Ilmanpuhdistimet vähensivät lasten sairastumista lähes viidenneksellä – päiväkodin ilmanpuhdistuksesta apua tartuntatautien ehkäisyssä

Ilmanpuhdistin tehoaa pöpöihin

Tartuntatauteja voidaan ehkäistä ilmanpuhdistimilla. Tämä selvisi monitieteisessä E3-tutkimushankkeessa, jossa on etsitty teknisiä ratkaisuja taudinaiheuttajien leviämisen estämiseksi. Osana kolmivuotista hanketta selvitettiin ilmalevitteisten tartuntojen merkitystä ja ilmanpuhdistuksen vaikutusta sairastumisiin helsinkiläisissä päiväkodeissa. Tulosten perusteella päiväkotilasten sairastumiset vähenivät 18 prosenttia sen jälkeen, kun päiväkoteihin oli asennettu ilmanpuhdistimia.

E3-hankkeen päätavoite on kehittää keinoja, joiden avulla yhteiskunnan toiminnot voivat jatkua ja ihmiset liikkua turvallisesti epidemioista ja pandemioista huolimatta. Tutkimusta luotsasivat tutkijalääkärit Enni Sanmark ja Ville Vartiainen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta sekä talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen Tampereen yliopistosta.

Lähteet: Tamlink ja Pallas air

Iskuri käteen hätätilanteessa

Elokuvateatteri Maximissa Helsingissä otettiin syyskuussa käyttöön Suomen 10 000. rekisteröity sydäniskuri. Kaikki iskurit on listattu Sydänliiton hallinnoimaan paikannus- ja rekisteröintipalvelu defi.fiin, ja kuka tahansa voi paikallistaa ne Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovelluksella.

Sydäniskuri voi palauttaa sydämen rytmin sähköiskulla, jos se on pysähtynyt. Tällaisessa hätätilanteessa pitää ensin soittaa hätänumeroon 112 ja aloittaa sitten paineluelvytys. Sen jälkeen on saatava joku hakemaan sydäniskuri paikalle. Rekisteröityjen iskureiden määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti, mutta esimerkiksi Ruotsissa niitä on noin puolet enemmän kuin meillä.

Lähde: Sydänliitto.

Kolmanneksi yleisin kuolinsyy

Arviolta 12 miljoonaa ihmistä sairastuu vuosittain aivoverenkiertohäiriöön. Vuonna 2021 ne olivat kolmanneksi yleisin kuolinsyy maailmassa sydän- ja verisuonitautien sekä koronan jälkeen. Tapauksista aivoinfarkteja oli 65, aivoverenvuotoja 29 ja lukinkalvonalaisia verenvuotoja 6 prosenttia.

Keskeisiä riskitekijöitä olivat lihavuus, helteet, korkea verensokeri, vähäinen liikunta, korkea verenpaine, lyijyaltistus sekä runsas sokerijuomien käyttö ja niukka omega-6-rasvahappojen saanti.

Lähde: Lancet Neurology