Honda Jazz on klassinen pikkuauto, josta löytyy valtava tavaratila
Käytetyn koeajo
Honda Jazz on klassinen pikkuauto, josta löytyy valtava tavaratila
Tarvitsetko pikkuauton, jossa on iso ruuma? Honda Jazz on juuri sellainen.
Julkaistu 30.12.2022
Tuulilasi

Honda. Sehän on Civic, Accord tai CR-V. Mutta entäs Jazz? Pienin Honda on aikamoinen outolintu, ja juuri siksi päätimme ottaa sellaisen luupin alle. Pikkuautot ovat Suomessa noin yleisemminkin tietynlaisella sivuraiteella. Koska autot ovat Suomessa kalliita, useimpiin talouksiin hankitaan vain yksi auto, ja sen pitää sitten olla riittävän iso, jotta koko porukka mahtuu mukaan. Sivistysmaissa, joissa ei ole Suomen kaltaista autoveroa, pari autoa per talous on enemmän sääntö kuin poikkeus – ellei sitten puhuta yksineläjistä.

Jazzimme oli vuodelta 2016. Ei siis uudenkarhea tapaus, muttei myöskään mikään ikäloppu riiska. Hondalla oli ajettu vain 67 000 kilometriä ja auton katsastusleima oli niin tuore, että siitä oli muste tuskin ehtinyt kuivua. Lähtökohdat koeajolle olivat kerta kaikkiaan lupaavat.

Kuljettajan istuimen säätövara pituussuunnassa on liian lyhyt.
Takapenkki on auton ulkomittoihin nähden todella tilava.

Mutta Kun sovittaudun kuljettajan paikalle, joudun pettymään. Istuimen pituussäätövarat loppuvat kesken, ja 190-senttinen ruotoni jää pahasti koukkuun. Tilannetta pitää avittaa ruuvaamalla selkänoja tavallista makaavampaan asentoon. Mutta tarjoaapa Jazz myös myönteisen yllätyksen. Kun etupenkin säätää 180-senttiselle sopivaan asentoon, takana on 190-senttiselle todella hyvät tilat. Aivan uskomaton suoritus.

Myös tavaratila on auton ulkomittoihin nähden todella iso, ja ennen kaikkea syvä. Tämä johtuu siitä, että Jazzin tankki ei ole perinteisellä paikalla auton takaosassa, vaan se on sijoitettu etuistuimien alle. Kun takaistuimen kippaa eteen, Jazz tarjoaa pikkupakun veroisen kuljetuskapasiteetin. Takapenkin istuinosan voi nostaa myös selkänojaa vasten. Näin syntyy tila, jolla on korkeutta 1,28 metriä – isokin taulutelkkari mahtuu vaivatta kyytiin.

Honda Jazzin konehuoneessa pörrää 1,3-litrainen nelikko, joka tuottaa 102 hevosvoimaa. Voimaa on siis pikkuautoon aivan riittävästi, mutta eipä tässä vielä kaikki, sillä moottorin jatkeena on CVT- eli variaattorivaihteisto. Portaattomasti välitystään jatkuvasti säätävä laatikko on periaatteessa nerokas keksintö, mutta käytännön ajossa se toimii hassusti. Kun kaasua painaa vähän reilummin, moottorin kierrokset lähtevät kohoamaan, mutta vauhtia syntyy lisää vasta pienellä viiveellä. Aivan sama tuntuma kuin manuaalivaihteisessa autossa kytkimen alkaessa luistaa. Ohitustilanteissa CVT päästää moottorin kierrokset todella korkealle, mutta kulku on silti vähän tahmeaa. Laatikko on omimmillaan kaupunkiajossa.

Kojelauta on esimerkillisen selkeä.
Tavaratila on todella syvä, koska polttoainetankki on sijoitettu etuistuinten alle.

Jazz on aikamoinen kinneri, jolla kiertää mieluusti kulmia, mutta Helsingin ja Tampereen väliselle matkalle ottaisin kyllä jonkun muun auton. 13 600 euron pyyntihinta on mielestämme vähän yläkantissa – ainakin jos Jazzia vertaa koeajamaamme 14 500 euron Golfiin.

Honda Jazz vm. 2016 1.3 Comfort CVT

  • Moottori Rivi-4, bensiini
  • Iskutilavuus 1 318 cm3
  • Teho 75 kW (102 hv)
  • Voimansiirto Etuveto, portaaton automaattivaihteisto
  • 0−100 km/h 12,0 s
  • Huippunopeus 182 km/h
  • Yhd. EU-kulutus 4,8 l/100 km
  • CO2-päästöt 111 g/km
  • Mitat Pituus 3 900 mm, leveys 1 695 mm, korkeus 1 525 mm,
  • Omamassa 1 164 kg
  • Hinta syyskuussa 2022 13 600 € LänsiAuto, Espoo

Kenelle?

Honda Jazz on oiva perheen kakkosauto tai yksineläjän menopeli. Paljon tavaratilaa ja "taikaistuinten" ansiosta poikkeuksellinen muunneltavuus.

Kyllä insinööri tietää

CVT – Continiously Variable Transmission – ei ole mikään Hondan keksintö. Näitä variaattorivaihteistoja on käytetty maailman sivu esimerkiksi moottorikelkoissa. Ja jotkut meistä muistavat varmaan vielä niin sanotun remmi-Volvon 1970-luvulta. 340-sarjan Volvossa oli variaattori takaistuimen alla. Volvolla ei ollut osaa eikä arpaa tämän teknisen ratkaisun kanssa, vaan se tuli taloon Daf-kaupan mukana. Volvo 340 oli kokonaan Dafin suunnittelema auto. Hollantilainen Daf oli suosinut variaattoreita jo pitkään.

Honda on korostetun insinöörivetoinen autonvalmistaja. Varsinkin Hondan moottoreita on pidetty aina kovassa arvossa. Ja mikäköhän mylly onkaan F1-sarjaa johtavan Max Verstappenin Red Bullissa? Honda tietenkin, vaikka moottori kantaakin hämäävästi pelkkää Red Bullin nimeä.

Hondan ensimmäinen F1-moottori oli huima laite. Vuonna 1964 sarjan säännöt määräsivät moottorin iskutilavuudeksi 1,5 litraa. Muut valmistajat käyttivät lähinnä kahdeksansylinterisiä rakenteita, mutta Hondan koneessa oli 12 pyttyä. Laskekaapa yhden sylinterin koko!

Kommentoi »