Iso-Britanniassa lopetettiin jo hankintatuki - onko lataushybridin ostaminen sittenkään ekoteko?
Lähihistoria on osoittanut, että kun sähköisiltä kulkupeleiltä ottaa hankintatuen pois, niiden mielenkiinto kuluttajien silmissä romahtaa. Siksi on kovin omituista, että brittihallitus päätti ottaa tuet pois lataushybridiautoilta, vaikka samaan aikaan se haluaa, että maan teillä on vuonna jokusen vuoden kulutta pelkästään sähköisiä autoja.
Tuki esiteltiin Iso-Britanniassa vuonna 2011 ja siellä onkin nyt noin 100 000 lataushybridiä. Tuen poistoa perusteltiin sillä, että lataushybridit ovat nyt vakiinnuttaneet asemansa maassa. Tuen suuruus oli 2500 puntaa. Täyssähköautojen tuki sen sijaan säilyy edelleen.
Lukumääräisesti Iso-Britanniassa on eniten lataushybridejä Euroopassa, jopa enemmän kuin Saksassa ja Norjassa, joka on sähköautojen edelläkävijämaa. Silti niiden osuus uusien autojen myynnistä Iso-Britanniassa on JATO Dynamicsin tilastojen mukaan edelleen vain 1,8 %.
”Ylivoimaisesti suurin ja lähes ainoa kannustin lataushybridin ostamiselle on ollut hankintatuki. Uskomme, että niiden osuus myydyistä autoista tulee nyt romahtamaan”, sanoo JATO:n analyytikko Felipe Munoz Autocarille.
Esimerkiksi Hollannissa tehtiin mielenkiintoinen havainto. Vuonna 2015 lataushybridien tuki oli suuri ja ihmiset ostivat niitä paljon, Hollanti oli tuolloin lataushybridien johtava markkinamaa. Kävi kuitenkin ilmi, että niiden sähköakkuja ladattiin erittäin vähän, ihmiset käyttivät niitä kuin tavallisia polttomoottoriautoja. Tuki lopetettiin ja lataushybridien määrä maassa romahti. Tänä vuonna Hollanti ei ole edes 10 eniten lataushybridejä myyvän Euroopan maan joukossa.
Erään autoteollisuuden asiantuntijan mukaan Hollannin esimerkki oli iso vaikutin, kun Iso-Britannian hallitus teki päätöksen tuen poistamisesta. Erotuksena oli vain se, että britit myös latasivat ahkerasti hybridiautojaan eli vähensivät päästöjä.
Päätös ei miellytä autoteollisuutta. Mitsubishin Outlander PHEV on Iso-Britannian eniten myyty lataushybridi.
”Päätös oli äärimmäisen suuri pettymys ja täysin ennenaikainen”, Mitsubishin edustaja kertoi.
Myös Tanskassa sähköisten autojen myynti lähti rajuun laskuun, kun tuki lopetettiin 2017.
Syyskuussa voimaan tullut päästöjen WLTP-mittaus vähentää sekin lataushybridien suosiota, sillä se antaa entistä suuremmat päästölukemat juuri lataushybrideille, mikä puolestaan vaikuttaa tukien suuruuteen.
Esimerkiksi VW Passat GTE vedettiin myynnistä, samoin Golf GTE, BMW 330e ja muutama Mercedeksen malli.
Kaikkien mielestä brittihallituksen päätös ei ollut väärin.
”Mielestäni meidän on lakattava maksamasta ihmisille siitä, että he hankkivat lataushybridiauton. Ne eivät ole ratkaisu pitkällä tähtäimellä, joten niiden tukien poistaminen on hyvä alku”, sanoo päästöttömien autojen puolesta lobbaavan ympäristöjärjestö Transport & Environmentin johtaja Greg Archer.
Tukijärjestelmän puute on sekin, että se ei ylety kuin uusiin autoihin. Tämä laskee suhteessa niiden jälleenmyyntiarvoa ja kiinnostusta.
Lataushybridien toivo on siinä, että autonvalmistajien on pystyttävä myymään mahdollisimman paljon vähäpäästöisiä autoja, etteivät ne joudu maksamaan isoja sakkoja EU:lle. Lisäksi mahdollisuus on, että lataushybridien akuista tehdään niin isoja, että niillä voi ajaa pelkällä sähköllä yli 110 kilometriä, jolloin ne voisivat jälleen päästä sähköautojen tukijärjestelmien piiriin. Se tekisi kuitenkin autoista nykyistä kalliimpia kuluttajille, joten lataushybridien tulevaisuus ei välttämättä näytä kovin hyvältä.
(Lähde: Autocar)
