulla oli monia halpoja lukulaseja, joita käytin vuorotellen ja tilanteen mukaan.  

Kaihileikatut potilaat saattavat huolestua kirkkaiden valojen näkemisestä, vilkkumisesta tai silmän ulkosyrjässä näkyvästä kaaresta. Kyseessä on usein ohimenevä, linssin rakenteeseen liittyvä vaiva.

Jotkut potilaat kokevat kevyttä merenkäyntiä muistuttavaa värehdintää silmässä, kun siirtävät katsetta. Tämä kuuluu asiaan: linssipussi arpeutuu tekomykiön ympärille noin kuukauden kuluessa leikkauksesta. 

Joskus luomen roikkuminen kiusaa leikkauksen jälkeen. Se palautuu useimmiten entiselleen, kun silmätelineen venyttämä luomi elpyy.

Verkkokalvon repeämä ei oireillut

Reilun kuukauden odotuksen jälkeen Tiina Tikalle määrättiin jälkitarkastuksessa kahdet erilaiset moniteholasit, joista toiset sopivat päätetyöskentelyyn. Hän työskentelee sairaanhoitajana päihde- ja mielenterveyspalvelujen vastaanotoilla ja vaihtelee laseja tilanteen mukaan.

Samassa jälkitarkastuksessa yksityinen silmälääkäri havaitsi molemmissa silmissä verkkokalvon repeämän. Se säikäytti, sillä Tikka ei ollut tuntenut mitään oireita. Lääkäri löysi molemmista silmistä myös alkavaa jälkikaihia, joka ei vielä vaatinut hoitoa.

Verkkokalvon repeämä laseroitiin kolme kertaa muutamien viikkojen sisällä Etelä-Karjalan keskussairaalassa. Laserointi ikään kuin hitsaa kiinni repeämän reunat, ettei neste valu verkkokalvon alle.

Jos verkkokalvo on päässyt jo irtoamaan, se tulee hoitaa nopeasti, sillä aistinsolut kärsivät muun muassa huonosta verenkierrosta. Ne eivät välttämättä toivu ennalleen, vaikka verkkokalvo saataisiin myöhemmin paikalleen.

Tutkimusten mukaan kaihileikkaus lisää verkkokalvon irtauman riskiä erityisesti likinäköisillä, nuorilla ja jostain syystä miehillä. Myös linssipussiin leikkauksen aikana tullut reikä lisää irtauman riskiä.

Lasiaisen irtauma on puolestaan yleinen ja usein vaaraton ikään liittyvä ilmiö, joka havaitaan monella jo leikkaukseen tullessa. Leikkaus usein nopeuttaa lasiaisen irtoamista. Potilaat kokevat sen ohimenevinä valonväläyksinä, salamointina tai nokisateena näkökentässä.

Jälkikaihi on harhaanjohtava termi

Tiina Tikan jälkikaihi hoidettiin Lappeenrannan keskussairaalassa kaksi ja puoli vuotta kaihileikkauksen jälkeen. Vaikka silmät olivat toipuneet hyvin kaihileikkauksesta ja verkkokalvon repeämästä, näöntarkkuus ei ollut paras mahdollinen. Silmät myös kuivuivat helposti.  

Terminä jälkikaihi on harhaanjohtava, sillä kaihi ei kasva takaisin. Jälkikaihilla tarkoitetaan pienistä soluista koostuvaa samentumalaattaa, joka muodostuu kaihileikkauksessa silmään laitetun tekomykiön ja linssipussin väliin. Se voi tulla muutaman kuukauden tai jopa yli kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta. 

Jälkikaihia esiintyy 5–20 prosentilla kaihileikatuista. Ikä vaikuttaa asiaan: mitä nuorempi potilas, sitä todennäköisempi jälkikaihi on. Linssin rakenteella ja materiaalilla pyritään vähentämään jälkikaihin riskiä. 

– Kerron potilaalle, jos näen leikkauksessa hennon sameuden, joka saattaa joissain tapauksissa ennakoida jälkikaihia. Tarvittaessa muutokset voidaan poistaa laseroinnilla 3–6 kuukautta leikkauksen jälkeen, Riikka Törnblom sanoo. 

Yllätyksistä huolimatta Tiina Tikalle jäi hoidosta hyvä kokemus.

– Olen tottunut silmälasien käyttäjä, sillä sain ensimmäiset kaukolasini 15-vuotiaana. Silmäleikkausten jälkeen silmäni kuitenkin väsyvät ja kuivuvat helposti. Jo puolen tunnin lukemisen jälkeen teksti sumenee epäselväksi. 

Hän arvelee ongelman johtuvan kuivasilmäisyydestä. Siihen auttaa ahkera silmätippojen käyttö. Tikka myöntää, että epämieluisa puuha kuitenkin unohtuu usein. 

Hyvä lukuvalo on tarpeellinen varsinkin iltaisin. Aamun lehden lukemisessa auttaa kirkasvalolamppu.

Tyksissä kaihileikkauksista saatu palaute on pääosin positiivista. Potilaat ovat olleet lähes aina tyytyväisiä hoitoon, ja pelko on osoittautunut turhaksi.

Näön kirkastuminen palauttaa toimintakykyä ja tuo laatua elämään. Myös yllätyksiä voi tulla, kun luonnon oma kuvanmuokkaaja katoaa. Peilistä saattaa kurkistaa vanhannäköinen tyyppi ja kuvitelma kodin siisteydestä haihtua. Myös kynttilänliekin pehmeys korvautuu teräväpiirtokuvalla.  

Silmäkirurgi Riikka Törnblom muistuttaa, että silmälasien vahvuus voi muuttua vielä hieman puolen vuoden kuluessa leikkauksesta. Ihan heti ei kannata hankkia uusia silmälaseja.

Linssileikkauksella eroon silmälaseista

Linssileikkauksella voidaan hoitaa kauko-, haja- ja likitaitteisuutta ja niihin iän myötä liittyvää ikänäköä. Leikkauksen jälkeen kaihia ei voi enää kehittyä.  

Linssileikkaus on teknisesti samanlainen kuin moderni kaihileikkaus. Myös riskit ovat samanlaiset yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Linssileikkauksessa taittovirheen korjaustavoitteet ovat tarkemmat kuin normaalissa kaihileikkauksessa, ja mahdollista jäännöstaittovirhettä voidaan joutua tarkentamaan linssileikkauksen jälkeen laserilla.

Esitutkimuksessa silmäkirurgi ja potilas käyvät läpi leikkauksen realistiset tavoitteet, ja linssileikkaus räätälöidään aina potilaan tarpeiden mukaan. Yleensä linssileikkauksen tavoitteena on vähentää lasiriippuvuutta, jotta arki sujuisi hyvin ilman laseja. Linssileikkauksissa käytetään yleisemmin monitehotekomykiöitä. 

Linssileikkauksen jälkeen silmälasien käyttö on yhä toisinaan tarpeen etenkin tarkkuutta vaativissa tehtävissä, kuten langan pujottamisessa neulansilmään.

Markkinoilla on erilaisia monitehotekomykiöitä, joiden ominaisuuksia voidaan hyödyntää hoidon suunnittelussa. Yleensä potilaat asettavat etusijalle kauko- ja lukunäön. Joissakin tapauksissa päätelaseista saattaa olla hyötyä välietäisyyksille. Uusimmilla malleilla yleensä pystytään kattamaan myös välietäisyyksiä.

Moniteholinssileikkauksen haittapuolia on  esimerkiksi kontrastien erottelukyvyn lievä heikkeneminen. Se tulee esiin etenkin heikossa valaistuksessa. Linssien valmistusprosessin liittyvä hionta aiheuttaa joskus haloilmiöitä. Ne tulevat esiin esimerkiksi hämäräajossa, jolloin vastaantulevien autonvalojen ympärillä saattaa näkyä valokehiä. Heijasteiden häiritsevyys vähenee ajan myötä.

Moniteholinssileikkauksen vaihtoehtona voidaan harkita monovisiota, jossa johtava silmä korjataan taittovirheettömäksi katsomaan kauas ja toinen silmä likitaitteiseksi eli lähinäköä varten. Vaihtoehto toimii yleensä hyvin potilaalla, jonka silmät ovat olleet luonnostaan eripariset tai joka on tottunut piilolaseilla toteutettuun monovisioon.

Mikäli 50–60-vuotias potilas haluaa parantaa toimintakykyään töissä tai harrastuksissa, linssileikkaus monitehotekomykiöllä on varteenotettava vaihtoehto sarveiskalvon laserleikkaukselle.

Asiantuntija: silmätautien erikoislääkäri, LT Sebastian Eskelin, Silmäasema

Julkaistu: 17.3.2019