Puheenaiheet
Apu

Joulun tähti Paula Koivuniemi

Joulun tähti Paula Koivuniemi

Poisnukkuneet vanhemmat ja lapsuuden joulut mummolassa Etelä-Pohjanmaalla herkistävät Paula Koivuniemen.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Jouni Harala
Mainos

Pöydällä on kaksi mustavalkoista valokuvaa, sellaiset pienet kuvat, joita kauan sitten otettiin ja jotka kestävät aikaa paremmin kuin myöhempien vuosikymmenien värivalokuvat.

Juuri ennen talvisotaa vuonna 1939 otetussa kuvassa hymyilee kuvankaunis 19-vuotias nuori nainen. Toisessa kuvassa hän on muutamaa vuotta vanhempi. Vierelle on ilmestynyt komea nuorukainen.

Nuorukaisen piirteissä on jotain tuttua, niin myös naisen hymyssä. Heistä tuli avioiduttuaan kolmen lapsen vanhempia. Lapsista keskimmäinen on Paula Koivuniemi

Äidin huolitellusta hiustyylistä ja tarkasti punatuista huulista voi päätellä, keneltä laulaja on perinyt esteettisyyden ja kauneuden tajunsa. Hän myöntää ajatuksen todeksi; kirjanpitäjänä työtä tehnyt äiti oli tarkka ulkonäöstään ja jämpti työssään.

– Vanhemmiltani perin työnteon arvostuksen ja sen, että sanan on pidettävä. En ole pitkävihainen, mutta jos luottamukseni on rikottu, en unohda sitä.

Paula Koivuniemi sanoo, että pohjalainen ylpeys on sitä, että työt tehdään hyvin ja vasta sitten saa hellittää. Se ei ole turhanylpeyttä.

– Musiikki kuljettaa muistoja sukupolvelta toiselle.

Vanhat valokuvat ovat aina Paula Koivu-niemen mukana, ja jo vuosia sitten poisnukkuneet vanhemmat Hilla ja Mauri elävät muistoissa. He ehtivät nähdä tyttärensä uran alun ja iloita hänen menestyksestään, mutta paljon jäi vanhemmilta näkemättä.

Varsinkin näin joulun alla kaikki muistot nousevat mieleen, ja haikeus, jonka Sinikka Svärd on hienosti kirjoittanut ja Mika Toivanen säveltänyt Paula Koivuniemen joululauluun Ilon hetkiä

Sitä ja monia tutumpia lauluja Paula Koivuniemi laulaa joulukonserttikiertueellaan kirkoissa ympäri Suomea.

– Varsinkin Ilon hetkiä herkistää. Minä, joka aina ärsyynnyin äidin helposti herahtavista kyynelistä, olen muuttunut vuosien myötä yhä itkuherkemmäksi. Sille ei voi mitään.

Konserteissa artistiminä astuu kuitenkin esille, ja tunnereaktiot pysyvät kurissa.

– Yleisö saa liikuttua ihan vapaasti, minä en! 

Sanoo itkusta nauruun nopeasti syttyvä Paula Koivuniemi.

Joulut mummolassa Alavudella Etelä-Pohjanmaalla olivat juuri sellaisia kuin lapsuuden joulujen pitää olla. 

Koko suku vietti aaton yhdessä: äiti ja isä, enot ja tädit sekä lapset Paula, isosiskonsa Tuula, pikkuveli Martti ja viisi serkkua. Ja tietenkin jaloissa pyöri pari koiraa ja kissoja, joita maalaistalossa riitti. 

Joulun ylimmäinen tunnelmanluoja oli Emma, punaposkisena keittiössä häärinyt Paula Koivuniemen äidinäiti. Joulun perinneruoat kypsyivät leivinuunissa, ja pitkä pöytä oli katettu valmiiksi.

– Tupaan oli pystytetty iso kuusi. Meitä lapsia jännitti joulupukin tulo. Kun hieman kasvoin, tunnistin pukin naamarin takaa isäni hänen silmistään.

Paras joululahja oli aikoinaan nukke.

– Saimme siskoni kanssa molemmat nuket. Muistan vieläkin oman nukkeni, rakkaimman leluni isot, siniset silmät ja pyöreät kasvot.

Perheen joulu ei ollut uskonnollisuuden värittämä, kuten ei Paula Koivuniemen joulu vieläkään.

– Kotini perinteisiin ei kuulunut jouluevankeliumin lukeminen. Eivät myöskään raskaat, mollivoittoiset joululaulut, pikemmin duurisointuiset.

Hänen tanssimuusikkona maata kiertäneen isänsä työ sävytti perheen elämää. 

– Olimme enemmänkin kevyen musiikin perhe. Joulun alla ja muulloinkin Olavi Virta ja moni muu tunnettu artisti saattoi piipahtaa meillä keikkamatkoillaan. Isäni tunsi tietenkin heidät kaikki.

– Lapsuuden joulut olivat parhaita, Paula Koivuniemi sanoo.

Alavudella taisi olla ainakin yhtenä jouluna kunnon hankikeli, sillä Paula Koivuniemen mieleen nousee Helsingin marraskuun lopun harmaudessa yksi kirkkomatka reellä.

Lapset pakattiin tiukasti taljoihin ja vällyihin, ja joulukirkkoon mentiin kuin vanhassa, Immi Hellénin sanoittamassa joululaulussa Joulukirkkoon: Kello löi jo viisi, lapset herätkää...

Kirkkoon ei sentään lähdetty niin varhain, mutta pimeää oli ja paljon lunta.

– Se oli jännittävä retki, mutta emme me niitä joka vuosi tehneet. Mieleen on joulukirkkoa enemmän jäänyt istuminen reessä, lumi ja pimeys.

Jos ei ole ollut ulkomailla, Paula Koivu-niemi on ottanut parina vuonna tavakseen käydä joulukirkossa Helsingin tuomiokirkossa. 

Hetki on enemmän hiljentymisen kuin uskonnollisuuden sävyttämä.

– Pari kertaa olen painellut sinne kotoani pikkukengissä, kun pääkaupungissa ei ole ollut lunta. 

Vuodenvaihteessa 2012–13 hän oli New Yorkissa, kymmenistä joulunaikaan sijoittuvista elokuvista tutuissa maisemissa ja tunnelmissa.

– Koko kaupunki on yhtä joulua, ja onhan se tunnelmallista. Iän myötä joulukin herkistää enemmän, sitä se aika ja eletty elämä tekevät ihmiselle.

Kaikkein eniten hän nautti majapaikkansa lähellä olevan Central Parkin ihanasta, rauhallisesta maisemasta, jossa miljoonakaupungin melu vaihtuu hiljaisuuteen.

Tänä vuonna seitsemän konsertin jälkeen on aika hengähtää ja viettää omaa yksityistä joulua. Siihen kuuluu ainakin yhteinen ateria oman pojan, muusikkona työskentelevän Tonin kanssa.

Joululauluja Paula Koivuniemi esittää vasta toista kertaa. Ensimmäinen kiertue tehtiin vuonna 2013, samana vuonna, jolloin hänen levynsä Kun joulu on julkaistiin. Kapellimestarina oli silloin ja nyt Mika Toivanen.

Paula Koivuniemeltä oli jo vuosia pyydetty joululevyä, ja vasta toissa vuonna oli sen ja kiertueen aika.

– Kieltäydyin aika pitkään pitämästä kirkkokonsertteja, se ei tuntunut minun jutultani. Kävin vain vierailemassa joissakin kollegoideni konserteissa, mutta pari vuotta sitten aika oli kypsä tällekin tavalle viihdyttää yleisöäni.

Herkistävin hetki oli konsertti hänen synnyin- ja lapsuudenkaupunkinsa Seinäjoen Lakeuden Ristin kirkossa, jossa yleisön seassa istui paljon ystäviä ja koulukavereita.

– Musiikki kuljettaa tunteita ja muistoja sukupolvelta toiselle. Kiertueelle valitsemani laulut tuovat pintaan omat lämpimät joulumuistoni ja ilon hetket. 

Paula Koivuniemi on kaatanut artistina raja-aitoja moneen suuntaan, joten miksei myös joululauluja kirkossa.

– Joulusta alkaa sitten loma, jota vietän koko tammikuun. Pari ulkomaanmatkaa on tiedossa. Odotan erityisesti Milanon-reissua, menen La Scalan ensi-iltaan, jossa Mikko Franck on kapellimestarina. Olen tehnyt töitä hänenkin kanssaan.

Loman jälkeen alkaa mielenkiintoisen levyn viimeistely. 

– Olen vuosien myötä vapau­tunut turhista paineista enkä stressaa tulevasta. 

Paula ja miehet on duettolevy Suomen ykköskaartin artistimiesten seurassa: Vesa-Matti Loirin, Samuli Edelmannin, Jari Sillanpään, Mike Monroen, Lauri Tähkän, Elastisen, Toni Wirtasen, Tuure Kilpeläisen ja Pate Mustajärven kanssa.

– Yle tekee kohtaamisistamme studiolla tv-dokumenttia, mikä tuntuu hienolta. Se näytetään televisiossa ensi vuonna ja jää vielä muistoksi tulevillekin sukupolville. Että tällaiset taiteilijat Suomessa aikoinaan vaikuttivat!

Duettolevy on ollut Paula Koivuniemen pitkäaikainen haave.

– Olen tehnyt niin monen upean miesartistin kanssa töitä, että se suorastaan vaati tekemään tämän levyn. Kukaan pyydetyistä ei kieltäytynyt lähtemästä mukaan.

Paula Koivuniemi sanoo rakastavansa työtään ja aikoo tehdä sitä niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Ja yhä paremmalta tuntuu.

– Minä en helposti pysähdy. Olen vuosien myötä vapautunut turhista paineista enkä stressaa tulevasta. Hoidan kuntoani, nukun hyvin ja syön terveellisesti. 

Moneen kysytty laulaja osallistuu ensi vuonna myös Naisten Pankin konserttiin yhdessä Nightwishin basistin Marco Hietalan kanssa Kuopion Musiikkikeskuksessa. Hyväntekeväisyyskonsertti Toiveet todeksi juhlistaa Naisten Pankin Kuopion paikallisyhdistyksen viisivuotista toimintaa. 

Konsertin koko tuotto menee kehitysmaiden naisten ja tyttöjen hyväksi.

– Lähden mukaan erilaisiin projekteihin vain, jos voin täysillä olla asian takana. Naisten Pankki on pitkään tehnyt upeaa työtä. Koen olevani enemmän viihdyttäjä kuin vaikuttaja, mutta kehitysmaiden tyttöjen ja naisten elämän kohentaminen on asia, jonka puolesta esiinnyn mielelläni.

Tulevan vuoden tapahtumista Paula Koivuniemi siirtyy tähän hetkeen. Kotona Helsingin Punavuoressa odottaa iltapäivämaitoaan punaturkkinen Oliver-kissa ja kymmenen muuta asiaa, jotka on hoidettava ennen itsenäisyyspäivää. Silloin on joululaulujen aika. ●

Teksti Liisa Talvitie, kuvat Jouni Harala

Lue myös:

Paula Koivuniemi: On aika ottaa iisimmin

Paula Koivuniemi tapasi suosikkiopensa Antero Tuomelan

Paula Koivuniemi ja Lauri Tähkä: Olemme itkeneet yhdessä

Paula Koivuniemi: Muutto Nykiin uran päätyttyä?

Paula Koivuniemen vinkit New Yorkin matkalle

Julkaistu: 18.12.2015