Ikääntyneille kaupataan kalliita rokotuksia – Kannattaako niistä maksaa?
Iän myötä vastustuskyky heikkenee, jolloin vakavat infektiotaudit iskevät entistä herkemmin. Osaa niistä voi ehkäistä rokotteilla, jotka maksavat satoja euroja. Kannattaako piikkejä ottaa omaan piikkiin?
Monet tartuntataudit ovat terveellekin ikääntyneelle vaarallisempia kuin nuoremmille. Siksi rokotussuoja on tärkeää pitää kunnossa, kun vuosia karttuu. Osa rokotuksista kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, jolloin ne ovat rokotettavalle ilmaisia.
– Jos rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, se kannattaa ehdottomasti ottaa, olipa lapsi, aikuinen tai ikäihminen. Suositukset perustuvat monipuolisiin asiantuntija-arviointeihin, sanoo kokeellisen immunologian professori Mika Rämet Tampereen yliopistosta.
Rokotteet ja rokotusten järjestäminen maksavat. Kun käytettävissä on rajallisesti varoja, moni pohtii, kenelle rokotuksia pitäisi ensisijaisesti antaa. Vai olisiko syöpäseulonta tehokkaampaa rahankäyttöä kuin rokottaminen?
– Kun jokin rokote on kansallisessa rokotusohjelmassa, se on todettu hyödyllisemmäksi kuin saman rahan käyttäminen vaikkapa itärajan vahvistamiseen, Rämet vertaa.
Jotta rokote saa myyntiluvan, sen pitää olla tutkitusti riittävän tehokas, turvallinen ja tasalaatuinen. Koronarokote tuli käyttöön jo vuodessa tutkimusten aloittamisesta, mutta yleensä kehitystyössä menee vuosikausia.
Influenssa on usein raju tauti, joka kaataa nuorenkin petipotilaaksi. Yli 65-vuotiaat saavat influenssarokotteen kansallisessa rokotusohjelmassa, ja myös monet työnantajat tarjoavat sen työntekijöilleen. Rokotteen suoja ei kuitenkaan ole sataprosenttinen, vaan vaihtelee vuosittain kiertävien viruskantojen mukaan. Paras suoja kestää muutaman kuukauden.
– Jos ottaa rokotteen lokakuussa, helmikuussa paras suoja on jo ohi. Rokotus paitsi suojaa influenssalta myös vähentää siihen liittyviä sydäntapahtumia ja aivoverenkiertohäiriöitä. Ikääntyneet ovat niille muutenkin alttiimpia, Mika Rämet kertoo.
Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, ja tauti yleistyy voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen. Lapsena sairastetun vesirokon jälkeen virus jää piileksimään hermojuuriin. Se aktivoituu, jos puolustusvaste heikkenee esimerkiksi iän, lääkityksen tai sairauden vuoksi.
Vyöruusu nostaa iholle kivuliaita rakkuloita. Noin 10–20 prosentille sairastuneista jää hermokipu, johon tavalliset särkylääkkeet eivät pure.
Markkinoilla on kaksi vyöruusurokotetta. Elävää heikennettyä virusta sisältävä rokote annetaan kerta-annoksena ja ei-elävää taudinaiheuttajaa sisältävä rokote kahdessa erässä.
– Kaksiannoksisen rokotteen suoja kestää vuosia. Ensimmäisinä vuosina suoja on selvästi yli 90 prosenttia, myös yli 70-vuotiailla.
Yksi annos vyöruusurokotetta maksaa noin 250 euroa. Onko rokotetta järkevää ottaa, jos ei ole lapsena sairastanut vesirokkoa ja siten saanut virusta?
– Käytännössä kannattaa ajatella, että on sen sairastanut. Joillakin on saattanut olla vain muutama näppylä, Rämet huomauttaa.
Vesirokkoakin vastaan on rokotus. THL:n mukaan vesirokkorokote vähentää vyöruusua 70–80 prosenttia. Riski saada vyöruusu vesirokkorokotuksen jälkeen on noin 80 prosenttia pienempi kuin vesirokon sairastamisen jälkeen.
”Noin puolet pneumokokin aiheuttamista keuhkokuumeista estyy rokotteella.”
RS-virus on influenssan ja koronan ohella merkittävä hengitystieinfektioiden aiheuttaja iäkkäillä, mutta se tarttuu niitäkin herkemmin. RS-virus aiheuttaa nuhaa, kurkkukipua, yskää ja kuumetta ja voi pahentaa sydän- tai keuhkosairautta. Osa ikäihmisistä joutuu tartunnan vuoksi sairaalaan.
– Yhdysvalloissa on arvioitu, että RS-viruksen takia noin 170 000 yli 60-vuotiasta joutuu sairaalaan ja 14 000 kuolee vuosittain. Kyse on siis todella merkittävästä taudista, Mika Rämet sanoo.
Vielä vuosi sitten RS-virusta vastaan ei ollut saatavilla rokotetta, mutta nyt niitä on jo kaksi ja mahdollisesti kolmas tulossa. Yli 65-vuotiailla rokotteiden suojateho on noin 70 prosenttia, ja suoja kestää vähintään kaksi vuotta. Rokote maksaa noin 260 euroa.
– Rokote on vielä arvokas, mutta hinta luultavasti laskee, etenkin jos kolmas rokote tulee markkinoille.
Rokote ei estä sairastumista täysin, mutta tällaiset läpäisyinfektiot ovat lievempiä kuin rokottamattomien taudit.
– Sama todennäköisesti pätee niin koronaan kuin influenssaankin. Rokote suojaa vakavilta tautimuodoilta.
Rokotteella voi suojautua myös pneumokokkibakteereilta, jotka aiheuttavat iäkkäillä keuhkokuumeita, sepsiksiä eli verenmyrkytyksiä ja aivokalvontulehduksia. Perustervekin voi saada keuhkokuumeen, mutta muut sairaudet pahentavat tautia.
Tutkimusten perusteella pneumokokkirekotteet vähentävät aivokalvontulehduksia ja verenmyrkytyksiä 75 prosentilla, mutta keuhkokuumeen ehkäisyssä teho jää heikommaksi.
– Noin puolet pneumokokin aiheuttamista keuhkokuumeista estyy rokotteella. Erilaisia pneumokokkikantoja ja -tyyppejä on kymmeniä. Rokote on yritetty kehittää niin, että se kattaisi kaikki merkittävät muodot, Mika Rämet kertoo.
Pneumokokkirokotetta suositellaan, jos on yli 65-vuotias ja sairastaa munuais-, sydän- tai keuhkotautia tai astmaa. Kansallisessa rokotusohjelmassa se tarjotaan maksutta 65–84-vuotiaille astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville.
Myös RSV-rokotetta saatetaan tulevaisuudessa tarjota ainakin tietyille riski- ja ikäryhmille osana kansallista rokoteohjelmaa. Tautien ennalta ehkäisy usein paljon halvempaa kuin niiden hoito.
– Tämä vähentäisi terveydenhuollon paineita ja kustannuksia sekä sairaalahoitojaksoja, Mika Rämet sanoo.
Uusia rokotteita kehitetään jatkuvasti. Lymen taudin eli borrelioosin rokotetutkimukset ovat meneillään, ja rokote voi tulla markkinoille jo muutaman vuoden kuluttua.
Asiantuntija: kokeellisen immunologian professori Mika Rämet, Tampereen yliopisto. Lähteet: rokotepalvelu.fi, rokotustieto.fi ja thl.fi.
