Onko autismi supervoima maailmassa, jossa digitalisoituminen on altistanut meidät massiiviselle informaatiopommitukselle?
Darwin todisti, että hyödylliset ominaisuudet selviytyvät luonnonvalinnassa. Autismin geeni on säilynyt, kirjoittaa Laura Saarikoski.
Kolumnin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai tekstin lopussa olevalla lomakkeella.
Kansanedustaja Anna Kontula kertoi tuoreessa Kuukausiliitteessä kiinnostavasta taustastaan. Tarkoitan tietysti Kontulan vaikeuksia ihmisten tunteiden tunnistamisessa.
Kontula kuvitteli ensin, että ongelmat johtuvat porilaisuudesta, mutta kysymys olikin autismin kirjon häiriöstä. Kontula saattaa hämmentyä tavanomaisissa sosiaalisissa tilanteissa – esimerkiksi, jos joku kysyy, mitä kuuluu.
Kirjolla oleminen saattaa selittää Kontulan kulmikkuutta. Hän on ajautunut kärhämiin politiikassa ja sosiaalisessa mediassa. Toisaalta hän puolustaa kantojaan pelottomasti, on sitten kysymys köyhistä tai seksityöläisistä. Hän sanoo sen, mitä ajattelee silloinkin, kun se ei välttämättä ole hänen itsensä tai puolueen kannalta järkevää.
Toinen samanlainen poliitikko on eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, joka avautui autismikirjoon kuuluvan aspergerin oireyhtymän piirteistä elämäkerrassaan. Kontulan tavoin Halla-aho on älykäs ihminen, jolla on vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa. Hänen poliittinen menestyksensä perustuu pitkälti kirjalliseen ilmaisuun.
Autismi oli pitkään tuntematon ilmiö. Suuri yleisö tutustui siihen ensi kertaa vuonna 1988 Rainman-elokuvassa, jossa Dustin Hoffman teki hienon roolin autistisena Raymondina. Sen jälkeen ymmärrys autismin laajasta kirjosta on lisääntynyt, ja autismiin on alettu liittää myös erityislahjakkuutta.
Vuonna 2018 World Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan erityislahjakkuus todella on tavallisempaa autisteilla. Peräti 70 prosentilla autistisista ihmisistä oli muistiin liittyviä erityiskykyjä. Visuaaliseen hahmotukseen liittyviä kykyjä oli 32 prosentilla, ja melko monella myös laskemiseen, piirtämiseen tai musiikkiin liittyvää poikkeuslahjakkuutta.
Lahjakkuutta ei pidä romantisoida. On hienoa osata piirtää ulkomuistista kaupungin kartta, mutta arjessa rennosta rupattelusta voi olla enemmän iloa. Ääritapauksissa autismista voi kuitenkin olla suurta hyötyä: Esimerkiksi vallankumouksellista tutkimusta tekevälle yleinen mielipide voi olla este. Tutkijat ovat sijoittaneet kirjolle esimerkiksi Isaac Newtonin, Albert Einsteinin ja Alan Turingin.
”Tiukasti dataan keskittyvä pystyy poimimaan signaalin melun keskeltä.”
Herää kysymys, onko tässä ajassa kirjolla olemisesta hyötyä muillekin kuin neroille. Digitalisoituminen on alistanut meidät niin massiiviselle informaatiopommitukselle, että vaikutteille ja mielipiteille altis ihminen ei ehdi muuta tehdäkään kuin selata nettiä. Se voi johtaa ahdistukseen, tehottomuuteen ja loppuun palamiseen.
Sen sijaan tiukasti dataan keskittyvä pystyy poimimaan signaalin melun keskeltä – amerikkalaista tilastotutkijaa Nate Silveriä lainaten. Siksi hän voi olla hyvä tutkija, taiteilija tai muutosjohtaja.
Viestinnän professori Anu Kantola on haastatellut tutkimustaan varten kymmeniä yritysjohtajia. Kantolan mukaan jatkuvissa kriiseissä voi olla eduksi, että johtaja on vähän nörttimäinen, fokusoitunut ja itseohjautuva, ei niin riippuvainen muiden mielipiteistä. Kääntöpuoli voi sitten olla tunneälyn puute.
Charles Darwin – kirjolla hänkin, niin väitetään – todisti, että haitalliset ominaisuudet katoavat ja hyödylliset selviytyvät luonnonvalinnassa. Autismin geeni on säilynyt, joten siitä täytyy olla hyötyä, ehkäpä etenkin tällaisina aikoina.
